Tag Archives: asiantuntijuus

Mitä on asiantuntijuus ”totuuden jälkeisessä ajassa”? Eettinen keskustelukulttuuri myllerryksessä

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Henrik Rydenfelt on tutkinut erityisesti tieteen ja median eettisiä kysymyksiä, käytännössä esimerkiksi tiedon ja demokratian välisiä suhteita. Hän on lisäksi Viestinnän eettisen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja sekä Etiikka.fi-sivuston keskeinen taustavoima. Keskustelimme hänen kanssaan joulun alla bioetiikan alasta ja sen tilasta Suomessa. Haastattelussa tultiin pian monien ajankohtaisten yhteiskunnallisten teemojen polttopisteeseen.

 

Miten näet bioetiikan roolin Suomessa?

Suomessa bioetiikkaa on jonkin verran tutkittu, mutta laajemman julkisen keskustelun teemoiksi sen kysymykset tuntuvat jostakin syystä yhä usein vierailta, vaikka kysehän on usein ihan elämän ja kuoleman asioista. Esimerkiksi elämän loppumiseen liittyvistä valinnoista puhutaan oikeastaan yllättävän vähän. Ehkä nämä ovat sekä vaikeita että ikäviä kysymyksiä. Kukaan tuskin ilolla tekee hoitotahtoa tai testamenttia, vaikka jokainen toisaalta tietää, että jossakin vaiheessa ne olisivat tarpeen. Nyt kun sosiaali- ja terveysalan suuret muutokset ovat kovasti yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä, voisi kuvitella, että hoitoon liittyvät kysymykset tulevat paljon esille.

Bioetiikka asiantuntijatiedon ja demokraattisen kansalaisvaikuttamisen polttopisteessä

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: SALLA SAXÉN

Bioetiikan instituutti perustettiin yleishyödyllisen yhdistyksen muodossa kesäkuussa 2015 nuorten tutkijoiden toimesta luomaan rakenteellisia puitteita bioeettisiä kysymyksiä koskevalle yhteiskunnalliselle keskustelulle ja kansalaistietoisuuden herättämiselle. Tähän tavoitteeseen nuori instituutti on pyrkinyt toistaiseksi erityisesti virittelemällä yhteistyöhankkeita sekä median välityksellä avaamalla bioetiikan kysymyksiä laajalle yleisölle. Tämä toiminta perustuu ensisijaisesti instituutin perustamiseen johtaneeseen, demokratian merkitystä bioeettisessä päätöksenteossa painottavaan ydinsanomaan: elämää koskettavia eettisiä kysymyksiä sivuavan yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava luonteeltaan yhteiskunnallisesti avointa ja läpinäkyvää ja sen tulee kestää julkisen keskustelun tuottamaa sosiaalista painetta. Tämä johtuu erityisesti siitä seikasta, että eettiset valinnat perustuvat arvoihin, eivät koviin faktoihin: jotta esimerkiksi terveydenhuolto tai geenitutkimus voisivat toiminnallaan tuottaa yhteiskunnassa yhteistä hyvää, on näiden instituutioiden toiminnan perustuttava yhteisesti jaettuihin ja läpinäkyviksi tehtyihin käsityksiin siitä, miten hyvä voidaan määritellä.