Teksti: TEPPO JÄRVINEN
Olen viimeisten muutamien vuosien aikana löytänyt itseni ”keskustelemasta” hyvin erilaisten lääketieteellisten ongelmien näytöstä: ensin lumekirurgisen FIDELITY-polvitutkimuksemme jälkeen polven tähystyksen näytöstä, täällä ja täällä, sitten British Medical Journalisssa julkaistun ”Too Much Medicine”-analyysimme jälkeen osteoporoosin diagnostiikasta ja hoidosta, täällä, sitten statiinien käytöstä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, täällä, ja viimeisimpänä masennuslääkkeiden käytöstä.
Kaikissa näissä tapauksissa olen törmännyt yhteen lujaan juurtuneeseen käsitykseen: kunkin lääketieteellisen ongelman ”sisältöasiantuntijat” kokevat, että hoidon oikeutuksesta ei saa keskustella kukaan muu kuin sellainen henkilö, joka hoitaa kyseessä olevia potilaita.
Itselleni tämä on vieras ajatus: vähän kuin jääkiekkoihmiset kertoisivat, että ainoastaan he ovat oikeutettuja keskustelemaan siitä, montako jäähallia Suomeen tulisi rakentaa. Toki he ovat asiantuntijoita jääkiekossa, mutta silti koen, että heidän valmiuttaan suhteuttaa oma vakaumuksena (asiantuntijuutensa) muuhun ympäröivään yhteiskuntaan tulee voida kyseenalaistaa.
Jatka lukemista ”Kuka saa keskustella tieteellisestä näytöstä?”