Ihmiset

Tutustu monipuoliseen tekijöiden joukkoomme.

FT, tutkija Heikki Saxén (hallituksen pj.) toimii bioetiikan tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa sekä organisaatioetiikan asiantuntijana yrityksessä nimeltä EthosWork. Heikki on tutkimustensa myötä solminut monia kansainvälisiä suhteita bioetiikan saralla, erityisesti Yhdysvaltoihin. Lukuvuoden 2014–2015 hän toimi vierailevana Fulbright-stipendiaattina Harvardin yliopiston kansanterveystieteen yksikössä (T. H. Chan School of Public Health), jonka kanssa hän jatkoi yhteistyötä affilioituneena Suomesta käsin myös lukuvuonna 2015–2016. Myöhemmin hän on tehnyt yhteistyötä Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan bioetiikkakeskuksen (Center for Bioethics) kanssa. Hän on luonut yhteistyösuhteita myös muihin maan bioetiikan instituutioihin, kuten Hastings Center -tutkimusinstituuttiin, jossa hän on vieraillut useampaan otteeseen. Heikki on lisäksi luennoinut laajasti bioetiikasta Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Heikki kirjoitti yhdessä Salla Saxénin kanssa pamfletin ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?”, jonka Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi vuonna 2016. Mediuutiset valitsi hänet vuosittaiselle 100 terveysalan vaikuttajaa -listalleen vuonna 2015. Heikki sai Unescon palkinnon bioetiikan edistämisestä Suomessa vuonna 2016. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myönsi Heikille yhdessä Salla Saxénin kanssa vuosittaisen etiikan edistämispalkintonsa vuonna 2019.

 

 

YTM, HTM, väitöskirjatutkija Mikko Värttö (hallituksen varapuheenjohtaja) toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa valtio-opin oppiaineessa. Väitöskirjassaan hän tutkii deliberatiivisen demokratian toimintamalleja ja pyrkii kehittämään niiden arvioinnin kriteereitä ja menetelmiä. Tutkimuksen rahoittajina toimivat Työsuojelurahasto sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Erityisesti hänen kiinnostuksensa kohdistuu organisaatioiden henkilöstön osallistumista ja kuulemista tukeviin hankkeisiin. Väitöskirjaansa varten Mikko on ollut mukana toteuttamassa ja arvioimassa eri puolella Suomea järjestettyjä organisaatioraateja. Bioetiikan instituutissa hän haluaa olla mukana edistämässä eettisistä kysymyksistä käytävän keskustelun moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta. Sivutoimenaan Mikko toimii hallituksen jäsenenä Deliberatiivisen demokratian instituutissa ja on ollut mukana järjestämässä vuosittaisia deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäiviä.

 

 

YTM, jatko-opiskelija, tutkija Salla Saxén (hallituksen jäsen) osallistui lukuvuonna 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena Harvard Medical Schoolin arvostettuun Bioethics Fellowship -koulutusohjelmaan. Parhaillaan hän tekee terveydenhuollon ammattilaisten eettistä päätöksentekoa käsittelevää sosiaalipsykologian alan väitöskirjatutkimustansa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Lisäksi Salla pitää ratkaisukeskeistä lyhytterapiavastaanottoa Tampereella. Läheiset yhteistyö- ja mentorisuhteet Yhdysvalloissa alan pioneerien kanssa mahdollistavat hänelle Suomessa vielä varsin tuntemattoman kliinisen bioetiikan alan kysymysten ja näkökulmien perusteellisen ja vivahteikkaan ymmärtämyksen. Salla kirjoitti yhdessä Heikki Saxénin kanssa pamfletin ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?”, jonka Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi vuonna 2016. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myönsi Sallalle yhdessä Heikki Saxénin kanssa vuosittaisen etiikan edistämispalkintonsa vuonna 2019.

 

 

VTM, MSc, jatko-opiskelija Aleksi Hupli on tekemässä sosiologian väitöskirjaa Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä niin sanottujen älylääkkeiden käytöstä yliopisto-opiskelijoiden ja ADHD-diagnoosin omaavien aikuisten keskuudessa niin Suomessa, Hollannissa kuin Yhdysvalloissa. Hän on saanut Suomalaisen tiedeakatemian myöntämän Eino Jutikkalan rahaston apurahan vuosille 2016 ja 2017. Aleksi on myös toiminut tutkimusavustajana Euroopan tutkimuskomission (ERC) rahoittamassa projektissa ChemicalYouth, joka toimii Amsterdamin yliopiston kautta professori Anita Hardonin johtamana. Aleksi on myös ollut vierailevana tutkijana New York yliopiston (NYU) antropologian laitoksella osana hänen väitöskirjatutkimustaan keväällä 2016. Aleksi omaa laajan kokemuksen tieteellisten esitelmien pidosta kansainvälisissä ja kotimaisissa konferensseissa liittyen älylääkkeiden ja muiden psykoaktiivisten aineiden käyttöön, jonka lisäksi hän on pitänyt esitelmiä ja luentoja digitaalisista metodeista ja niihin liittyvistä tutkimuseettisistä kysymyksistä. Aleksi toimii myös Amsterdam Society for Medical Social Scientists (ASMSS) varapuheenjohtajana, Human Enhancement Drugs -tutkijaverkoston jäsenenä sekä Humaania päihdepolitiikkaa Ry:n hallituksen jäsenenä.

 

 

HTM, väitöskirjatutkija Taina Ketola tekee tällä hetkellä transformaatiotyötä julkisella sektorilla erilaisissa rooleissa ja toiminnoissa. Missionaan hänellä on sekä työssä että tutkimuksissa julkisen sektorin transformaatiokehitys, jossa eettiset, innovatiiviset ja vastuullisuuskysymykset nousevat entistä vahvemmin näkyville. Väitöskirjatutkimusta hän tekee Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Tutkijan taipaleen Taina aloitti kunnallisoikeuden kysymyksistä sittemmin siirtyen palvelujärjestelmän, yksilöiden ja organisaatioiden tutkimiseen. Hän on työskennellyt muun muassa kunnan hallintojohtajana virassa, opettajana, johtavana konsulttina sekä kehittämispäällikkönä. Viimeiset kolme vuotta hän on toiminut kuuden suurimman suomalaisen kaupungin 6Aika-strategian toteuttajana kehittäen kaupunkien avointen innovaatioalustojen toimintamallia. Bioetiikan instituutissa hän haluaa olla osana kehittyvää yhteisöä ja edistää eettisten kysymysten toimintamallien rakentumista organisaatioissa ja koko yhteiskunnassa.

 

 

Koski_pieniAkatemiatutkija (TaY), dosentti, taiteilija Kaisu Koski keskittyy työssään taiteen ja lääketieteen väliseen dialogiin ja taidelähtöisen tutkimuksen metodologiaan. Vuosina 2011–2013 Kaisu toteutti Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorin projektin, joka tutki lääketieteen opinnoissa tuotettuja kehon representaatioita. Tutkimuskohteena olivat erilaiset anatomiset mallit ja visualisaatiot sekä ongelmalähtöisessä opetuksessa käytettävät narratiivit, jotka kuvaavat ihmiskehoa ja lääkäri-potilassuhdetta ilman oikean potilaan läsnäoloa. Hänen nykyinen akatemiatutkijan hankkeensa kehittää taidelähtöisiä audiovisuaalisia esityksiä lääketieteen opintoihin yhteistyössä usean kansainvälisen lääketieteen yksikön kanssa. Kaisun kotisivut löytyvät täältä.

 

 

FT, tutkijatohtori Jari Pirhonen johtaa muistisairaiden ihmisten elämän loppuvaihetta tutkivaa hanketta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa (sosiaaligerontologia). Tutkimusteemoina ovat hyvä elämä, hyvä kuolema ja sosiaalinen kuolema. Teemoja lähestytään paitsi sosiaalitieteiden, myös teologian, filosofian, taiteen ja dokumentarismin näkökulmista. Bioetiikassa Jaria kiinnostavat erityisesti hoivaetiikka, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvät oikeudenmukaisuuskysymykset ja sukupolvisolidaarisuus.

 

 

FT, dosentti Henrik Rydenfelt on käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät etiikan asemaa (tieteellisenä) tutkimuksena, moniarvoisuutta, median ja sosiaalisen median etiikkaa sekä näiden roolia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Henrik on useiden filosofisen pragmatismin alan akateemisten julkaisujen toimittaja tai toimituskunnan jäsen sekä pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyöverkoston perustaja. Hän on myös populaaritieteellisen Etiikka.fi-sivuston vastaava toimittaja, entinen Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Julkisen sanan neuvoston jäsen.

 

 

LT Tanja Saarela on Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri. Hänen mielenkiinnon kohteitaan ovat potilastyöhön ja geenitestaukseen liittyvät eettiset kysymykset, sikiölääketiede, alkiodiagnostiikka, lääketieteen ja genetiikan/genomiikan tutkimuksen etiikka. Tanja kuuluu Tampereen yliopiston kliinisen bioetiikan ohjausryhmään.

 

 

Hum.kand. Antti Sorri on Oulun yliopistossa aate- ja oppihistorian alalla perehtynyt tieteenhistoriaan ja -filosofiaan. Hän on kokenut tapahtumien ja filosofisen keskustelun järjestäjä. Antti on perustanut Ikaalisissa kesäisin järjestettävän Puistofilosofia-tapahtuman, joka pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tapahtuman tarkoitus on toimia filosofisten keskustelujen herättäjänä ja tuoda filosofia kaikkien ulottuville. Eettiset kysymykset ovat olleet Puistofilosofian keskiössä ja näiden teemojen kansalaispohdintaa Antti edistää myös Bioetiikan instituutissa, erityisenä osaamisalueenaan bioeettisten kansalaisraatien järjestäminen. Kuva: Liisa Raipala.

 

 

TtM, asiantuntija (Espoon kaupunki) Tuija Tuormaa on kansanterveystieteilijä Itä-Suomen yliopistosta ja hän on tehnyt työuransa sote-alan kehittämis- ja tutkimusmaailmassa. Ammatillisesti häntä kiinnostaa seksuaali- ja lisääntymisterveys, mielenterveys, terveyssosiologia ja medikalisaatio. Suurimpia intohimon kohteita ovat olleet jo pidemmän aikaa näyttöön perustuva lääketiede, yhteiskunnan medikalisaatio sekä haitalliset ja vaaralliset hoitokäytänteet. Tuijaa kummastuttaa, miten Englannissa ja Yhdysvalloissa bio- ja lääketieteen etiikka on valtavirtaa, mutta Suomessa aiheesta ei ole vielä innostuttu edes yliopistoissa, saatikka terveydenhuollossa. Hänen mielestään terveydenhuollon eettiset kysymykset eivät kosketa vain sote-alan ammattilaisia vaan koko yhteiskuntaa. Täten sitä koskevaa keskustelua pitäisikin käydä koko yhteiskunnan tasolla, ei vain terveydenhuollon ammattilaisten suljetuissa piireissä.

 

 

FT Heikki Turunen työskentelee tutkijana Yhdysvalloissa geeniterapiahoitoja kehittävässä yrityksessä. Hän on erikoistunut urallaan geeniteknologian mahdollisuuksiin sekä tutkimustyössä että lääketieteessä, etenkin virusvektorien käyttöön perinnöllisten verkkokalvorappeumaa aiheuttavien sairauksien hoidossa. Heikki on työnsä puolesta hyvin ajan tasalla biolääketieteessä käytettävien menetelmien teknisistä yksityiskohdista. Bioetiikassa häntä kiinnostaa molekyyligenetiikan mahdollisuuksien lisäksi potilasnäkökulma, eli miten uudet tekniikat voivat tuoda toivoa parantumattomista sairauksista kärsiville.

Scroll Up