Monthly Archives: marraskuu 2017

Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: TEPPO JÄRVINEN

Olen viimeisten muutamien vuosien aikana löytänyt itseni ”keskustelemasta” hyvin erilaisten lääketieteellisten ongelmien näytöstä: ensin lumekirurgisen FIDELITY-polvitutkimuksemme jälkeen polven tähystyksen näytöstä, täällä ja täällä, sitten British Medical Journalisssa julkaistun ”Too Much Medicine”-analyysimme jälkeen osteoporoosin diagnostiikasta ja hoidosta, täällä, sitten statiinien käytöstä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, täällä, ja viimeisimpänä masennuslääkkeiden käytöstä.

Kaikissa näissä tapauksissa olen törmännyt yhteen lujaan juurtuneeseen käsitykseen: kunkin lääketieteellisen ongelman ”sisältöasiantuntijat” kokevat, että hoidon oikeutuksesta ei saa keskustella kukaan muu kuin sellainen henkilö, joka hoitaa kyseessä olevia potilaita.

Itselleni tämä on vieras ajatus: vähän kuin jääkiekkoihmiset kertoisivat, että ainoastaan he ovat oikeutettuja keskustelemaan siitä, montako jäähallia Suomeen tulisi rakentaa. Toki he ovat asiantuntijoita jääkiekossa, mutta silti koen, että heidän valmiuttaan suhteuttaa oma vakaumuksena (asiantuntijuutensa) muuhun ympäröivään yhteiskuntaan tulee voida kyseenalaistaa.

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: JARI PIRHONEN

Miksi joskus näyttää siltä, että kun Martti muuttaa palvelutaloon, Martti samalla katoaa? Minne ja miksi Martti katoaa?

Näihin kysymyksiin törmäsin aiemmin tehdessäni tutkimusta hyvästä elämästä vanhoille ihmisille tarkoitetussa tehostetussa palveluasumisessa.

Kotoa ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen sattuu vanhan ihmisen elämässä muutenkin aikaan, jolloin minäkuva on usein murroksessa kehon ja mielen ikääntymismuutosten ja toimintakyvyn heikkenemisen kaltaisista syistä. Kun siihen päälle vielä tulevat palvelutalon rutiinit, hoitokäytänteet ja roolitukset, saattaa ikänsä moottoripyöräilyä ja vaellusta harrastanut entinen veturimies alkaa muuttua Martista hoidettavaksi, jopa potilaaksi.

Puoskarointi on pantava kuriin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: MARKKU MYLLYKANGAS

Niin sanotut vaihtoehtolääkitsijät käyttävät mielellään CAM-hoitojen [complementary and alternative medicine] suomenkielisinä vastineina termejä vaihtoehto- ja täydentävät hoidot. Molemmat käsitteet ovat heidän itsensä keksimiä. Ne ovat hämäystä, tärkeileviä kiertoilmaisuja uskomuslääkinnälle, ylikansalliselle bisnekselle.

Muun muassa homeopatia, enkelienergia-, reiki- ja vyöhyketerapia kuuluvat CAM-hoitoihin. Ne eivät ole kuitenkaan vaihtoehtoja millekään lääketieteellistä hoitoa vaativalle terveysongelmalle. Kyseiset hoidot eivät ole vaihtoehtoja esimerkiksi dialyysihoidolle. Eikä lääketieteellisiä hoitoja voi terästää humbuugihoidoilla. Syövän tai diabeteksen hoito ei kaipaa täydennystä bemer-, kukkais-, rosen- tai vyöhyketerapiasta.

CAM-hoidoista pitää käyttää termiä uskomuslääkintä eli puoskarointi. Duodecimin tuoreessa selittävässä sanakirjassa Lääketieteen termit uskomuslääkintä määritellään tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jääviksi hoitomenetelmiksi. Siitä uskomuslääkinnässä on juuri kyse.