Monthly Archives: lokakuu 2017

Väitöskirjatutkija Mikko Värttö Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

YTM, HTM, väitöskirjatutkija Mikko Värttö liittyy Bioetiikan instituutin ydintyöryhmään. Mikko valmistelee väitöskirjaansa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa valtio-opin oppiaineessa. Väitöskirjassaan hän tutkii deliberatiivisen demokratian toimintamalleja ja pyrkii kehittämään niiden arvioinnin kriteereitä ja menetelmiä. Erityisesti hänen kiinnostuksensa kohdistuu organisaatioiden henkilöstön osallistumista ja kuulemista tukeviin hankkeisiin. Väitöskirjaansa varten Mikko on ollut mukana toteuttamassa ja arvioimassa eri puolella Suomea järjestettyjä organisaatioraateja. Bioetiikan instituutissa hän haluaa olla mukana edistämässä eettisistä kysymyksistä käytävän keskustelun moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta. Pidempi kuvaus Mikosta löytyy ihmiset-osiosta.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Lisää turhia lääkkeitä!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HENRIK RYDENFELT

Jopa puolet lääketieteellisestä hoidosta on turhaa, totesi Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.9.2017).

Järvisen mukaan potilaan pitäisi saada vain tarpeellinen hoito. Jos potilaista tulee asiakkaita, lääkäristä tulee myös turhien ja tarpeettomien hoitojen ja lääkkeiden kauppiaita.

Järvinen on arvostettu tutkija. Hänen ryhmänsä tutkimuksessa polvikivuista kärsineet potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Yhden ryhmän potilaita hoidettiin leikkauksella, toista ryhmää lumeleikkauksella, jossa polvi ainoastaan tähystettiin. Vuoden seurantajakson jälkeen merkittäviä eroja tyytyväisyydessä hoidon lopputulokseen ei havaittu. (Sihvonen ym. 2013)

Tulos kertoo, että leikkaus on turhaa hoitoa – lumeleikkaukseen verrattuna. Mutta sitä tämä tutkimus ei kerro, millainen potilaiden vointi olisi, jos heitä ei olisi hoidettu lainkaan.

Jos hoito helpottaa potilaan oloa, onko se turhaa?

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään totuttuun tapaan 19.10. Päivän kunniaksi UNESCO Chair in Bioethics -verkoston maayksikkö järjestää avoimen seminaarin Turun yliopistolla. Päivän teema on tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa.

Aika: 19.10. 14:15–15:45

Paikka: Turun yliopisto, PUB4 (Publicum-rakennus 2 krs, Assistentinkatu 7)

Päivän ohjelma

14:15 Alkusanat: Helena Siipi (Turun yliopisto & UNESCO Chair in Bioethics): Avaussanat

14:20 Pääesitelmä: Johanna Ahola-Launonen (Aalto yliopisto & Helsingin yliopisto): Vastuun ja valinnan paradoksit terveydenhuollossa

14:55 Kommenttipuheenvuoro: Riitta Suhonen (Turun yliopisto): Valintojen ja vastuiden äärellä esimerkkinä ikääntyneiden hoito- ja palveluketjut

15:15 Loppukeskustelu

Mikä on maailman bioetiikkapäivä?
Maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2017 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä on toimintaa teemalla Equality, Justice and Equity – Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen – perinnöllisyyslääkärin mietteitä ennakoivasta geenitestauksesta

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: TANJA SAARELA

Joskus erikoissairaanhoidossa vieraantuu ihmisten arjesta ja todellisuudesta. Alkaa elää kuplassa, niin kuin sanotaan. ”Uskookos tohtori niihin geeneihin? Onkos tohtori koskaan nähnyt niitä?” Perusteellisen keskustelun jälkeen nämä potilaan esittämät kysymykset palauttavat perinnöllisyyslääkärin maan pinnalle ja asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Ehkä tämä ei ole se potilas, jolle seuraavaksi maalailla geenitutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Tai kertoa, miten bakteereilta lainatuilla geenisaksilla ehkä vielä tullaan parantamaan potilaan lastenlasten perinnöllinen sairaus.

Suvussa esiintyvä vaikea perinnöllinen sairaus saattaa olla varjo, joka heiluu useamman sukupolven yllä. Tiedosta ei pääse eroon, mutta sen kanssa on opittava elämään jollakin tavoin. Toinen sukulaisista sulkee asian pois mielestään, toinen painiskelee syyllisyytensä kanssa koko elämänsä. Kolmas menee tuulta päin, selvittää kantaako itse geenivirhettä ja järjestää elämänsä sen mukaisesti.

Terveydenhuollossa työskennellessä huomaa jo lyhyen uran jälkeen, miten eri tavoin ihmiset käsittelevät sairauksia, niiden tuomaa epävarmuutta ja turvallisuudentunteen häviämistä. Tai millaisia selityksiä ja merkityksiä he antavat sairastumiselleen tai tekemilleen päätöksille.

Heikki Saxén väitteli Tampereen yliopistossa 6.10.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén väitteli Tampereen yliopistossa 6.10.2017 väitöskirjallaan bioetiikan tieteenalan historiasta ja nykyisistä merkityksistä. Vastaväittäjänä toimi professori Juha Räikkä Turun yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Haapala. Tiedote väitöksestä löytyy yliopiston verkkosivuilta.

Väitöskirja A Cultural Giant: An interpretation of bioethics in light of its intellectual and cultural history on myös vapaasti luettavissa verkossa.