Onnea Jari väitöksestä!

Onnea Jari väitöksestä!

Instituutin Jari Pirhonen väitteli Tampereen yliopistossa 19.5. Lisää »

Kohti aikuisiän adhd:n Käypä hoito -suositusta

Kohti aikuisiän adhd:n Käypä hoito -suositusta

Sosiologisia sivuhuomautuksia stimulanttilääkkeistä ja informaatioyhteiskunnan suorituspaineista. Lisää »

Hoivarobotiikan kansalaisraati päätökseen

Hoivarobotiikan kansalaisraati päätökseen

Raati huipentui yhteisen julkilausuman laatimiseen. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa Sitran teema-asiantuntija Pia Heikkurinen. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä. Lisää »

Hoivarobotiikkaa käsittelevät kansalaisraadit käynnistyivät

Hoivarobotiikkaa käsittelevät kansalaisraadit käynnistyivät

Tunnelmia ensimmäiseltä raatikerralta 19.1.2017. Lisää »

Eettinen keskustelukulttuuri myllerryksessä

Eettinen keskustelukulttuuri myllerryksessä

Lue tutkijatohtori Henrik Rydenfeltin haastattelu. Lisää »

Robotteja hoivaan?

Robotteja hoivaan?

Tule mukaan vaikuttamaan kansalaisraatiin! Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa presidentti Tarja Halonen. Lisää »

 

Paljon onnea Jarille väitöksestä!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Instituutin Jari Pirhonen väitteli Tampereen yliopistossa 19.5.2017 hyvästä elämästä vanhojen ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa.

Paljon onnea Jari väitöksestä!

Tiedote väitöksestä ja linkki Jarin väitöskirjaan löytyvät Tampereen yliopiston sivuilta.

Lue myös Helsingin Sanomien juttu Jarin väitöstutkimuksesta.

Kohti aikuisiän adhd:n Käypä hoito -suositusta: Sosiologisia sivuhuomautuksia stimulanttilääkkeistä ja informaatioyhteiskunnan suorituspaineista

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ALEKSI HUPLI

Kirjainyhdistelmä adhd, joka tunnetusti tulee sanoista Attention Deficit/Hyperactivity Disorder, on muuttunut neuropsykiatrisesta diagnostiikkaluokituksesta kuvaamaan monien ihmisten jokapäiväistä elämää ja persoonallisuutta. Toisin sanoen joku on adhd, sen sijaan että jollain on adhd. Omassa tieteenalassani sosiologiassa adhd:tä on käytetty lähinnä esimerkkinä medikalisaation miltei pysäyttämättömästä voimasta. Tarkkaavaisuuden ja sen häiriöiden medikaalisaatiota käsitellään osaksi myös psykologian professorin Stephen Hinshawn ja terveystaloustieteen professorin Richard M. Schefflerin vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa The ADHD Explosion: myths, medication, money, and today’s push for performance (Oxford University Press 2014). Yksi kirjoittajien sosiologisesti mielenkiintoisimmista väitteistä on se, että nopeasti kasvavat adhd diagnoosi- ja lääkereseptimäärät ovat yhteydessä kasvaviin menestyspaineisiin globaalissa kilpailutaloudessa.

VTM, MSc, jatko-opiskelija Aleksi Hupli liittyy Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

VTM, MSc, jatko-opiskelija Aleksi Hupli liittyy mukaan Bioetiikan instituutin työryhmään. Aleksi valmistelee parhaillaan sosiologian alan väitöskirjaansa Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä niin sanottujen älylääkkeiden käytöstä yliopisto-opiskelijoiden ja ADHD-diagnoosin omaavien aikuisten keskuudessa niin Suomessa, Hollannissa kuin Yhdysvalloissa. Lisäksi Aleksi toimii akiivisesti mukana useissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa ja -verkostoissa. Lue lisää Aleksista ihmiset-sivultamme.

Lämpimästi tervetuloa mukaan työhön bioetiikan aiheiden äärelle!

FT, tutkijatohtori Henrik Rydenfelt mukaan Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Oulun yliopistossa tutkijatohtorina toimiva FT Henrik Rydenfelt liittyy mukaan Bioetiikan instituuttiin. Hänen tutkimuksensa käsittelevät etiikan asemaa (tieteellisenä) tutkimuksena, moniarvoisuutta, median ja sosiaalisen median etiikkaa sekä näiden roolia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Hän on myös populaaritieteellisen Etiikka.fi-sivuston vastaava toimittaja.

Tarkempi kuvaus Henrikistä ihmiset-osiossa.

Lämpimästi tervetuloa mukaan joukkoon!

Vanhojen ihmisten hoivarobotiikkaa käsitellyt kansalaisraati päättyi yhteiseen julkilausumaan

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ANTTI SORRI
Kuvat: KATARIINA TUOMINEN ja ANTTI SORRI

”Voisiko sen robotin kanssa mennä ravintolaan?” – Vanhojen ihmisten hoivarobotiikasta käydyt keskustelut saivat odottamattomiakin käänteitä. Teemaa pohtineessa bioeettisessä kansalaisraadissa oli  ennakko-odotuksiin nähden yllättävää osanottajien laaja myönteisyys ja halu harkita robottien käyttöönottoa monipuolisesti.

Historiallinen ensimmäinen bioeettinen kansalaisraati Suomessa saatiin päätökseen maanantaina 6.2.2017 Tampereen Kumppanuustalo Arttelissa. Paikalle oli kokoontunut reilut parikymmentä satunnaisesti mukaan ilmoittautunutta kansalaista, pääasiassa ikäihmisiä, pohtimaan vanhojen ihmisten hoivarobotiikan eettisiä kysymyksiä ja ennen kaikkea hyväksyttävyyttä.

Raati kokoontui kolmesti (19.1., 26.1. ja 6.2.2017), perehtyen aihepiiriin ja keskustellen siitä. Monipuolisten pohdintojen päätteeksi raatilaiset laativat viimeisellä kerralla yhteisen julkilausuman, liitettäväksi osaksi Suomen Akatemian Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -tutkimushanketta. Kyseessä  on Suomessa parhaillaan toteutettava monivuotinen kärkitutkimushanke, jossa robottien yhteiskunnallista roolia kartoitetaan tieteen ja yhteiskuntapolitiikan syventämiseksi. Raadit järjestettiin yhteistyössä ROSE-hankkeen kanssa. Järjestävinä tahoina toimivat Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä Bioetiikan instituutti.

TtM, projektikoordinaattori Tuija Tuormaa liittyy instituutin ydintyöryhmään

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

TtM, projektikoordinaattori Tuija Tuormaa liittyy mukaan instituutin ydintyöryhmään. Tuijan erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat ammatillisesti väestön terveyden edistäminen, seksuaali- ja lisääntymisterveys, mielenterveys, terveyssosiologia ja medikalisaatio. Hänen suurimpia intohimon kohteitaan ovat olleet jo pidemmän aikaa lääkeyhtiöiden ja lääketieteen korruptio, yhteiskunnan medikalisaatio sekä haitalliset ja vaaralliset hoitokäytänteet.

Tarkempi kuvaus Tuijasta ihmiset-osiossa.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Podcast julkaistu! Haastattelussa Sitran uudistumiskyky-teeman asiantuntija Pia Heikkurinen

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Sitran uudistumiskyky-teeman asiantuntija Pia Heikkurinen kertoo podcastissa 50-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran kattavasta yhteiskunnallisesta työstä. Samalla katsotaan pitkälle tulevaisuuteen ja pohditaan, miten Suomi voisi uudistua esimerkiksi terveyden saralla. Terveydenhuollon laajat tietokannat ja niitä analysoiva tekoäly, sote-uudistuksen ytimessä oleva ihminen ja tämän itsemääräämisoikeus, geenimuokkaus sekä bioeettisen keskustelukulttuurin tulevaisuus ovat vain eräitä monipuolisen keskustelun teemoja.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (29:00, 39,8 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Podcast julkaistu! Haastattelussa Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä on tehnyt merkittävän uran monissa keskeisesti bioetiikkaankin liittyvissä työtehtävissä. Aiemmin keskustan kansanedustajana, peruspalveluministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä sekä Kelan pääjohtana toiminut Hyssälä on varmasti suurimmalle osalle hyvin tuttu julkisuuden henkilö. Parhaillaan hän valmistelee Sitrassa yhdessä Jouni Backmanin kanssa kannanottoa julkishallinnon uudesta ohjaus- ja johtamisjärjestelmästä. Haastattelussa pohditaan monitahoisesti muun muassa terveydenhuollon tulevaisuutta digitalisoituvassa maailmassa sekä tähän liittyviä bioeettisiä haasteita. Kenties vaikein kysymys koskee julkisuudessa käytävää eutanasiakeskustelua, johon Hyssälä esittää oman näkemyksensä.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (32:32, 44,6 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Hoivarobotiikkaa käsittelevät kansalaisraadit käynnistyivät

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti ja kuvat: ANTTI SORRI

Viime torstaina 19.1.2017 tehtiin Tampereella, Kumppanuustalo Arttelissa, historiaa, kun Bioetiikan instituutin yhdessä Tampereen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n kanssa järjestämä, lajissaan ensimmäinen bioeettinen kansalaisraati hoivarobotiikasta alkoi. Tarkoituksena on kartoittaa punnittujen ja argumentoitujen keskustelujen kautta kansalaisten, erityisesti ikäihmisten näkemyksiä vanhusten hoivarobotiikan käyttöön. Raadit ovat osa Suomen Akatemian monitieteellistä ROSE-hanketta, jossa kartoitetaan hoivarobotiikan käyttömahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Paikalle saapui parisenkymmentä hoivarobotiikasta ja siihen liittyvistä kysymyksistä kiinnostunutta raatilaista. Keskustelut pienryhmissä etenivät omalla painollaan, tuottaen upeita mielipiteitä ja argumentteja.

Ohessa muutama valokuva päivän tapahtumasta. 

Mitä on asiantuntijuus ”totuuden jälkeisessä ajassa”? Eettinen keskustelukulttuuri myllerryksessä

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Henrik Rydenfelt on tutkinut erityisesti tieteen ja median eettisiä kysymyksiä, käytännössä esimerkiksi tiedon ja demokratian välisiä suhteita. Hän on lisäksi Viestinnän eettisen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja sekä Etiikka.fi-sivuston keskeinen taustavoima. Keskustelimme hänen kanssaan joulun alla bioetiikan alasta ja sen tilasta Suomessa. Haastattelussa tultiin pian monien ajankohtaisten yhteiskunnallisten teemojen polttopisteeseen.

 

Miten näet bioetiikan roolin Suomessa?

Suomessa bioetiikkaa on jonkin verran tutkittu, mutta laajemman julkisen keskustelun teemoiksi sen kysymykset tuntuvat jostakin syystä yhä usein vierailta, vaikka kysehän on usein ihan elämän ja kuoleman asioista. Esimerkiksi elämän loppumiseen liittyvistä valinnoista puhutaan oikeastaan yllättävän vähän. Ehkä nämä ovat sekä vaikeita että ikäviä kysymyksiä. Kukaan tuskin ilolla tekee hoitotahtoa tai testamenttia, vaikka jokainen toisaalta tietää, että jossakin vaiheessa ne olisivat tarpeen. Nyt kun sosiaali- ja terveysalan suuret muutokset ovat kovasti yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä, voisi kuvitella, että hoitoon liittyvät kysymykset tulevat paljon esille.