Robotiikka ihmisten apuna

Robotiikka ihmisten apuna

Robottitutkija Kimmo Vänni tekee katsauksen sosiaalisen robotiikan tilaan. Lisää »

What makes God laugh?

What makes God laugh?

Lue Jari Pirhosen raportti bioetiikan maailmankonferenssista. Lisää »

Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen

Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen

Lue Mari Stenlundin kirjoitus kokemusasiantuntijuudesta. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa Sitrassa johtavana asiantuntijana toimiva Tuula Tiihonen. Lisää »

Esteetön ympäristö on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle

Esteetön ympäristö on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle

Lue Heli Leppälän ja Kalle Könkkölän katsaus ja kannanotto aiheeseen. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa kehittämispäällikkö, tutkimusetiikan tutkija Arja Halkoaho. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa sosiaalietiikan dosentti Janne Nikkinen. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa Aikakauskirja Duodecimin päätoimittaja Janne Rapola. Lisää »

 

Robotiikka ihmisten apuna

Vanni_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti ja kuva: KIMMO VÄNNI

Robotiikka ja sen erilaiset käyttötavat esimerkiksi ikäihmisten hoidossa ovat herättäneet paljon keskustelua viime aikoina. Tekstissä robottitutkija Kimmo Vänni luo yleiskatsauksen erityisesti sosiaalisen robotiikan nykytilaan, erilaisiin ulottuvuuksiin ja robotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Robotin esiasteena ja ensiesiintymisenä voidaan pitää varhaista juutalaista tarinaa, jossa luotiin ihmisen avuksi savimies Golem (SJSU 2016). Tarinan mukaan Golem, jolle annettiin nimeksi Joseph, villiintyi ihmisen unohduksen vuoksi ja rupesi toimimaan omatoimisesti. Vastaavanlainen pelko on nähtävissä myös nykyään, kun keskustelemme ihmisiä avustavista roboteista. Myös kirjallisuus ja elokuvataide ovat vaikuttaneet vahvasti mielikuviimme käsitteestä robotti. Italialainen elokuvataiteen professori Gian Piero Brunetta on laatinut hyvän koosteen elokuvissa esiintyneistä roboteista aina mykkäfilmiajoista Terminaattoriin (2013). On kuitenkin syytä kyseenalaistaa, missä määrin science fiction -käsitykset robotiikasta ovat sovellettavissa robottiteknologian todellisuuteen ja tämänhetkisiin käyttömahdollisuuksiin.

What makes God laugh?

Konffa_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: JARI PIRHONEN

Edinburghissa Skotlannissa pidettiin kolmastoista kansainvälinen bioetiikan konferenssi 14.–17.6.2016. Konferenssin teemana oli ”Individuals, public interests, and public goods: what is the contribution of bioethics?”. Jo avajaispuheissa todettiin, että bioetiikka on siitä merkillinen tieteenala, että edes kaikki bioeettistä tutkimusta tekevät eivät miellä itseään bioeetikoiksi, vaan jonkin muun alan tutkijoiksi, jotka tekevät bioeettistä tutkimusta. Joku voi esimerkiksi mieltää olevansa oikeustieteilijä, joka tekee bioeettistä tutkimusta. Tieteenalan vakiinnuttaminen on hidas prosessi, mutta ilmeisen hyvässä tilanteessa ollaan, kun tarkastelee konferenssin osallistujamäärää ja esiteltyä tutkimusta. Konferenssiin osallistui yli 700 tutkijaa ympäri maailman ja aiheiden kirjo oli valtava: eutanasiaa, terveydenhuollon priorisointia, genetiikkaa, hoitoetiikkaa ja paljon muuta. Olipa posterinäyttelyssä posteri siitäkin, kuinka Harry Potter -tarinoita voi käyttää terveyskasvatuksessa.

Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen

Kokemusasiantuntijat_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: MARI STENLUND

Bioetiikan instituutti etsii ja kehittää tapoja, joiden avulla kokemusasiantuntijat (tai kokemustoimijat) voivat entistä helpommin osallistua bioetiikan eri teemoista käytävään keskusteluun. Instituutilla on vireillä parhaillaan useita hankkeita, joissa on tarkoitus keskeisesti tukeutua kokemusasiantuntijuuteen. Bioetiikan instituutin toimijoista Mari Stenlund etsii tapoja, joilla mielenterveyden kokemusasiantuntijat voivat olla mukana mielenterveyskysymyksiä käsittelevän sosiaalieettisen tutkimuksen teossa.

Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan toimijaa, jolla on omakohtaista kokemusta käsiteltävänä olevasta aiheesta oman tai läheisen sairauden ja/tai sosiaali- ja terveysalan asiakkuuden myötä. Kokemusasiantuntija auttaa kokemuksensa pohjalta kehittämään palveluja tai tutkimusta mielekkääseen suuntaan. Kokemusasiantuntijoita on viime vuosina hyödynnetty Suomessa etenkin mielenterveys- ja päihdetyön sekä lastensuojelun tutkimuksessa ja palvelujen kehittämisessä.

Podcast julkaistu! Haastattelussa Sitrassa johtavana asiantuntijana toimiva Tuula Tiihonen

Tiihonen_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Podcast-haastattelussa on Sitrassa johtavana asiantuntijana toimiva Tuula Tiihonen, jonka työhön kuuluvat terveyden, hyvinvoinnin ja digitalisaation edistämiseen liittyvät tehtävät. Tiihonen vastasi Sitran Hyvinvointia tiedosta -avainalueesta vuosina 2013–2015, jolloin hän oli mukana kehittämässä käyttäjälähtöisiä digitaalisia omahoitopalveluja. Avainalueella edistettiin myös genomitiedon hyödyntämistä osana elintapa- ja hoitosuosituksia. Parhaillaan Tiihonen keskittyy erityisesti terveydenhuollon valinnanvapauden kysymyksiin. Haastattelussa keskustellaankin laajasti muun muassa digitalisaation ja geenitiedon mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja haasteista tulevaisuuden terveydenhuollossa, erityisesti valinnanvapauden suhteen.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (34:09, 46,9 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Esteetön ympäristö on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle

Esteettomyys_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HELI LEPPÄLÄ JA KALLE KÖNKKÖLÄ

Suomalaisissa vammaisjärjestöissä huokaistiin helpotuksesta ja taidettiin hieman juhliakin, kun Suomi viimein tämän vuoden toukokuussa ratifioi YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen. Odotus oli pitkä, sillä Suomi jäi YK:n yleiskokouksen vuonna 2006 hyväksymän sopimuksen ratifioinnissa viimeisten EU-maiden joukkoon. Viipymistä on selitetty sopimuksen suomalaiseen lainsäädäntöön edellyttämien muutosten loppuunsaattamisella. Ratifiointi tuli viimein mahdolliseksi eduskunnan hyväksyttyä toukokuun alussa kehitysvammalain muutokset, jotka tukevat kehitysvammaisten itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta sekä tähtäävät tahdosta riippumattoman erityishuollon ja rajoitustoimenpiteiden vähentämiseen ja niiden soveltamisen entistä tarkempaan valvontaan.

Podcast julkaistu! Haastattelussa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio

Merikallio_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Podcast-haastateltavana on lääketeollisuutta edustavan Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio. Erityisen ajankohtaiseksi haastattelun tekee ensi viikolla tapahtuva Lääketeollisuus ry:n jäsenyritysten avaus julkistaa taloudelliset tiedot terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä, ja tästä teemasta onkin puhetta podcastissa. Lisäksi keskustellaan muun muassa markkinoinnista sekä lääketeollisuuden kohtaamasta kritiikistä, jonka mukaan lääkekehittely tapahtuu taloudellisten voittojen eikä kansanterveyden ehdoilla. Kaiken kaikkiaan haastattelussa pureudutaan lääketeollisuuden toimintaan monen etiikkaa koskettavan teeman osalta.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (32:40, 44,8 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Podcast julkaistu! Haastattelussa kehittämispäällikko, tutkimusetiikan tutkija Arja Halkoaho

Halkoaho_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haastattelussa on Kuopion yliopistollisen sairaalan kehittämispäällikkö, Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan tutkija Arja Halkoaho. Keskustelussa pohditaan tutkimusetiikan nykytilaa, toteutumismahdollisuuksia, aiheen tutkimusta ja tulevaisuuden suuntia monelta eri kantilta, mikä heijastaa Halkoahon pitkää ja monipuolista kokemusta tutkimusetiikan piiristä. Käytännössä tutkimusetiikan koulutus, muuttuva lainsäädäntö, tietoisen suostumuksen varmistaminen tutkittavilta, sattumalöydösten mahdollisuuden huomioiminen tutkimuksissa ja monet muut teemat ovat esillä. Päätteeksi Halkoaho pohtii ylipäänsä bioetiikan tilaa Suomessa, nähden asioiden kehittyneen positiiviseen suuntaan vuosien varrella.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (35:33, 48,8 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Podcast julkaistu! Haastattelussa sosiaalietiikan dosentti Janne Nikkinen

Nikkinen_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Uuden podcast-jakson haastattelussa on Helsingin yliopiston sosiaalietiikan dosentti Janne Nikkinen. Teemoina ovat muun muassa terveydenhuollon priorisointi, nanoteknologian etiikka sekä riippuvuudet, erityisesti peliriippuvuus. Edellä mainittuja aiheita tutkinut Nikkinen nostaa esille uusia ja raikkaita näkökulmia joka aihepiirin osalta. Samalla keskustellaan suomalaisen bioetiikan ja -oikeuden tilasta, jonka asemaa Nikkinen toivoisi vahvemmaksi, esimerkiksi muiden Pohjoismaiden tapaan. Haasteena Nikkinen näkee myös koko Suomea koskevan, tasapuolisen julkisen tietoisuuden ja keskustelun herättelemisen bioetiikan ja -oikeuden teemoista.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (36:47, 50,5 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Podcast julkaistu! Haastattelussa Aikakauskirja Duodecimin päätoimittaja Janne Rapola

Rapola_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haastateltavana on Aikakauskirja Duodecimin tuore päätoimittaja Janne Rapola. Keskustelussa pohditaan muun muassa uusia tuulia ja mahdollisuuksia akateemisessa julkaisemisessa niin Suomessa kuin ulkomaillakin, erityisesti open access -julkaisemista. Teemana on myös etiikka, ensinnäkin julkaisukäytäntöjen suhteen, esimerkiksi kysymys kirjoittajien sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Toisaalta esille nousevat eettiset teemat myös sisältöjen osalta, kuten se, miten lääketieteen eettiset aihepiirit ilmenevät perinteikkään julkaisun sivuilla. Myös suomalaisen akateemisen julkaisemisen sekä ylipäänsä koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuus nousevat keskusteluun.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (31:36, 43,4 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Podcast julkaistu! Haastattelussa globaalin teologian, maailmankuvien ja aatevirtausten apulaisprofessori Ville Päivänsalo

Paivansalo_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Podcastissa on Helsingin yliopiston globaalin teologian, maailmankuvien ja aatevirtausten apulaisprofessori Ville Päivänsalo. Keskustelun keskeisinä teemoina ovat uskonnon ja oikeudenmukaisuusajattelun välinen suhde sekä oikeudenmukainen globaali terveys. Päivänsalo on tehnyt tutkimusta molemmilla saroilla, ja globaalin terveyden myötä hän on myös matkustanut ympäri maailmaa, muun muassa Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa. Päivänsalo korostaa, että uskontoja ja uskonnollisia yhteisöjä voitaisiin ottaa huomioon ja hyödyntää enemmän resurssina pyrittäessä edistämään oikeudenmukaisuutta, erityisesti järjestettäessä terveydenhuoltoa yhteiskunnan heikompiosaisille. Tämä ajattelutapa onkin tuttu jo monin paikoin maailmalla, mutta hieman vieraampi Suomessa, jossa perinteisesti hyvinvointivaltio on vastannut kattavasti terveydenhuollosta uskonnollisten yhteisöjen sijaan.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (34:33, 47,4 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.