Category Archives: Uutiset

Geeniterapiahoitojen matka markkinoille

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HEIKKI TURUNEN

Geenitekniikan alalla tapahtui viime vuonna vähemmälle uutisoinnille jäänyt läpimurto. Yhdysvalloissa lääketurvallisuudesta vastaava virasto (FDA) antoi ensimmäistä kertaa perinnöllisen sairauden hoitoon tarkoitetulle geeniterapialle Luxturnalle myyntiluvan. Luxturna, on tarkoitettu Leberin synnynnäisen amauroosin (LCA) tietyn geneettisen muodon hoitoon. LCA on näkökyvyn etenevää heikkenemistä aiheuttava perinnöllinen oireyhtymä, joka ilmenee lapsilla pian syntymän jälkeen ja johtaa aikuisiällä lähes täydelliseen sokeuteen. Luxturna-geeniterapian myötä potilailla on nyt mahdollisuus parantua sairaudesta, johon ei ennen ollut hoitokeinoja.

Sidonnaisuus on päivittäisen pohdinnan paikka

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: SALLA NAZARENKO

Miten syntyy sidonnaisuus? Onko ystävyys, sukulaisuus, parisuhde tai naapuruus sellainen? Oma hyvä tai huono kokemus potilaana? Mitä mieltä minun kuplani on lääketeollisuudesta, miten suhtaudun ylipäätään rahaan ja valtaan? Entä kenellä on oikeus määritellä terveys ja sairaus ja keskustella siitä?

Ymmärrän hyvin, miten turhauttavaa on nuorelle lääkärille kuulla potilaalta salaliittoteorioita tyyliin “ai niin sinähän saat lääketehtailta rahaa, kun määräät näitä lääkkeitä.”

Yhtä turhautunut on varmasti äiti, joka hakee lapselleen apua tämän ahdistukseen, yrittäen kysyä onko psykoosilääke ainoa vaihtoehto. Keskustelun sijaan lääkäri vastaa, että annos tulee tuplata.

Kumpikin kokemus perustuu huonoon viestintään ja väärinymmärryksiin. Samanlaisiin perustuu usein keskustelu terveydenhuollon ammattilaisten sidonnaisuuksista.

Raportti vanhojen ihmisten hoivarobotiikan kansalaisraadeista julkaistu

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Bioetiikan instituutin ja ROSE-hankkeen yhteistyönä järjestetyistä vanhojen ihmisten hoivarobotiikan kansalaisraadeista laadittu raportti on nyt julkaistu.

Raportin voi ladata täältä (3,19 Mt).

Antoisia lukuhetkiä!

Suunnistusta moraalikompassin varassa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ANTTI SORRI

Kenan Malik: Moraalin suuntaa etsimässä. Etiikan maailmanhistoria. niin & näin -kirjat 2016. 473 s.

Suomeksi kirjoitetun, tai kielellemme käännetyn, filosofian historian yleisesityksen julkaiseminen on harvan ilmestymistahtinsa vuoksi aina merkkitapaus. Kun kyseessä on etiikan maailmanhistoria, jota on verrattu Bertrand Russellin (1872 – 1970) Länsimaisen filosofian historiaan, muuttuu asetelma entisestään mielenkiintoisemmaksi. Sellainen teos on kuin omiaan tullakseen käsitellyksi myös bioetiikan kenttää käsittelevällä sivustolla.

Mistä eettiset ja moraaliset arvoasetelmamme oikein kumpuavat? Syntyvätkö ne jumalallisten voimien johdatuksesta vai pragmaattisen, inhimillisen järjen sopukoissa? Vai, ovatko ne kenties suoraan mieleemme koodattua, geneettistä, evolutiivista, alkuperää? Mikä moraaliajattelun pitkässä traditiossa on edelleen relevanttia, mikä kuuluisi suosiolla historian roskakoriin?

Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastauksia intialaissyntyinen, sittemmin brittiläistynyt kirjailija, luennoitsija ja tieteenhistoriaa tutkinut Kenan Malik (s. 1960), jonka Moraalin suuntaa etsimässä. Etiikan maailmanhistoria ilmestyi suomeksi niin & näin -kirjojen toimesta viime vuonna.

Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: TEPPO JÄRVINEN

Olen viimeisten muutamien vuosien aikana löytänyt itseni ”keskustelemasta” hyvin erilaisten lääketieteellisten ongelmien näytöstä: ensin lumekirurgisen FIDELITY-polvitutkimuksemme jälkeen polven tähystyksen näytöstä, täällä ja täällä, sitten British Medical Journalisssa julkaistun ”Too Much Medicine”-analyysimme jälkeen osteoporoosin diagnostiikasta ja hoidosta, täällä, sitten statiinien käytöstä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, täällä, ja viimeisimpänä masennuslääkkeiden käytöstä.

Kaikissa näissä tapauksissa olen törmännyt yhteen lujaan juurtuneeseen käsitykseen: kunkin lääketieteellisen ongelman ”sisältöasiantuntijat” kokevat, että hoidon oikeutuksesta ei saa keskustella kukaan muu kuin sellainen henkilö, joka hoitaa kyseessä olevia potilaita.

Itselleni tämä on vieras ajatus: vähän kuin jääkiekkoihmiset kertoisivat, että ainoastaan he ovat oikeutettuja keskustelemaan siitä, montako jäähallia Suomeen tulisi rakentaa. Toki he ovat asiantuntijoita jääkiekossa, mutta silti koen, että heidän valmiuttaan suhteuttaa oma vakaumuksena (asiantuntijuutensa) muuhun ympäröivään yhteiskuntaan tulee voida kyseenalaistaa.

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: JARI PIRHONEN

Miksi joskus näyttää siltä, että kun Martti muuttaa palvelutaloon, Martti samalla katoaa? Minne ja miksi Martti katoaa?

Näihin kysymyksiin törmäsin aiemmin tehdessäni tutkimusta hyvästä elämästä vanhoille ihmisille tarkoitetussa tehostetussa palveluasumisessa.

Kotoa ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen sattuu vanhan ihmisen elämässä muutenkin aikaan, jolloin minäkuva on usein murroksessa kehon ja mielen ikääntymismuutosten ja toimintakyvyn heikkenemisen kaltaisista syistä. Kun siihen päälle vielä tulevat palvelutalon rutiinit, hoitokäytänteet ja roolitukset, saattaa ikänsä moottoripyöräilyä ja vaellusta harrastanut entinen veturimies alkaa muuttua Martista hoidettavaksi, jopa potilaaksi.

Puoskarointi on pantava kuriin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: MARKKU MYLLYKANGAS

Niin sanotut vaihtoehtolääkitsijät käyttävät mielellään CAM-hoitojen [complementary and alternative medicine] suomenkielisinä vastineina termejä vaihtoehto- ja täydentävät hoidot. Molemmat käsitteet ovat heidän itsensä keksimiä. Ne ovat hämäystä, tärkeileviä kiertoilmaisuja uskomuslääkinnälle, ylikansalliselle bisnekselle.

Muun muassa homeopatia, enkelienergia-, reiki- ja vyöhyketerapia kuuluvat CAM-hoitoihin. Ne eivät ole kuitenkaan vaihtoehtoja millekään lääketieteellistä hoitoa vaativalle terveysongelmalle. Kyseiset hoidot eivät ole vaihtoehtoja esimerkiksi dialyysihoidolle. Eikä lääketieteellisiä hoitoja voi terästää humbuugihoidoilla. Syövän tai diabeteksen hoito ei kaipaa täydennystä bemer-, kukkais-, rosen- tai vyöhyketerapiasta.

CAM-hoidoista pitää käyttää termiä uskomuslääkintä eli puoskarointi. Duodecimin tuoreessa selittävässä sanakirjassa Lääketieteen termit uskomuslääkintä määritellään tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jääviksi hoitomenetelmiksi. Siitä uskomuslääkinnässä on juuri kyse.

Väitöskirjatutkija Mikko Värttö Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

YTM, HTM, väitöskirjatutkija Mikko Värttö liittyy Bioetiikan instituutin ydintyöryhmään. Mikko valmistelee väitöskirjaansa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa valtio-opin oppiaineessa. Väitöskirjassaan hän tutkii deliberatiivisen demokratian toimintamalleja ja pyrkii kehittämään niiden arvioinnin kriteereitä ja menetelmiä. Erityisesti hänen kiinnostuksensa kohdistuu organisaatioiden henkilöstön osallistumista ja kuulemista tukeviin hankkeisiin. Väitöskirjaansa varten Mikko on ollut mukana toteuttamassa ja arvioimassa eri puolella Suomea järjestettyjä organisaatioraateja. Bioetiikan instituutissa hän haluaa olla mukana edistämässä eettisistä kysymyksistä käytävän keskustelun moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta. Pidempi kuvaus Mikosta löytyy ihmiset-osiosta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisää turhia lääkkeitä!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HENRIK RYDENFELT

Jopa puolet lääketieteellisestä hoidosta on turhaa, totesi Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.9.2017).

Järvisen mukaan potilaan pitäisi saada vain tarpeellinen hoito. Jos potilaista tulee asiakkaita, lääkäristä tulee myös turhien ja tarpeettomien hoitojen ja lääkkeiden kauppiaita.

Järvinen on arvostettu tutkija. Hänen ryhmänsä tutkimuksessa polvikivuista kärsineet potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Yhden ryhmän potilaita hoidettiin leikkauksella, toista ryhmää lumeleikkauksella, jossa polvi ainoastaan tähystettiin. Vuoden seurantajakson jälkeen merkittäviä eroja tyytyväisyydessä hoidon lopputulokseen ei havaittu. (Sihvonen ym. 2013)

Tulos kertoo, että leikkaus on turhaa hoitoa – lumeleikkaukseen verrattuna. Mutta sitä tämä tutkimus ei kerro, millainen potilaiden vointi olisi, jos heitä ei olisi hoidettu lainkaan.

Jos hoito helpottaa potilaan oloa, onko se turhaa?

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään totuttuun tapaan 19.10. Päivän kunniaksi UNESCO Chair in Bioethics -verkoston maayksikkö järjestää avoimen seminaarin Turun yliopistolla. Päivän teema on tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa.

Aika: 19.10. 14:15–15:45

Paikka: Turun yliopisto, PUB4 (Publicum-rakennus 2 krs, Assistentinkatu 7)

Päivän ohjelma

14:15 Alkusanat: Helena Siipi (Turun yliopisto & UNESCO Chair in Bioethics): Avaussanat

14:20 Pääesitelmä: Johanna Ahola-Launonen (Aalto yliopisto & Helsingin yliopisto): Vastuun ja valinnan paradoksit terveydenhuollossa

14:55 Kommenttipuheenvuoro: Riitta Suhonen (Turun yliopisto): Valintojen ja vastuiden äärellä esimerkkinä ikääntyneiden hoito- ja palveluketjut

15:15 Loppukeskustelu

Mikä on maailman bioetiikkapäivä?
Maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2017 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä on toimintaa teemalla Equality, Justice and Equity – Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.