Ihmiset

Kohtaamispaikka. Instituutti tekee läheistä yhteistyötä monien bioetiikan ja -oikeuden alojen toimijoiden ja näitä aloja lähellä olevien tahojen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Tehtävänsä mukaisesti instituutin on tarkoitus olla avoin kohtaamispaikka kaikille näistä aiheista kiinnostuneille ja niiden kanssa tekemisissä oleville. Kaikkia vuorovaikutuksesta kiinnostuneita rohkaistaankin lämpimästi ottamaan yhteyttä instituuttiin palautelomakkeen kautta.

Käytännössä instituutin ydintyöryhmänä toimivat seuraavat henkilöt:

heikki_saxen4FT, tutkija Heikki Saxén (instituutin hallituksen pj.) väitteli syksyllä 2017 bioetiikan tieteenalan historiasta ja kehityksestä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hän on tutkimustensa myötä solminut monia kansainvälisiä suhteita bioetiikan saralla, erityisesti Yhdysvaltoihin. Lukuvuoden 2014–2015 hän toimi vierailevana Fulbright-stipendiaattina Harvardin yliopiston kansanterveystieteen yksikössä (T. H. Chan School of Public Health), jonka kanssa hän jatkoi yhteistyötä affilioituneena Suomesta käsin myös lukuvuonna 2015–2016. Hän on Harvardin ohella luonut yhteistyösuhteita myös muihin maan bioetiikan huippuinstituutioihin, kuten Yalen yliopistoon sekä The Hastings Center -tutkimusinstituuttiin, jossa hän oli vierailevana tutkijana keväällä 2012. Hastings Center -tutkimusinstituuttia pidetään bioetiikan pioneerina ja eräänä alan merkittävimmistä kansainvälisistä kohtaamispaikoista. Hän on luennoinut bioetiikasta sekä Tampereen että Helsingin yliopistoissa. Hän toimitti yhdessä Aalto-yliopiston professorin Jukka Mäkisen kanssa kirjan John Rawlsin filosofia: Oikeudenmukaisuus moniarvoisessa yhteiskunnassa, jonka Gaudeamus-kustantamo julkaisi alkuvuonna 2013. Lisäksi hän kirjoitti yhdessä Salla Saxénin kanssa pamfletin ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?”, jonka Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi vuonna 2016. Heikki sai Unescon palkinnon bioetiikan edistämisestä Suomessa vuonna 2016.

 

Mansnerus2OTT, KTM, MSc in Translational Medicine Juli Mansnérus (instituutin hallituksen vpj.) on lääke- ja terveyssektorin oikeudellisiin ja eettisiin kysymyksiin erikoistunut asianajaja, joka toimii myös post doc-tutkijana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on luennoinut lääkintä- ja bio-oikeudesta sekä immateriaalioikeudesta Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa. Hän on julkaissut useita bioetiikan, bio-oikeuden ja immateriaalioikeuden rajapintoja sivuavia artikkeleita kansainvälisissä ja kotimaisissa akateemisissa julkaisuissa. Julin väitöskirja käsitteli modernin bioteknologian lääkkeiden kaupallistamisen haasteita. Poikkitieteellisten bioteknologian kaupallistamiseen liittyvien bioeettisten, bio-oikeudellisten ja biolääketieteellisten tutkimusintressiensä myötä hän on myös valmistunut translationaalisen lääketieteen maisteriksi Edinburghin yliopistosta erinomaisella arvosanalla. Lisäksi edistääkseen bioetiikan alan tutkimusta Suomessa  hän on vieraillut Harvardin yliopiston Center for Bioethics -keskuksessa keväällä 2015.

 

Salla_SaxenYTM, jatko-opiskelija, tutkija Salla Saxén (instituutin hallituksen jäsen) osallistui lukuvuonna 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena Harvard Medical Schoolin arvostettuun Bioethics Fellowship -koulutusohjelmaan. Parhaillaan hän tekee terveydenhuollon ammattilaisten eettistä päätöksentekoa käsittelevää sosiaalipsykologian alan väitöskirjatutkimustansa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Myös läheiset yhteistyö- ja mentorisuhteet Yhdysvalloissa alan pioneerien kanssa mahdollistavat hänelle Suomessa vielä varsin tuntemattoman kliinisen bioetiikan alan kysymysten ja näkökulmien perusteellisen ja vivahteikkaan ymmärtämyksen. Hän kirjoitti yhdessä Heikki Saxénin kanssa pamfletin ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?”, jonka Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi vuonna 2016.

 

Hum.kand. Antti Sorri (instituutin hallituksen jäsen) on Oulun yliopistossa aate- ja oppihistorian alalla perehtynyt tieteenhistoriaan ja -filosofiaan. Hän on kokenut tapahtumien ja filosofisen keskustelun järjestäjä. Antti on perustanut Ikaalisissa kesäisin järjestettävän Puistofilosofia-tapahtuman, joka pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tapahtuman tarkoitus on toimia filosofisten keskustelujen herättäjänä ja tuoda filosofia kaikkien ulottuville. Eettiset kysymykset ovat olleet Puistofilosofian keskiössä ja näiden teemojen kansalaispohdintaa Antti edistää myös Bioetiikan instituutissa, erityisenä osaamisalueenaan bioeettisten kansalaisraatien järjestäminen. Kuva: Liisa Raipala.

 

Leskela_pieniOpiskelija, tutkimusavustaja Anni Leskelä lukee neurobiologiaa Helsingin yliopistossa ja on sivuaineinaan perehtynyt myös muun muassa filosofiaan sekä kognitiotieteeseen. Hänen vahvasti poikkitieteellinen, luonnontieteitä ja muita tutkimusaloja yhdistelevä näkökulmansa mahdollistaa bioeettisten kysymysten käytännöllisen tarkastelun vankalta empiiriseltä pohjalta, mutta teoreettisen moraalifilosofian lähtökohtia unohtamatta. Opintojen ohella hän työskentelee myös tutkimusavustajana Biotekniikan instituutissa ja seuraa aktiivisesti biotieteiden ja -teknologian kehitykseen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä tulevaisuudessa häämöttävää tutkijanuraa ajatellen. Hän on kartuttanut kokemusta myös toimittajan työstä, ja etenkin tiedeviestinnän luotettavuus ja avoimuus sekä akateemisessa yhteisössä että sen ulkopuolella ovat hänelle tärkeitä periaatteita.

 

FT, tutkija Jari Pirhonen työskentelee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Parhaillaan Pirhonen tutkii hyvän elämän edellytyksiä vanhojen ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa, ja työssään hän yhdistää filosofiaa etnografiseen kenttätutkimukseen ja havainnoi esimerkiksi keskeisten inhimillisten toimintamahdollisuuksien (Capabilities approach) toteutumista ja vanhojen ihmisten persoonina tunnustetuiksi tulemista hoivaympäristössä. Hän on myös mukana Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ROSE (Robots and the future of welfare services) -hankkeessa, jossa tutkitaan monitieteisesti vuorovaikutteisen robotiikan sekä yhteiskunta- että yksilötason vaikutuksia tulevaisuuden hyvinvointipalveluihin. Bioetiikassa Pirhosta kiinnostavat erityisesti hoivaetiikka sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvät oikeudenmukaisuuskysymykset.

 

Koski_pieniAkatemiatutkija (TaY), dosentti, taiteilija Kaisu Koski keskittyy työssään taiteen ja lääketieteen väliseen dialogiin ja taidelähtöisen tutkimuksen metodologiaan. Vuosina 2011–2013 Kaisu toteutti Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorin projektin, joka tutki lääketieteen opinnoissa tuotettuja kehon representaatioita. Tutkimuskohteena olivat erilaiset anatomiset mallit ja visualisaatiot sekä ongelmalähtöisessä opetuksessa käytettävät narratiivit, jotka kuvaavat ihmiskehoa ja lääkäri-potilassuhdetta ilman oikean potilaan läsnäoloa. Hänen nykyinen akatemiatutkijan hankkeensa kehittää taidelähtöisiä audiovisuaalisia esityksiä lääketieteen opintoihin yhteistyössä usean kansainvälisen lääketieteen yksikön kanssa. Kaisun kotisivut löytyvät täältä.

 

TtM, projektikoordinaattori Tuija Tuormaa on valmistunut Itä-Suomen yliopistosta pääaineenaan kansanterveystiede ja hän on tehnyt työuransa sote-alan sekä tutkimus- että projektimaailmassa. Ammatillisesti häntä kiinnostaa väestön terveyden edistäminen, seksuaali- ja lisääntymisterveys, mielenterveys, terveyssosiologia ja medikalisaatio. Suurimpia intohimon kohteita ovat olleet jo pidemmän aikaa lääkeyhtiöiden ja lääketieteen korruptio, yhteiskunnan medikalisaatio sekä haitalliset ja vaaralliset hoitokäytänteet. Bioetiikkaan ja erityisestä lääketieteen etiikkaan hän tutustui aikoinaan jo opintojensa aikana. Hän ihmettelee, miten Englannissa ja Yhdysvalloissa bio- ja lääketieteen etiikka on valtavirtaa, mutta Suomessa aiheesta ei ole vielä innostuttu edes yliopistoissa, saatikka terveydenhuollossa. Hänen mielestään terveydenhuollon eettiset kysymykset eivät kosketa vain sote-alan ammattilaisia vaan koko yhteiskuntaa. Täten sitä koskevaa keskustelua pitäisikin käydä koko yhteiskunnan tasolla, ei vain terveydenhuollon ammattilaisten suljetuissa piireissä.

 

FT Henrik Rydenfelt toimii tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät etiikan asemaa (tieteellisenä) tutkimuksena, moniarvoisuutta, median ja sosiaalisen median etiikkaa sekä näiden roolia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Henrik on useiden filosofisen pragmatismin alan akateemisten julkaisujen toimittaja tai toimituskunnan jäsen sekä pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyöverkoston perustaja. Hän on myös populaaritieteellisen Etiikka.fi-sivuston vastaava toimittaja.

 

 

VTM, MSc, jatko-opiskelija Aleksi Hupli on tekemässä sosiologian väitöskirjaa Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä niin sanottujen älylääkkeiden käytöstä yliopisto-opiskelijoiden ja ADHD-diagnoosin omaavien aikuisten keskuudessa niin Suomessa, Hollannissa kuin Yhdysvalloissa. Hän on saanut Suomalaisen tiedeakatemian myöntämän Eino Jutikkalan rahaston apurahan vuosille 2016 ja 2017. Aleksi on myös toiminut tutkimusavustajana Euroopan tutkimuskomission (ERC) rahoittamassa projektissa ChemicalYouth, joka toimii Amsterdamin yliopiston kautta professori Anita Hardonin johtamana. Aleksi on myös ollut vierailevana tutkijana New York yliopiston (NYU) antropologian laitoksella osana hänen väitöskirjatutkimustaan keväällä 2016. Aleksi omaa laajan kokemuksen tieteellisten esitelmien pidosta kansainvälisissä ja kotimaisissa konferensseissa liittyen älylääkkeiden ja muiden psykoaktiivisten aineiden käyttöön, jonka lisäksi hän on pitänyt esitelmiä ja luentoja digitaalisista metodeista ja niihin liittyvistä tutkimuseettisistä kysymyksistä. Aleksi toimii myös Amsterdam Society for Medical Social Scientists (ASMSS) varapuheenjohtajana, Human Enhancement Drugs -tutkijaverkoston jäsenenä sekä Humaania päihdepolitiikkaa Ry:n hallituksen jäsenenä.

 

LT Tanja Saarela on Tampereen yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri. Hänen mielenkiinnon kohteitaan ovat potilastyöhön ja geenitestaukseen liittyvät eettiset kysymykset, sikiölääketiede, alkiodiagnostiikka, lääketieteen ja genetiikan/genomiikan tutkimuksen etiikka. Hän kuuluu Tampereen yliopiston kliinisen bioetiikan ohjausryhmään.

 

 

 

FT Heikki Turunen työskentelee tutkijana Yhdysvalloissa geeniterapiahoitoja kehittävässä yrityksessä. Hän on erikoistunut urallaan geeniteknologian mahdollisuuksiin sekä tutkimustyössä että lääketieteessä, etenkin virusvektorien käyttöön perinnöllisten verkkokalvorappeumaa aiheuttavien sairauksien hoidossa. Hän on työnsä puolesta hyvin ajan tasalla biolääketieteessä käytettävien menetelmien teknisistä yksityiskohdista. Bioetiikassa häntä kiinnostaa molekyyligenetiikan mahdollisuuksien lisäksi potilasnäkökulma, eli miten uudet tekniikat voivat tuoda toivoa parantumattomista sairauksista kärsiville.