Monthly Archives: helmikuu 2016

Bioetiikan instituutin Heikki oli Arto Nyberg -ohjelmassa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Sunnuntaina 28.2. esitetyssä Yle TV1 -kanavan Arto Nyberg -ohjelmassa oli yhtenä vieraana Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén. Muita vieraita olivat kolminkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari Satu Lehtonen sekä Kaurismäen uuden elokuvan pääroolin näyttelevä Sakari Kuosmanen.

Bioetiikka ja instituutti saivat mukavasti julkisuutta ohjelmassa, jota seurasi 620 000 katsojaa. Ohjelma on katsottavissa myös rajoitetun ajan Yle Areenasta.

Vaaksa väärää on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biolääketieteen luotettavuutta?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ANNI LESKELÄ

Ruotsin Karoliininen instituutti, yksi maailman merkittävimmistä lääketieteellisistä yliopistoista, on parhaillaan kenties historiallisen skandaalin keskiössä. Tunnetun kirurgi Paolo Macchiarinin, joka tutkimustyössään on pyrkinyt kehittämään kantasolujen avulla potilaan oman kudoksen kanssa yhdistyviä synteettisiä henkitorvia, epäillään muun muassa antaneen koehenkilöille valheellista tietoa leikkauksen riskeistä ja aiemmista kokeista sekä väärentäneen leikkausten seurauksista kertovaa aineistoa useissa aiheesta julkaisemissaan tieteellisissä artikkeleissa.¹ Erityisen vakavan tapauksesta tekee se, että kahdeksasta kokeisiin suostuneesta potilaasta kuusi on leikkausta seuranneina vuosina menehtynyt.

Myös Suomessa on vastikään noussut päivänvaloon epäilyksiä vilpistä lääketieteessä. Mittavasti rahoitusta keränneen Matej Orešičin tutkimusryhmän havainnot ykköstyypin diabeteksen ennustavista aineenvaihdunnan muutoksista herättivät ilmeisesti jo ennen julkaisuaan ryhmän sisällä epäilyksiä tulosten luotettavuudesta, ja Helsingin Sanomissa vasta julkaistun reportaasin mukaan Tekniikan tutkimuskeskus VTT:n tapahtumia koskevat selvitykset ovat pitkään olleet puutteelliset ja ulkopuolisille pitkälti hämärän peitossa.²

Psykiatriassa pärskähtelee ihmisyyden potentiaaleja

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: MARI STENLUND

Turun Sanomat uutisoi 18. helmikuuta väkivallasta ja laiminlyönneistä vanhuspsykiatrian suljetulla G1-osastolla Turun kaupunginsairaalassa. Tapahtumat kertovat järkyttävällä tavalla ihmisyydestä – siitä, millaisia me olemme. Sen lisäksi, että kykenemme toisten huomioon ottamiseen ja haluamme tehdä maailmasta paremman paikan, meissä on potentiaalia myös välinpitämättömyyteen, järjettömyyteen ja väkivaltaisuuteen.

Periaatteessa psykiatrisessa hoitotyössä, kuten muussakin terveydenhuollossa, pyritään hyviin asioihin. Noihin hyviin asioihin pyrkivät kuitenkin ihmiset, ja kun apua tarvitsevien tarpeet käyvät yli voimien, hyvään pyrkiminen voi osoittautua vaikeaksi ja ihmisen pimeämmät puolet nousevat esiin. Hoidossa tulee vastaan erilaisia rajapintoja, harmaita alueita, joilla oikean ja väärän erottaminen tuntuu käytännössä vaikealta. Näiden rajapintojen takaa paljastuu yhä uusia rajapintoja. Pikkuhiljaa ihminen käyttää yhä järkyttävämmiksi muuttuvia keinoja tai vähintäänkin on hiljaa, jos muut niitä käyttävät. Ehkä lopulta hyvä unohtuu. Ihmisarvon mukainen kohtelu muuttuu välinpitämättömyydeksi ja suoranaiseksi väkivallaksi.

Ihmisarvo – oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: RAIMO LAHTI

Lokakuun 19. päivänä 2011 vietettiin ensimmäisen kerran kansainvälistä ihmisarvon päivää Suomessa. Tämä on yksi merkkipaalu toisen maailmansodan jälkeisessä kehityksessä, jossa ihmisarvon loukkaamattomuus tunnustetaan yleismaailmalliseksi oikeus- ja moraaliperiaatteeksi.

Mutta ihmisarvo voidaan ymmärtää myös arkisemmin toiseen suhtautumisen mittapuuksi, kuten suomalainen sananlasku ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” asian ilmaisee. Tällä kansanviisaudella on nähdäkseni yhtymäkohtia uskonnollisten yhteisöjen tunnustamaan kultaiseen sääntöön, joka on Jeesuksen vuorisaarnassa muodossa: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Toiselle on annettava yhtäläinen arvo sekä loukkaamattomuuden ja vapauden piiri kuin minkä toivoo itselleen. Kultainen sääntö soveltuu hyvän elämän – ihmisten keskinäisen kanssakäymisen – perustavaksi eettiseksi ja tapanormiksi, jota noudatetaan ilman rangaistuksen tai muun ulkoisen pakotteen uhkaa.

Ihmisarvolla on näin eri ulottuvuuksia. Käsitteen sisältö on myös aika- ja kulttuurisidonnainen. Kansainvälisen ihmisarvon päivän viettämisellä halutaan lisätä yleistä tietoisuutta ihmisarvon loukkaamattomuuden merkityksestä nimenomaan yleismaailmallisena periaatteena.

13. podcast julkaistu! Haastattelussa genetiikan professori Aarno Palotie

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Podcastin haastateltava on genetiikan professori Aarno Palotie, joka toimii sekä Helsingin yliopiston molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) että Harvardin ja MIT:n Broad-tutkimusinstituutissa Bostonissa. Mittavan ja arvostetun kansainvälisen uran omaava Aarno Palotie on alansa kärkinimiä ja myös suomalaisen tutkimuksen keskeinen kehittäjä ja puolestapuhuja. Palotien näkemykset lääketieteestä ja biotutkimuksesta sekä Suomessa että kansainvälisesti tarjoavatkin merkittävän kokonaiskuvan vallitsevasta tilanteesta ja tulevaisuuden suunnista. Samalla haastattelussa pohditaan polttavia kysymyksiä tutkimuksen oikeudellisten ja eettisten ulottuvuuksien osalta. Haastattelun teemaksi muodostuu tavoite vaalia avarakatseista suhtautumista uusiin tieteellisiin, oikeudellisiin ja eettisiin avauksiin.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (37:55, 36,5 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

12. podcast julkaistu! Haastattelussa rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Haastattelussa on lääkintä- ja bio-oikeuden todellinen suomalainen ja eurooppalainen pioneeri, rikosoikeuden emeritusprofessori (HY) Raimo Lahti. Hän on vastannut monista alan merkittävistä edistysaskeleista ja myös kouluttanut kokonaisen sukupolven suomalaisia asiantuntijoita tällä saralla. Pitkän kaaren lääkintä- ja bio-oikeuden kehitystä seurannut ja edistänyt Lahti näkee oikeuden ja etiikan välisen raja-aidan ylittämisen erittäin tärkeänä ajankohtaisena haasteena ja hän toivookin tulevaisuudessa moniäänisempää lähestymistapaa bio-oikeuden ja -etiikan aiheisiin. Kenties yllättäen tällainen moniäänisyys edustaa Raimo Lahden katsannossa paluuta jo aiemmin vallinneeseen keskustelukulttuuriin. Haastattelussa Lahti maalaa kuvan isoista oikeudellisista ja eettisistä kehityslinjoista, minkä ohella kuullaan kiinnostavia tapausesimerkkejä vuosien varrelta.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (37:33, 51,5 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.