Monthly Archives: marraskuu 2015

Kahdeksas podcast julkaistu! Haastattelussa anatomian professori Seppo Parkkila

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Anatomian professori (TaY) Seppo Parkkilalla on takanaan pitkä ura lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen parissa. Podcastissa keskustellaan muun muassa koe-eläinten käytöstä ja siinä vuosien varrella tapahtuneista muutoksista. Keskustelun teemana ovat lopulta suuret lääketieteelliset ja yhteiskunnalliset murrokset, jotka odottavat tulevaisuuden lääketiedettä ja sen etiikkaa.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (26:14, 36,0 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Sandra Liede liittyy instituutin ydintyöryhmään

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Loistavia instituutti-uutisia marraskuun pimeneviin iltoihin. Taannoin podcast-sarjamme haastateltavanakin ollut bio-oikeuden ja -etiikan rautainen osaaja Sandra Liede liittyy mukaan instituutin ydintyöryhmään. Tarkempi esittely Sandrasta löytyy ihmiset-osiosta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan joukkoon Sandra!

Seitsemäs podcast julkaistu! Haastattelussa professori, syöpätutkija Tapio Visakorpi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Professori (TaY) Tapio Visakorpi on eturauhassyöpätutkimuksen kansainvälisessä etulinjassa. Onkin kiinnostavaa kuulla, miltä hänen näkökulmastaan näyttää alati kehittyvä biotutkimus ja erityisesti sen suhde bioetiikkaan. Haastattelun teemana on vanhojen raja-aitojen ylittäminen, erityisesti tutkimuksen ja hoidon välillä. Tarkemmin ottaen aiheina ovat esimerkiksi yksilöllistetyn ja translationaalisen lääketieteen teemat ja toisaalta biopankit. Lopuksi pohditaan jo perimmäisiä ihmisyyden rajoja teemalla ihminen 2.0.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (25:33, 35,0 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Kuudes podcast julkaistu! Haastattelussa hallintotieteen tutkija Jani Rajaniemi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kuudennessa podcastissa pohditaan bioetiikkaa hieman epätavanomaisemmasta mutta sitäkin tärkeämmästä näkökulmasta: organisaatioteorian puitteissa. Keskustelussa käsitellään monia kiinnostavia kysymyksiä, kuten esimerkiksi: Mitä tarkoittaa siirtyminen teollisen ajan organisaatiosta eettiseen organisaatioon? Miltä sote-uudistus näyttää byrokratiateorian näkökulmasta katsottuna? Mitä tarkoittaa pelko organisaatioissa? Aihepiiriä avaa hallintotieteen tutkija Jani Rajaniemi, jolla on myös radikaaleja uudistamisehdotuksia.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (32:55, 45,2 Mt).

Aiemmat podcastit-löydät multimedia-sivulta.

Kolumni: Pelon elefantit

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HEIKKI SAXÉN

”Tiesin aina, mikä on oikea polku. Poikkeuksetta tiesin sen. Mutta en koskaan kulkenut sitä. Tiedättekö miksi? Koska se oli aivan liian vaikeaa”, jylisee Al Pacino yleisölleen ikimuistoisessa loppukohtauksessa elokuvassa Naisen tuoksu, jonka miespääosasta hänet palkittiin Oscarilla. Lainaus liittyy läheisesti erääseen bioetiikan kannalta hyvin keskeiseen mutta kuitenkin harvemmin esille tuotuun asiaan, nimittäin pelkoon.

Miten pelko ja bioetiikka liittyvät yhteen? Monellakin tapaa. Pari päivää sitten Helsingin Sanomissa uutisoitiin orastavasta mahdollisuudesta havaita syöpä entistä nopeammin verikokeiden avulla, mikä toimiessaan voi ymmärrettävästi tarkoittaa jopa elämän ja kuoleman välistä eroa joissakin tapauksissa. Tämä on erittäin hieno lääketieteen edistysaskel. Mutta mitä tämä uusi keino toimiessaan ja toteutuessaan tarkoittaa kaikkineen käytännössä? Tarkoittaako tämä esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa on odotettavissa jatkuvaa verinäytteiden ottoa kaikilta, koska koskaan ei voi tietää varmaksi, onko tänään juuri se päivä, jolloin näyte paljastaa jotakin kohtalokasta? Tai ehkä näytteet pitäisi kerätä päivittäin ainakin selvästi riskiryhmiin kuuluvilta?

Viides podcast julkaistu! Haastattelussa lakimies, tutkija, SLOES:n pj. Sandra Liede

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Viidennen podcastin haastateltava on Valvirassa biopankkikysymyksistä vastaava lakimies Sandra Liede. Hän toimii myös tutkijana (HY) Suomen Akatemian rahoittamassa, tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen ja ehkäisemiseen tähtäävässä Yksilöllistetty lääketiede -tutkimuskonsortiossa sekä Suomen Lääkintäoikeuden ja -etiikan Seuran puheenjohtajana. Keskustelussa käsitellään muun muassa biotutkimuksen ajankohtaista tilannetta sääntelynäkökulmasta sekä sitä, kuinka bio-oikeutta ja -etiikkaa voitaisiin edistää suomalaisessa yhteiskunnassa.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (21:54, 30,0 Mt).

Bioetiikan symposium perustutkinto-opiskelijoille 18.3.2016 Turussa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Unesco Chair in Bioethics Suomen yksikkö järjestää yhteistyössä Turun yliopiston filosofian oppiaineen kanssa bioetiikan symposiumin perustutkinto-opiskelijoille. Opiskelijoiden opiskelijoille järjestämä symposium järjestetään Turun yliopistolla maaliskuussa ensimmäistä kertaa. Se on erinomainen tilaisuus bioetiikasta kiinnostuneille filosofian ja muiden oppiaineiden opiskelijoille tulla esittelemään omaa tutkimusta ja saada kokemusta tieteellisen esitelmän pitämisestä sekä henkilökohtaista palautetta.

Esitelmissä voidaan käsitellä kaikenlaisia bioeettisiä kysymyksiä, muun muassa seuraavia aiheita:

– lääkärinetiikka
– lääke-ja biotieteiden tutkimusetiikka
– geenimuuntelun etiikka
– kantasolututkimuksen etiikka
– eläinetiikka
– terveydenhuollon priorisointikysymykset
– uusien bioteknologioiden etiikka
– eutanasia
– ihmisen parantelu
– neuroetiikka

Symposium järjestetään perjantaina 18.3.2016. Siihen tulee ilmoittautua 31.1.2016 mennessä. Kerro ilmoittautuessasi, mitä opiskelet ja missä, sekä yhteystietosi. Liitä ilmoittautumiseen esitelmäsi alustava otsikko sekä lyhyt, 100-300 sanan mittainen kuvaus esitelmäsi aiheesta. Lähetä ilmoittautumisesi sähköpostitse osoitteeseen polaris.koi@utu.fi. Esitelmien pituus on noin 20 minuuttia, minkä jälkeen on varattu aikaa keskustelulle.

Turun yliopistossa filosofiaa opiskelevat voivat saada osallistumisesta ja esitelmän pitämisestä korvaavuuden kurssiin A6 Käytännöllinen etiikka tai 2 op syventäviin opintoihin. Muiden yliopistojen ja oppiaineiden opiskelijat voivat neuvotella korvaavuuksista omissa oppiaineissaan. Mikäli oppiaineessasi on käytössä luentopassi, voit saada läsnäolosta luentopassimerkinnän.

Lisätietoja opiskelijasymposiumista antaa Unesco Chair in Bioethicsin Suomen johtokunnan opiskelijajäsen, VTM Polaris Koi, polaris.koi@utu.fi

Tapahtuma FB:ssä: https://www.facebook.com/events/1642766542653000/

Filosofisista teorioista konkreettiseen päätöksentekoon: kuinka bioeettistä keskustelua käydään käytännössä?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ANNI LESKELÄ JA SALLA SAXÉN

Bioetiikan ala toimii pohjimmiltaan samojen moraalifilosofisten perusongelmien puitteissa kuin hyvin teoreettinenkin etiikka, ja näistä abstrakteista ongelmista monet ovat säilyneet pitkälti muuttumattomina jo vuosituhansien ajan. Kuinka määritellä oikea ja väärä niin, että käsitteet merkitsevät sitä, mitä niiltä todella tarvitsemme? Mihin voi pohjautua arviomme siitä, onko tietty teko hyvä – onko tärkeintä toimia hyveellisin aikein, yleistettäviä lakeja seuraten vai ainoastaan teon seurauksia laskelmoiden? Perustavimmalla tasolla ei yhteisymmärrystä ole saavutettu edes siitä, viittaavatko moraaliset väittämät alun alkaenkaan mihinkään todelliseen, ja kun eettisten arvojen ontologinen asemakin on yhä kiistelty kysymys, on selvää, ettei pitäviä vastauksia niiden tarkemmasta luonteesta ole odotettavissa ainakaan heti nurkan takana.

Bioetiikka, kuten muukin käytännön moraalifilosofia, on kuitenkin osittain irtaantunut näistä teoreettisen filosofian ongelmista hieman samaan tapaan kuin valtaosa tieteellisestä perustutkimuksesta ja sen sovellutuksista voi jättää huomiotta tieteen ja tiedon filosofian abstrakteimmat peruskysymykset. Tarvitsemme välttämättä käytännön etiikkaa tehdäksemme arvolatautuneita päätöksiä aina jokapäiväisistä henkilökohtaisista valinnoista kauaskantoisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin asti, vaikkei meillä olekaan työkaluina tälle kuin pohjimmiltaan intuitiivisia, suurpiirteisiä käsityksiä esimerkiksi “hyvän elämän” tai “paremman maailman” luonteesta – aivan samoin kuin voimme soveltaa tällä hetkellä käyttökelpoisinta fysikaalista tietoa laivanrakennusteknologiassa ilman vedenpitävää tiedonfilosofista oikeutusta koko fysiikan tieteenalan perustalle.

Tämänkaltainen eettinen pohdinta on mahdollista ja luontevaa erityisesti siksi, että useimmat ihmiset ymmärtävät ja noudattavat jo nyt sekalaisista eettisistä periaatteista koottuja erilaisia ajattelun järjestelmiä, joissa hyvät aikeet, lait ja tekojen seuraukset saavat kaikki jonkin verran painoarvoa eri tilanteissa; lisäksi tietyt periaatteet näyttävät ilmenevän siinä määrin yhteisesti erilaisten moraalijärjestelmien sisältöinä, että niiden varaan on hyvin perusteltua rakentaa ainakin eettistä keskustelua. Eri kulttuurien välillä esiintyy esimerkiksi suuria eroavaisuuksia siinä, missä tilanteissa inhimillinen kärsimys voi olla oikeutettua, mutta kaikkien muiden tekijöiden säilyessä ennallaan tuntuu varsin luotettavasti eettiseltä ratkaisulta pyrkiä vähentämään tätä kärsimystä — riippumatta teoreettisen moraalifilosofian asettamista kysymyksistä.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tähän väliin on hyvä muistuttaa, että Bioetiikan instituuttia kannattaa seurata kotisivujen ohella myös sosiaalisessa mediassa – näin varmistat, että pysyt ajan tasalla uusista käänteistä instituutin työssä. Sosiaalisessa mediassa instituutti välittää samalla aktiivisesti uutisia ja tiedotteita bioetiikan ja -oikeuden saralla tapahtuvista kiinnostavista uusista asioista. Instituutilla on tilit sekä Facebookissa että Twitterissä. Tilejä voi seurata edellisten linkkien kautta myös kirjautumatta näihin palveluihin.

Luonnollisesti instituutin toiminnan seuraamiseksi kannattaa tilata yhä myös uutiskirje sähköpostiin. Kirje ilmestyy n. kerran kuukaudessa ja siinä kerrotaan kootusti tärkeistä uusista askeleista niin Bioetiikan instituutin kuin myös laajemmin bioetiikan ja -oikeuden alojen suhteen.

Robotiikka ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: JARI PIRHONEN

Pariisissa järjestettiin 26.–30.10.2015 seitsemäs kansainvälinen sosiaalisen robotiikan konferenssi ICSR 2015, jossa robotiikan kehittäjät esittelivät sekä ajatuksiaan että jo tehtyjä kokeiluja siitä, mitä sosiaalinen, vuorovaikutteinen robotiikka tulevaisuudessa voisi olla ja kuinka se olisi yhteiskunnallisesti hyödynnettävissä. Toistaiseksi onnistuneita kokeiluja on tehty etupäässä erityislasten kanssa. On esimerkiksi olemassa rohkaisevaa dataa siitä, että vuorovaikutteiset robotit voivat tukea autististen lasten oppimista tai opettaa diabetestä sairastaville lapsille itsehoidon merkitystä ja käytäntöjä ihmisopettajaa helpommin.

Erityislasten lisäksi vanhustenhoito robotiikan sovellusalana korostui selvästi konferenssin ohjelmassa. Robotiikasta toivotaan helpotusta demografisen kehityksen mukanaan tuomiin yhteiskuntien taloudellisiin paineisiin. Huoltosuhteen kääntyessä koko ajan epäedullisempaan suuntaan on esitetty ajatus, että esimerkiksi vanhustenhoidossa yhä harvemmiksi käyvien hoitajien käsiparien rinnalle voitaisiin tuottaa hoitoon osallistuvia robottikäsipareja. Monia kokeiluja on jo tehty ympäri maailmaa Ruotsista Uuteen Seelantiin ja yhä useampia on suunnitteilla. Mieleenpainuvin suunnitelma konferenssissa oli robotti, jonka tarkoitus on hoitopaikoissa puuttua siihen, jos hoitaja kohtelee hoidettavaa epäkunnioittavalla tavalla. Ajatus on näin hoivaetiikan tutkijan näkökannalta vähintäänkin mielenkiintoinen; kone muistuttaisi ihmistä siitä, että ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti!