Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Professori Teppo Järvinen ottaa kantaa tieteellisen keskustelun avoimuuteen. Lisää »

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Jari Pirhonen kertoo kuulumisia instituutin hankkeesta. Lisää »

Puoskarointi on pantava kuriin

Puoskarointi on pantava kuriin

Lue terveyssosiologian dosentin Markku Myllykankaan kirjoitus. Lisää »

Lisää turhia lääkkeitä!

Lisää turhia lääkkeitä!

Lue Henrik Rydenfeltin artikkeli lumelääkkeistä ja -toimenpiteistä. Lisää »

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.

Päivän kunniaksi järjestetään avoin seminaari Turun yliopistolla. Lisää »

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen

Lue perinnöllisyyslääkäri Tanja Saarelan kirjoitus. Lisää »

Väitös bioetiikan historiasta ja nykyisistä merkityksistä

Väitös bioetiikan historiasta ja nykyisistä merkityksistä

Heikki Saxén väitteli Tampereen yliopistossa 6.10. Lisää »

Teknologia vs. ihmisyys

Teknologia vs. ihmisyys

Lue Joonas Mikkilän kirja-arvostelu. Lisää »

 

Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: TEPPO JÄRVINEN

Olen viimeisten muutamien vuosien aikana löytänyt itseni ”keskustelemasta” hyvin erilaisten lääketieteellisten ongelmien näytöstä: ensin lumekirurgisen FIDELITY-polvitutkimuksemme jälkeen polven tähystyksen näytöstä, täällä ja täällä, sitten British Medical Journalisssa julkaistun ”Too Much Medicine”-analyysimme jälkeen osteoporoosin diagnostiikasta ja hoidosta, täällä, sitten statiinien käytöstä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, täällä, ja viimeisimpänä masennuslääkkeiden käytöstä.

Kaikissa näissä tapauksissa olen törmännyt yhteen lujaan juurtuneeseen käsitykseen: kunkin lääketieteellisen ongelman ”sisältöasiantuntijat” kokevat, että hoidon oikeutuksesta ei saa keskustella kukaan muu kuin sellainen henkilö, joka hoitaa kyseessä olevia potilaita.

Itselleni tämä on vieras ajatus: vähän kuin jääkiekkoihmiset kertoisivat, että ainoastaan he ovat oikeutettuja keskustelemaan siitä, montako jäähallia Suomeen tulisi rakentaa. Toki he ovat asiantuntijoita jääkiekossa, mutta silti koen, että heidän valmiuttaan suhteuttaa oma vakaumuksena (asiantuntijuutensa) muuhun ympäröivään yhteiskuntaan tulee voida kyseenalaistaa.

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: JARI PIRHONEN

Miksi joskus näyttää siltä, että kun Martti muuttaa palvelutaloon, Martti samalla katoaa? Minne ja miksi Martti katoaa?

Näihin kysymyksiin törmäsin aiemmin tehdessäni tutkimusta hyvästä elämästä vanhoille ihmisille tarkoitetussa tehostetussa palveluasumisessa.

Kotoa ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen sattuu vanhan ihmisen elämässä muutenkin aikaan, jolloin minäkuva on usein murroksessa kehon ja mielen ikääntymismuutosten ja toimintakyvyn heikkenemisen kaltaisista syistä. Kun siihen päälle vielä tulevat palvelutalon rutiinit, hoitokäytänteet ja roolitukset, saattaa ikänsä moottoripyöräilyä ja vaellusta harrastanut entinen veturimies alkaa muuttua Martista hoidettavaksi, jopa potilaaksi.

Puoskarointi on pantava kuriin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: MARKKU MYLLYKANGAS

Niin sanotut vaihtoehtolääkitsijät käyttävät mielellään CAM-hoitojen [complementary and alternative medicine] suomenkielisinä vastineina termejä vaihtoehto- ja täydentävät hoidot. Molemmat käsitteet ovat heidän itsensä keksimiä. Ne ovat hämäystä, tärkeileviä kiertoilmaisuja uskomuslääkinnälle, ylikansalliselle bisnekselle.

Muun muassa homeopatia, enkelienergia-, reiki- ja vyöhyketerapia kuuluvat CAM-hoitoihin. Ne eivät ole kuitenkaan vaihtoehtoja millekään lääketieteellistä hoitoa vaativalle terveysongelmalle. Kyseiset hoidot eivät ole vaihtoehtoja esimerkiksi dialyysihoidolle. Eikä lääketieteellisiä hoitoja voi terästää humbuugihoidoilla. Syövän tai diabeteksen hoito ei kaipaa täydennystä bemer-, kukkais-, rosen- tai vyöhyketerapiasta.

CAM-hoidoista pitää käyttää termiä uskomuslääkintä eli puoskarointi. Duodecimin tuoreessa selittävässä sanakirjassa Lääketieteen termit uskomuslääkintä määritellään tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jääviksi hoitomenetelmiksi. Siitä uskomuslääkinnässä on juuri kyse.

Väitöskirjatutkija Mikko Värttö Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

YTM, HTM, väitöskirjatutkija Mikko Värttö liittyy Bioetiikan instituutin ydintyöryhmään. Mikko valmistelee väitöskirjaansa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa valtio-opin oppiaineessa. Väitöskirjassaan hän tutkii deliberatiivisen demokratian toimintamalleja ja pyrkii kehittämään niiden arvioinnin kriteereitä ja menetelmiä. Erityisesti hänen kiinnostuksensa kohdistuu organisaatioiden henkilöstön osallistumista ja kuulemista tukeviin hankkeisiin. Väitöskirjaansa varten Mikko on ollut mukana toteuttamassa ja arvioimassa eri puolella Suomea järjestettyjä organisaatioraateja. Bioetiikan instituutissa hän haluaa olla mukana edistämässä eettisistä kysymyksistä käytävän keskustelun moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta. Pidempi kuvaus Mikosta löytyy ihmiset-osiosta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisää turhia lääkkeitä!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HENRIK RYDENFELT

Jopa puolet lääketieteellisestä hoidosta on turhaa, totesi Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.9.2017).

Järvisen mukaan potilaan pitäisi saada vain tarpeellinen hoito. Jos potilaista tulee asiakkaita, lääkäristä tulee myös turhien ja tarpeettomien hoitojen ja lääkkeiden kauppiaita.

Järvinen on arvostettu tutkija. Hänen ryhmänsä tutkimuksessa polvikivuista kärsineet potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Yhden ryhmän potilaita hoidettiin leikkauksella, toista ryhmää lumeleikkauksella, jossa polvi ainoastaan tähystettiin. Vuoden seurantajakson jälkeen merkittäviä eroja tyytyväisyydessä hoidon lopputulokseen ei havaittu. (Sihvonen ym. 2013)

Tulos kertoo, että leikkaus on turhaa hoitoa – lumeleikkaukseen verrattuna. Mutta sitä tämä tutkimus ei kerro, millainen potilaiden vointi olisi, jos heitä ei olisi hoidettu lainkaan.

Jos hoito helpottaa potilaan oloa, onko se turhaa?

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään totuttuun tapaan 19.10. Päivän kunniaksi UNESCO Chair in Bioethics -verkoston maayksikkö järjestää avoimen seminaarin Turun yliopistolla. Päivän teema on tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa.

Aika: 19.10. 14:15–15:45

Paikka: Turun yliopisto, PUB4 (Publicum-rakennus 2 krs, Assistentinkatu 7)

Päivän ohjelma

14:15 Alkusanat: Helena Siipi (Turun yliopisto & UNESCO Chair in Bioethics): Avaussanat

14:20 Pääesitelmä: Johanna Ahola-Launonen (Aalto yliopisto & Helsingin yliopisto): Vastuun ja valinnan paradoksit terveydenhuollossa

14:55 Kommenttipuheenvuoro: Riitta Suhonen (Turun yliopisto): Valintojen ja vastuiden äärellä esimerkkinä ikääntyneiden hoito- ja palveluketjut

15:15 Loppukeskustelu

Mikä on maailman bioetiikkapäivä?
Maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2017 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä on toimintaa teemalla Equality, Justice and Equity – Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen – perinnöllisyyslääkärin mietteitä ennakoivasta geenitestauksesta

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: TANJA SAARELA

Joskus erikoissairaanhoidossa vieraantuu ihmisten arjesta ja todellisuudesta. Alkaa elää kuplassa, niin kuin sanotaan. ”Uskookos tohtori niihin geeneihin? Onkos tohtori koskaan nähnyt niitä?” Perusteellisen keskustelun jälkeen nämä potilaan esittämät kysymykset palauttavat perinnöllisyyslääkärin maan pinnalle ja asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Ehkä tämä ei ole se potilas, jolle seuraavaksi maalailla geenitutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Tai kertoa, miten bakteereilta lainatuilla geenisaksilla ehkä vielä tullaan parantamaan potilaan lastenlasten perinnöllinen sairaus.

Suvussa esiintyvä vaikea perinnöllinen sairaus saattaa olla varjo, joka heiluu useamman sukupolven yllä. Tiedosta ei pääse eroon, mutta sen kanssa on opittava elämään jollakin tavoin. Toinen sukulaisista sulkee asian pois mielestään, toinen painiskelee syyllisyytensä kanssa koko elämänsä. Kolmas menee tuulta päin, selvittää kantaako itse geenivirhettä ja järjestää elämänsä sen mukaisesti.

Terveydenhuollossa työskennellessä huomaa jo lyhyen uran jälkeen, miten eri tavoin ihmiset käsittelevät sairauksia, niiden tuomaa epävarmuutta ja turvallisuudentunteen häviämistä. Tai millaisia selityksiä ja merkityksiä he antavat sairastumiselleen tai tekemilleen päätöksille.

Heikki Saxén väitteli Tampereen yliopistossa 6.10.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén väitteli Tampereen yliopistossa 6.10.2017 väitöskirjallaan bioetiikan tieteenalan historiasta ja nykyisistä merkityksistä. Vastaväittäjänä toimi professori Juha Räikkä Turun yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Haapala. Tiedote väitöksestä löytyy yliopiston verkkosivuilta.

Väitöskirja A Cultural Giant: An interpretation of bioethics in light of its intellectual and cultural history on myös vapaasti luettavissa verkossa.

Seminaari demokratian joukkoistamisesta 11.10. Helsingissä

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Avoin ministeriö ry ja Deliberatiivisen demokratian instituutti järjestävät osana European Citizens Crowdsourcing -hanketta Open Democracy in Practice -seminaarin 11.10.2017 Eurooppasalissa, Helsingissä. Seminaari on avoin ja maksuton, mutta paikkoja on saatavilla rajoitetusti.

Mukana on myös Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén, joka vetää työpajan joukkoistamisen hyödyntämisestä genomikansalaisuuden määrittelemisessä ja toteuttamisessa.

Ilmoittautuminen ja tarkempi ohjelma löytyvät täältä.

Lataa myös seminaarin mainos.

Lämpimästi tervetuloa!

FT, geeniteknologian tutkija Heikki Turunen Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

FT Heikki Turunen liittyy Bioetiikan instituuttiin. Hän työskentelee tutkijana Yhdysvalloissa geeniterapiahoitoja kehittävässä yrityksessä ja on erikoistunut urallaan geeniteknologian mahdollisuuksiin sekä tutkimustyössä että lääketieteessä, etenkin virusvektorien käyttöön perinnöllisten verkkokalvorappeumaa aiheuttavien sairauksien hoidossa. Pidempi kuvaus Heikistä löytyy ihmiset-osiossa.

Tervetuloa mukaan!