Heikki Saxénille Unescon palkinto

Heikki Saxénille Unescon palkinto

Palkinto myönnettiin bioetiikan edistämisestä Suomessa. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa Mika Hämäläinen, Oki Lindgren ja Helena Siipi. Lisää »

Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?

Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?

Uusi teos julkaistu & vapaasti luettavissa. Lisää »

Ensimmäinen maailman bioetiikkapäivä 19.10.

Ensimmäinen maailman bioetiikkapäivä 19.10.

Päivää juhlistetaan avoimessa seminaarissa Turussa. Lisää »

Robotiikka ihmisten apuna

Robotiikka ihmisten apuna

Robottitutkija Kimmo Vänni tekee katsauksen sosiaalisen robotiikan tilaan. Lisää »

What makes God laugh?

What makes God laugh?

Lue Jari Pirhosen raportti bioetiikan maailmankonferenssista. Lisää »

Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen

Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen

Lue Mari Stenlundin kirjoitus kokemusasiantuntijuudesta. Lisää »

Podcast julkaistu

Podcast julkaistu

Haastattelussa Sitrassa johtavana asiantuntijana toimiva Tuula Tiihonen. Lisää »

Esteetön ympäristö on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle

Esteetön ympäristö on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle

Lue Heli Leppälän ja Kalle Könkkölän katsaus ja kannanotto aiheeseen. Lisää »

 

Heikki Saxénille Unescon palkinto bioetiikan edistämisestä Suomessa

unesco_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Bioetiikan instituutin puheenjohtajalle Heikki Saxénille myönnettiin Unescon palkinto bioetiikan edistämisestä Suomessa ensimmäisenä Unescon maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2016. Juhlaseminaaria vietettiin Turun yliopistolla, jossa toimii UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö.

Tiedote palkinnosta Tampereen yliopiston sivuilla.

Lämmin kiitos palkinnosta!

Podcast julkaistu! Haastattelussa Mika Hämäläinen, Oki Lindgren ja Helena Siipi

siipi_et_al_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Bioetiikan instituutin podcastin haastattelussa on joukko turkulaisia filosofian ja bioetiikan tutkijoita: Mika Hämäläinen, Oki Lindgren ja Helena Siipi. Haastattelussa puhutaan useista teemoista, kuten urheilun, alkoholiriippuvuuden sekä ruoan filosofisista sekä bioeettisistä kysymyksistä. Monipuolisen keskustelun teemaksi muodostuu bioetiikan tiedonalan teemojen moninaisuus ja myös tarve luoda tilaa uusille, ajankohtaisille keskusteluille.

Haastattelu on tehty Turussa ensimmäisenä Unescon bioetiikan maailmanpäivänä 19.10.2016. Haastattelijana on Heikki Saxén.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (29:11, 40,0 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

 

Paljon onnea Julille väitöksestä!

Mansnerus2 Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Instituutin Juli Mansnérus väitteli Helsingin yliopistolla 23.9.2016 pitkälle kehitettyjen terapioiden kaupallistamisesta.

Paljon onnea Juli väitöksestä!

Tiedote:

Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet (advanced therapy medical products=ATMP eli ATMP-valmisteet) ovat heterogeeninen luokka solu- tai geeniterapiaan tai kudosmuokkaukseen perustuvia modernin bioteknologian lääkevalmisteita. ATMP-valmisteet mahdollistavat uudenlaisia hoitomuotoja useisiin sairauksiin tai vammoihin, joiden parantamiseksi muut hoitovaihtoehdot ovat riittämättömiä. ATMP-valmisteiden pakollinen, keskitetty myyntilupamenettely luotiin Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksella EY 1394/2007 (ATMP-asetus). Kuitenkin vain 6 ATMP-valmistetta on saatettu markkinoille tämän menettelyn kautta ja näistä enää 4 on markkinoilla.

Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?

pamfletti_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ANTTI SORRI

Pamfletti keskustelevan, demokraattisen ja läpinäkyvän päätöksenteon puolesta.

Bioetiikan instituutin Heikki Saxénin ja Salla Saxénin yhdessä kirjoittama pamfletti Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa? on julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Polemia-sarjassa. Lajissaan ensimmäinen suomalainen kirjoitus haastaa löytämään keinoja keskustelevan, demokraattisen ja läpinäkyvän eettisen päätöksenteon puolesta.

Pamfletissa esitellään bioetiikkaan liittyviä keskeisiä käsitteitä, alan syntyhistoriaa länsimaissa keskellä kylmän sodan vaurastuvia yhteiskuntia sekä perusteluja sille, miksi bioetiikkaa tarvitaan myös Suomessa: tiedon lisäämiseksi terveydenhuollon arvovalinnoista ja vaikutusmahdollisuuksista, sekä keskustelujen herättäjäksi kiihtyvän lääke- ja bioteknologian kehityksen esiin nostamista haastavista eettisistä kysymyksistä.

Kirjoituksessa tuodaan esiin teemoja kuten terveydenhuollon ammattieettisten ohjeistusten rajallisuus, jatkuvan eettisen pohdinnan ja toiminnan välttämättömyys terveydenhuollon arjessa, etiikan pohdintaan liittyviä kulttuurillisia haasteita sekä etiikan keskeinen merkitys ihmisten maailmankuvalle. Pamfletti osoittaa virheelliseksi usein esiintyvän arkipäiväisen harhaluulon, että eettiset kysymykset olisivat perustavalla tasolla jo valmiiksi mietittyjä. Päinvastoin, historiallinen katsaus paljastaa etiikan muuttuvan aikakausien mukana.

Pamfletti julkaistu!

pamfletti_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi maanantaina 19.9.2016 Bioetiikan instituutin tutkijoiden Heikki ja Salla Saxénin kirjoittaman pamfletin ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?”. Teos on vapaasti luettavissa säätiön verkkosivuilla. Tässä linkki uutiseen julkaisusta, jonka kautta pääsee lukemaan myös itse teosta.

Heikki ja Salla Saxén olivat myös 29.9. Yle Puheen haastattelussa puhumassa teoksesta. Haastattelun voi kuunnella täällä.

Antti Sorri liittyy ydintyöryhmään

sorri Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Hum.kand. Antti Sorri liittyy Bioetiikan instituutin ydintyöryhmään. Antti on kokenut tapahtumien ja filosofisen keskustelun järjestäjä. Hän on perustanut Ikaalisissa kesäisin järjestettävän Puistofilosofia-tapahtuman, joka pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Lue lisää Antista ihmiset-sivulla.

Lämpimästi tervetuloa mukaan joukkoon!

Ensimmäinen maailman bioetiikkapäivä 19.10.

bioethics_day_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Ensimmäistä maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.2016. Tällöin kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä järjestetään seminaari aiheesta Human Dignity and Human Rights – Ihmisarvo ja ihmisoikeudet. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.

UNESCO Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjestää päivän teeman mukaisesti seminaarin otsikolla Ihmisarvo ja ihmisoikeudet – me ja muut. Seminaariin on vapaa pääsy ja se pidetään Turun yliopiston auditorio Edu1:ssä (Educarium-rakennus 1krs., Assistentinkatu 5) kello 12:00–15:30, 19.10.2016. Päivän ohjelma koostuu kiinnostavista esitelmistä ja keskusteluista sekä bioetiikan alalla ansioituneen tutkijan palkitsemisesta.

Lämpimästi tervetuloa paikalle! Seminaarin ohjelma (lue lisää):

Robotiikka ihmisten apuna

Vanni_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti ja kuva: KIMMO VÄNNI

Robotiikka ja sen erilaiset käyttötavat esimerkiksi ikäihmisten hoidossa ovat herättäneet paljon keskustelua viime aikoina. Tekstissä robottitutkija Kimmo Vänni luo yleiskatsauksen erityisesti sosiaalisen robotiikan nykytilaan, erilaisiin ulottuvuuksiin ja robotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Robotin esiasteena ja ensiesiintymisenä voidaan pitää varhaista juutalaista tarinaa, jossa luotiin ihmisen avuksi savimies Golem (SJSU 2016). Tarinan mukaan Golem, jolle annettiin nimeksi Joseph, villiintyi ihmisen unohduksen vuoksi ja rupesi toimimaan omatoimisesti. Vastaavanlainen pelko on nähtävissä myös nykyään, kun keskustelemme ihmisiä avustavista roboteista. Myös kirjallisuus ja elokuvataide ovat vaikuttaneet vahvasti mielikuviimme käsitteestä robotti. Italialainen elokuvataiteen professori Gian Piero Brunetta on laatinut hyvän koosteen elokuvissa esiintyneistä roboteista aina mykkäfilmiajoista Terminaattoriin (2013). On kuitenkin syytä kyseenalaistaa, missä määrin science fiction -käsitykset robotiikasta ovat sovellettavissa robottiteknologian todellisuuteen ja tämänhetkisiin käyttömahdollisuuksiin.

What makes God laugh?

Konffa_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: JARI PIRHONEN

Edinburghissa Skotlannissa pidettiin kolmastoista kansainvälinen bioetiikan konferenssi 14.–17.6.2016. Konferenssin teemana oli ”Individuals, public interests, and public goods: what is the contribution of bioethics?”. Jo avajaispuheissa todettiin, että bioetiikka on siitä merkillinen tieteenala, että edes kaikki bioeettistä tutkimusta tekevät eivät miellä itseään bioeetikoiksi, vaan jonkin muun alan tutkijoiksi, jotka tekevät bioeettistä tutkimusta. Joku voi esimerkiksi mieltää olevansa oikeustieteilijä, joka tekee bioeettistä tutkimusta. Tieteenalan vakiinnuttaminen on hidas prosessi, mutta ilmeisen hyvässä tilanteessa ollaan, kun tarkastelee konferenssin osallistujamäärää ja esiteltyä tutkimusta. Konferenssiin osallistui yli 700 tutkijaa ympäri maailman ja aiheiden kirjo oli valtava: eutanasiaa, terveydenhuollon priorisointia, genetiikkaa, hoitoetiikkaa ja paljon muuta. Olipa posterinäyttelyssä posteri siitäkin, kuinka Harry Potter -tarinoita voi käyttää terveyskasvatuksessa.

Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen

Kokemusasiantuntijat_pieni Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: MARI STENLUND

Bioetiikan instituutti etsii ja kehittää tapoja, joiden avulla kokemusasiantuntijat (tai kokemustoimijat) voivat entistä helpommin osallistua bioetiikan eri teemoista käytävään keskusteluun. Instituutilla on vireillä parhaillaan useita hankkeita, joissa on tarkoitus keskeisesti tukeutua kokemusasiantuntijuuteen. Bioetiikan instituutin toimijoista Mari Stenlund etsii tapoja, joilla mielenterveyden kokemusasiantuntijat voivat olla mukana mielenterveyskysymyksiä käsittelevän sosiaalieettisen tutkimuksen teossa.

Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan toimijaa, jolla on omakohtaista kokemusta käsiteltävänä olevasta aiheesta oman tai läheisen sairauden ja/tai sosiaali- ja terveysalan asiakkuuden myötä. Kokemusasiantuntija auttaa kokemuksensa pohjalta kehittämään palveluja tai tutkimusta mielekkääseen suuntaan. Kokemusasiantuntijoita on viime vuosina hyödynnetty Suomessa etenkin mielenterveys- ja päihdetyön sekä lastensuojelun tutkimuksessa ja palvelujen kehittämisessä.