Geeniterapiahoitojen matka markkinoille

Geeniterapiahoitojen matka markkinoille

Lue tutkija Heikki Turusen silmiä avaava artikkeli. Lisää »

Sidonnaisuus on päivittäisen pohdinnan paikka

Sidonnaisuus on päivittäisen pohdinnan paikka

Lue Lääkärien Sosiaalinen Vastuu ry:n toiminnanjohtaja Salla Nazarenkon teksti. Lisää »

Raportti julkaistu

Raportti julkaistu

Vanhojen ihmisten hoivarobotiikan kansalaisraadit esittelyssä. Lisää »

Suunnistusta moraalikompassin varassa

Suunnistusta moraalikompassin varassa

Kirja-arvostelussa Kenan Malikin Moraalin suuntaa etsimässä. Lisää »

Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?

Professori Teppo Järvinen ottaa kantaa tieteellisen keskustelun avoimuuteen. Lisää »

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Palvelutalojen arkietiikkaa kartoittamassa

Jari Pirhonen kertoo kuulumisia instituutin hankkeesta. Lisää »

Puoskarointi on pantava kuriin

Puoskarointi on pantava kuriin

Lue terveyssosiologian dosentin Markku Myllykankaan kirjoitus. Lisää »

Lisää turhia lääkkeitä!

Lisää turhia lääkkeitä!

Lue Henrik Rydenfeltin artikkeli lumelääkkeistä ja -toimenpiteistä. Lisää »

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen

Lue perinnöllisyyslääkäri Tanja Saarelan kirjoitus. Lisää »

 

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen – perinnöllisyyslääkärin mietteitä ennakoivasta geenitestauksesta

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: TANJA SAARELA

Joskus erikoissairaanhoidossa vieraantuu ihmisten arjesta ja todellisuudesta. Alkaa elää kuplassa, niin kuin sanotaan. ”Uskookos tohtori niihin geeneihin? Onkos tohtori koskaan nähnyt niitä?” Perusteellisen keskustelun jälkeen nämä potilaan esittämät kysymykset palauttavat perinnöllisyyslääkärin maan pinnalle ja asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Ehkä tämä ei ole se potilas, jolle seuraavaksi maalailla geenitutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Tai kertoa, miten bakteereilta lainatuilla geenisaksilla ehkä vielä tullaan parantamaan potilaan lastenlasten perinnöllinen sairaus.

Suvussa esiintyvä vaikea perinnöllinen sairaus saattaa olla varjo, joka heiluu useamman sukupolven yllä. Tiedosta ei pääse eroon, mutta sen kanssa on opittava elämään jollakin tavoin. Toinen sukulaisista sulkee asian pois mielestään, toinen painiskelee syyllisyytensä kanssa koko elämänsä. Kolmas menee tuulta päin, selvittää kantaako itse geenivirhettä ja järjestää elämänsä sen mukaisesti.

Terveydenhuollossa työskennellessä huomaa jo lyhyen uran jälkeen, miten eri tavoin ihmiset käsittelevät sairauksia, niiden tuomaa epävarmuutta ja turvallisuudentunteen häviämistä. Tai millaisia selityksiä ja merkityksiä he antavat sairastumiselleen tai tekemilleen päätöksille.

Heikki Saxén väitteli Tampereen yliopistossa 6.10.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén väitteli Tampereen yliopistossa 6.10.2017 väitöskirjallaan bioetiikan tieteenalan historiasta ja nykyisistä merkityksistä. Vastaväittäjänä toimi professori Juha Räikkä Turun yliopistosta ja kustoksena professori Pertti Haapala. Tiedote väitöksestä löytyy yliopiston verkkosivuilta.

Väitöskirja A Cultural Giant: An interpretation of bioethics in light of its intellectual and cultural history on myös vapaasti luettavissa verkossa.

Seminaari demokratian joukkoistamisesta 11.10. Helsingissä

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Avoin ministeriö ry ja Deliberatiivisen demokratian instituutti järjestävät osana European Citizens Crowdsourcing -hanketta Open Democracy in Practice -seminaarin 11.10.2017 Eurooppasalissa, Helsingissä. Seminaari on avoin ja maksuton, mutta paikkoja on saatavilla rajoitetusti.

Mukana on myös Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén, joka vetää työpajan joukkoistamisen hyödyntämisestä genomikansalaisuuden määrittelemisessä ja toteuttamisessa.

Ilmoittautuminen ja tarkempi ohjelma löytyvät täältä.

Lataa myös seminaarin mainos.

Lämpimästi tervetuloa!

FT, geeniteknologian tutkija Heikki Turunen Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

FT Heikki Turunen liittyy Bioetiikan instituuttiin. Hän työskentelee tutkijana Yhdysvalloissa geeniterapiahoitoja kehittävässä yrityksessä ja on erikoistunut urallaan geeniteknologian mahdollisuuksiin sekä tutkimustyössä että lääketieteessä, etenkin virusvektorien käyttöön perinnöllisten verkkokalvorappeumaa aiheuttavien sairauksien hoidossa. Pidempi kuvaus Heikistä löytyy ihmiset-osiossa.

Tervetuloa mukaan!

Ihmisarvo punnittavana: Miten lihavuus liittyy bioetiikkaan?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: SALLA SAXÉN

Kulttuurissamme taitaa olla aika harvoja asioita, jotka ovat yhtä merkityksellisesti yhtä latautuneita kuin lihavuus. Tehdessäni useita vuosia sitten sosiaalipsykologian kandidaatintutkielmaa lihavuudesta minulta kysyttiin useamman kerran ja useammalta taholta, voinko käyttää tutkielmassa sanaa lihavuus. Eikö se sana loukkaa ihmisiä, kuului kysymyksen perustelu. En kuitenkaan saanut kysyjiltä tietooni, mitä sanaa minun tulisi tutkielmassani käyttää. Oli pääteltävä, että ilmeisesti siitä, mistä ei voi puhua, on vaiettava. Käytin kuitenkin sanaa joka tapauksessa. Herkimmille lukijoille tiedoksi, etten saanut tietooni yhtäkään loukkaantumistapausta.

Lihavuus on käsitteenä latautunut monella eri tasolla: alkaen henkilökohtaiselta tasolta, ulottuen sosiaalisista suhteistamme aina yhteiskunnalliselle tasolle asti. Kulttuurillisesti jakamamme ymmärryksemme lihavuudesta vaikuttavat myös siihen, miten sekä määrittelemme itsemme että toisemme. Lihavuus puhututtaa pukuhuoneissa, makuuhuoneissa ja kahvipöydissä, mutta myös esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla aina välillä nousee esille kysymyksiä siitä, kenen tulisi maksaa lihavuuteen liittyvien terveysongelmien hoito verorahoin rahoitetussa terveydenhuollossa. Toisin sanoen tällöin keskustellaan siitä, kuka kantaa lihavuuden moraalista taakkaa. Yllättävän usein olen lisäksi törmännyt lauseeseen ”Kantaako lihava itse läskinsä?” Lihavuuskeskustelun äärellä monelle nousee mieleen myös Petteri J. Järvisen taannoinen ”pitkä lento” ja tästä seurannut ”someraivo” eli toisin sanoen nähdäkseni täysin aiheellinen paheksunta loukkaavasta kuvasta.

Teknologia vs. ihmisyys: Kun kone ja ihminen törmäävät

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: JOONAS MIKKILÄ

Kirja-arvostelu: Gerd Leonhard. Technology vs. Humanity: The coming clash between man and machine. Fast Future Publishing, 2016.

Eksponentiaalista vauhtia kehittyvä teknologia muuttaa ihmiskuntaa seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin edellisen 300 vuoden aikana. Vauhtisokeutta välttääksemme meidän on yhä useammin kysyttävä: edistääkö tämä teknologia ihmisyyttä ja onnellista elämää vai dehumanisoiko se ihmisen koneen asemaan? Vaikka tieteellis-tekninen kehitys mahdollistaa yhä mielikuvituksellisempia asioita, ei se tarkoita, että niiden toteuttaminen on välttämättä ja aina toivottavaa.

Näin esittää Turussa The Shift -festivaaleillakin kesäkuussa esiintynyt futuristi Gerd Leonhard teoksessaan Technology vs. Humanity: The coming clash between man and machine. Hän nimeää käsillä olevan murroksen ydinajureiksi tekoälyn ja geenimuokkauksen, jotka ruokkivat jo käynnissä olevia megaluokan muutoksia kuten digitalisaatiota, automaatiota, robotisaatiota ja virtualisaatiota.

Eksponentiaalisen teknologian myötä ihmisen sosiaalinen ja biologinen evoluutio ei ole koskaan ollut yhtä merkittävän käännekohdan äärellä. Eettiset laineet keikuttavat jo venettämme, mutta ainakaan vielä laajamittaista yhteiskunnallista keskustelua ei ole virinnyt, ei Suomessa eikä muuallakaan. Leonhard on syystäkin huolissaan.

Kolumni: Kansalaisrohkeuden talkoot

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HEIKKI SAXÉN

”Epäoikeudenmukaisuus missä tahansa on uhka oikeudenmukaisuudelle kaikkialla”, totesi Martin Luther King Jr. vuonna 1963 Birminghamin vankilassa, Alabamassa, kirjoittamassaan avoimessa kirjeessä. Ikonin kuolematon julistus kansalaisoikeustaistelun keskeltä, umpirasistisen Alabaman vankilasta, ei ollut merkittävä ainoastaan sisältönsä puolesta vaan myös koska se ilmensi kirjoittajansa erityistä rohkeutta. Ei ollut varmasti helppoa kirjoittaa näitä sanoja aikanaan tässä uhkaavassa ympäristössä.

Kingin istuessa vankilassa tapahtui lähettyvillä samaan aikaan muutakin, joka liittyi oikeudenmukaisuuteen ja erityisesti rohkeuteen puhua avoimesti – tai pikemmin sen puutteeseen. Tuskegeen kuppakokeet, joissa tutkittiin kupan pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, toteutettiin vuosina 1932–1972 Alabamassa köyhillä mustilla miehillä sen kummemmin heille asiasta kokonaisuudessaan tiedottamatta tai heidän terveydestään huolehtimatta. Kokeita jatkettiin jopa sen jälkeen, kun penisilliinin huomattiin tarjoavan tehokkaan avun tautiin.

Antibioottiresistenssi – missä mennään?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Uudessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä (4/2017) on julkaistu instituutin Anni Leskelän ja Heikki Saxénin kirjoittama artikkeli ”Antibioottiresistenssi – missä mennään?”. Ajankohtaista teemaa käsittelevä kirjoitus (pdf) on vapaasti luettavissa täällä.

LT, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Tanja Saarela mukaan Bioetiikan instituuttiin

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

LT Tanja Saarela liittyy Bioetiikan instituutin ydintyöryhmään. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärinä. Tanjan mielenkiinnon kohteita ovat potilastyöhön ja geenitestaukseen liittyvät eettiset kysymykset, sikiölääketiede, alkiodiagnostiikka, lääketieteen ja genetiikan/genomiikan tutkimuksen etiikka. Hän kuuluu lisäksi Tampereen yliopiston kliinisen bioetiikan ohjausryhmään.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Paljon onnea Jarille väitöksestä!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Instituutin Jari Pirhonen väitteli Tampereen yliopistossa 19.5.2017 hyvästä elämästä vanhojen ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa.

Paljon onnea Jari väitöksestä!

Tiedote väitöksestä ja linkki Jarin väitöskirjaan löytyvät Tampereen yliopiston sivuilta.

Lue myös Helsingin Sanomien juttu Jarin väitöstutkimuksesta.