Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Professori Teppo Järvinen ottaa kantaa tieteellisen keskustelun avoimuuteen. Lisää »

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Jari Pirhonen kertoo kuulumisia instituutin hankkeesta. Lisää »

Puoskarointi on pantava kuriin

Puoskarointi on pantava kuriin

Lue terveyssosiologian dosentin Markku Myllykankaan kirjoitus. Lisää »

Lisää turhia lääkkeitä!

Lisää turhia lääkkeitä!

Lue Henrik Rydenfeltin artikkeli lumelääkkeistä ja -toimenpiteistä. Lisää »

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.

Päivän kunniaksi järjestetään avoin seminaari Turun yliopistolla. Lisää »

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen

Lue perinnöllisyyslääkäri Tanja Saarelan kirjoitus. Lisää »

Väitös bioetiikan historiasta ja nykyisistä merkityksistä

Väitös bioetiikan historiasta ja nykyisistä merkityksistä

Heikki Saxén väitteli Tampereen yliopistossa 6.10. Lisää »

Teknologia vs. ihmisyys

Teknologia vs. ihmisyys

Lue Joonas Mikkilän kirja-arvostelu. Lisää »

 

Ihmisarvo punnittavana: Miten lihavuus liittyy bioetiikkaan?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: SALLA SAXÉN

Kulttuurissamme taitaa olla aika harvoja asioita, jotka ovat yhtä merkityksellisesti yhtä latautuneita kuin lihavuus. Tehdessäni useita vuosia sitten sosiaalipsykologian kandidaatintutkielmaa lihavuudesta minulta kysyttiin useamman kerran ja useammalta taholta, voinko käyttää tutkielmassa sanaa lihavuus. Eikö se sana loukkaa ihmisiä, kuului kysymyksen perustelu. En kuitenkaan saanut kysyjiltä tietooni, mitä sanaa minun tulisi tutkielmassani käyttää. Oli pääteltävä, että ilmeisesti siitä, mistä ei voi puhua, on vaiettava. Käytin kuitenkin sanaa joka tapauksessa. Herkimmille lukijoille tiedoksi, etten saanut tietooni yhtäkään loukkaantumistapausta.

Lihavuus on käsitteenä latautunut monella eri tasolla: alkaen henkilökohtaiselta tasolta, ulottuen sosiaalisista suhteistamme aina yhteiskunnalliselle tasolle asti. Kulttuurillisesti jakamamme ymmärryksemme lihavuudesta vaikuttavat myös siihen, miten sekä määrittelemme itsemme että toisemme. Lihavuus puhututtaa pukuhuoneissa, makuuhuoneissa ja kahvipöydissä, mutta myös esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla aina välillä nousee esille kysymyksiä siitä, kenen tulisi maksaa lihavuuteen liittyvien terveysongelmien hoito verorahoin rahoitetussa terveydenhuollossa. Toisin sanoen tällöin keskustellaan siitä, kuka kantaa lihavuuden moraalista taakkaa. Yllättävän usein olen lisäksi törmännyt lauseeseen ”Kantaako lihava itse läskinsä?” Lihavuuskeskustelun äärellä monelle nousee mieleen myös Petteri J. Järvisen taannoinen ”pitkä lento” ja tästä seurannut ”someraivo” eli toisin sanoen nähdäkseni täysin aiheellinen paheksunta loukkaavasta kuvasta.

Teknologia vs. ihmisyys: Kun kone ja ihminen törmäävät

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: JOONAS MIKKILÄ

Kirja-arvostelu: Gerd Leonhard. Technology vs. Humanity: The coming clash between man and machine. Fast Future Publishing, 2016.

Eksponentiaalista vauhtia kehittyvä teknologia muuttaa ihmiskuntaa seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin edellisen 300 vuoden aikana. Vauhtisokeutta välttääksemme meidän on yhä useammin kysyttävä: edistääkö tämä teknologia ihmisyyttä ja onnellista elämää vai dehumanisoiko se ihmisen koneen asemaan? Vaikka tieteellis-tekninen kehitys mahdollistaa yhä mielikuvituksellisempia asioita, ei se tarkoita, että niiden toteuttaminen on välttämättä ja aina toivottavaa.

Näin esittää Turussa The Shift -festivaaleillakin kesäkuussa esiintynyt futuristi Gerd Leonhard teoksessaan Technology vs. Humanity: The coming clash between man and machine. Hän nimeää käsillä olevan murroksen ydinajureiksi tekoälyn ja geenimuokkauksen, jotka ruokkivat jo käynnissä olevia megaluokan muutoksia kuten digitalisaatiota, automaatiota, robotisaatiota ja virtualisaatiota.

Eksponentiaalisen teknologian myötä ihmisen sosiaalinen ja biologinen evoluutio ei ole koskaan ollut yhtä merkittävän käännekohdan äärellä. Eettiset laineet keikuttavat jo venettämme, mutta ainakaan vielä laajamittaista yhteiskunnallista keskustelua ei ole virinnyt, ei Suomessa eikä muuallakaan. Leonhard on syystäkin huolissaan.

Kolumni: Kansalaisrohkeuden talkoot

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HEIKKI SAXÉN

”Epäoikeudenmukaisuus missä tahansa on uhka oikeudenmukaisuudelle kaikkialla”, totesi Martin Luther King Jr. vuonna 1963 Birminghamin vankilassa, Alabamassa, kirjoittamassaan avoimessa kirjeessä. Ikonin kuolematon julistus kansalaisoikeustaistelun keskeltä, umpirasistisen Alabaman vankilasta, ei ollut merkittävä ainoastaan sisältönsä puolesta vaan myös koska se ilmensi kirjoittajansa erityistä rohkeutta. Ei ollut varmasti helppoa kirjoittaa näitä sanoja aikanaan tässä uhkaavassa ympäristössä.

Kingin istuessa vankilassa tapahtui lähettyvillä samaan aikaan muutakin, joka liittyi oikeudenmukaisuuteen ja erityisesti rohkeuteen puhua avoimesti – tai pikemmin sen puutteeseen. Tuskegeen kuppakokeet, joissa tutkittiin kupan pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, toteutettiin vuosina 1932–1972 Alabamassa köyhillä mustilla miehillä sen kummemmin heille asiasta kokonaisuudessaan tiedottamatta tai heidän terveydestään huolehtimatta. Kokeita jatkettiin jopa sen jälkeen, kun penisilliinin huomattiin tarjoavan tehokkaan avun tautiin.

Antibioottiresistenssi – missä mennään?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Uudessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä (4/2017) on julkaistu instituutin Anni Leskelän ja Heikki Saxénin kirjoittama artikkeli ”Antibioottiresistenssi – missä mennään?”. Ajankohtaista teemaa käsittelevä kirjoitus (pdf) on vapaasti luettavissa täällä.

LT, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Tanja Saarela mukaan Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

LT Tanja Saarela liittyy Bioetiikan instituutin ydintyöryhmään. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärinä. Tanjan mielenkiinnon kohteita ovat potilastyöhön ja geenitestaukseen liittyvät eettiset kysymykset, sikiölääketiede, alkiodiagnostiikka, lääketieteen ja genetiikan/genomiikan tutkimuksen etiikka. Hän kuuluu lisäksi Tampereen yliopiston kliinisen bioetiikan ohjausryhmään.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Paljon onnea Jarille väitöksestä!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Instituutin Jari Pirhonen väitteli Tampereen yliopistossa 19.5.2017 hyvästä elämästä vanhojen ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa.

Paljon onnea Jari väitöksestä!

Tiedote väitöksestä ja linkki Jarin väitöskirjaan löytyvät Tampereen yliopiston sivuilta.

Lue myös Helsingin Sanomien juttu Jarin väitöstutkimuksesta.

Kohti aikuisiän adhd:n Käypä hoito -suositusta: Sosiologisia sivuhuomautuksia stimulanttilääkkeistä ja informaatioyhteiskunnan suorituspaineista

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ALEKSI HUPLI

Kirjainyhdistelmä adhd, joka tunnetusti tulee sanoista Attention Deficit/Hyperactivity Disorder, on muuttunut neuropsykiatrisesta diagnostiikkaluokituksesta kuvaamaan monien ihmisten jokapäiväistä elämää ja persoonallisuutta. Toisin sanoen joku on adhd, sen sijaan että jollain on adhd. Omassa tieteenalassani sosiologiassa adhd:tä on käytetty lähinnä esimerkkinä medikalisaation miltei pysäyttämättömästä voimasta. Tarkkaavaisuuden ja sen häiriöiden medikaalisaatiota käsitellään osaksi myös psykologian professorin Stephen Hinshawn ja terveystaloustieteen professorin Richard M. Schefflerin vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa The ADHD Explosion: myths, medication, money, and today’s push for performance (Oxford University Press 2014). Yksi kirjoittajien sosiologisesti mielenkiintoisimmista väitteistä on se, että nopeasti kasvavat adhd diagnoosi- ja lääkereseptimäärät ovat yhteydessä kasvaviin menestyspaineisiin globaalissa kilpailutaloudessa.

VTM, MSc, jatko-opiskelija Aleksi Hupli liittyy Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

VTM, MSc, jatko-opiskelija Aleksi Hupli liittyy mukaan Bioetiikan instituutin työryhmään. Aleksi valmistelee parhaillaan sosiologian alan väitöskirjaansa Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä niin sanottujen älylääkkeiden käytöstä yliopisto-opiskelijoiden ja ADHD-diagnoosin omaavien aikuisten keskuudessa niin Suomessa, Hollannissa kuin Yhdysvalloissa. Lisäksi Aleksi toimii akiivisesti mukana useissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa ja -verkostoissa. Lue lisää Aleksista ihmiset-sivultamme.

Lämpimästi tervetuloa mukaan työhön bioetiikan aiheiden äärelle!

FT, tutkijatohtori Henrik Rydenfelt mukaan Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Oulun yliopistossa tutkijatohtorina toimiva FT Henrik Rydenfelt liittyy mukaan Bioetiikan instituuttiin. Hänen tutkimuksensa käsittelevät etiikan asemaa (tieteellisenä) tutkimuksena, moniarvoisuutta, median ja sosiaalisen median etiikkaa sekä näiden roolia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Hän on myös populaaritieteellisen Etiikka.fi-sivuston vastaava toimittaja.

Tarkempi kuvaus Henrikistä ihmiset-osiossa.

Lämpimästi tervetuloa mukaan joukkoon!

Vanhojen ihmisten hoivarobotiikkaa käsitellyt kansalaisraati päättyi yhteiseen julkilausumaan

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ANTTI SORRI
Kuvat: KATARIINA TUOMINEN ja ANTTI SORRI

”Voisiko sen robotin kanssa mennä ravintolaan?” – Vanhojen ihmisten hoivarobotiikasta käydyt keskustelut saivat odottamattomiakin käänteitä. Teemaa pohtineessa bioeettisessä kansalaisraadissa oli  ennakko-odotuksiin nähden yllättävää osanottajien laaja myönteisyys ja halu harkita robottien käyttöönottoa monipuolisesti.

Historiallinen ensimmäinen bioeettinen kansalaisraati Suomessa saatiin päätökseen maanantaina 6.2.2017 Tampereen Kumppanuustalo Arttelissa. Paikalle oli kokoontunut reilut parikymmentä satunnaisesti mukaan ilmoittautunutta kansalaista, pääasiassa ikäihmisiä, pohtimaan vanhojen ihmisten hoivarobotiikan eettisiä kysymyksiä ja ennen kaikkea hyväksyttävyyttä.

Raati kokoontui kolmesti (19.1., 26.1. ja 6.2.2017), perehtyen aihepiiriin ja keskustellen siitä. Monipuolisten pohdintojen päätteeksi raatilaiset laativat viimeisellä kerralla yhteisen julkilausuman, liitettäväksi osaksi Suomen Akatemian Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -tutkimushanketta. Kyseessä  on Suomessa parhaillaan toteutettava monivuotinen kärkitutkimushanke, jossa robottien yhteiskunnallista roolia kartoitetaan tieteen ja yhteiskuntapolitiikan syventämiseksi. Raadit järjestettiin yhteistyössä ROSE-hankkeen kanssa. Järjestävinä tahoina toimivat Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä Bioetiikan instituutti.