Tutustu monipuoliseen tekijöiden joukkoomme.
FT, tutkija Heikki Saxén (hallituksen pj.) toimii bioetiikan tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Heikki on tutkimustensa myötä solminut monia kansainvälisiä suhteita bioetiikan saralla, erityisesti Yhdysvaltoihin. Lukuvuoden 2014–2015 hän toimi vierailevana Fulbright-stipendiaattina Harvardin yliopiston kansanterveystieteen yksikössä (T. H. Chan School of Public Health), jonka kanssa hän jatkoi yhteistyötä affilioituneena Suomesta käsin lukuvuonna 2015–2016. Myöhemmin hän on tehnyt yhteistyötä Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan bioetiikkakeskuksen (Center for Bioethics) kanssa. Hän on luonut yhteistyösuhteita myös muihin maan bioetiikan instituutioihin, kuten Hastings Center -tutkimusinstituuttiin, jossa hän on vieraillut useampaan otteeseen. Heikki on lisäksi luennoinut laajasti bioetiikasta Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Vuonna 2020 Tampereen yliopiston bioteekkarikilta Bioner valitsi hänet vuoden luennoitsijaksi. Heikki kirjoitti yhdessä Salla Saxénin kanssa pamfletin ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?”, jonka Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi vuonna 2016. Mediuutiset valitsi hänet vuosittaiselle 100 terveysalan vaikuttajaa -listalleen vuonna 2015. Heikki sai Unescon palkinnon bioetiikan edistämisestä Suomessa vuonna 2016. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myönsi Heikille yhdessä Salla Saxénin kanssa vuosittaisen etiikan edistämispalkintonsa vuonna 2019. Heikki on myös ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Hoitoeettisen neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2021 alkaen.
Insinööri (AMK) ja YTM Joel Janhonen (hallituksen varapuheenjohtaja) suoritti bioetiikan maisterin tutkinnon Lontoon King’s College -yliopistossa toimien samalla harjoittelijana Bioetiikan instituutissa. Bio- ja kemiantekniikan insinöörin pohjakoulutuksensa vuoksi Joel on osa maailmanlaajuista Community Bio -yhteisöä sekä mukana kotimaisessa psykedeelitutkimuksessa, tavoitteenaan parantaa keskustelua tekniikan ja etiikan välillä. Bioinsinöörin roolissa hän on työskennellyt mm. biomateriaalitutkimuksessa, nisäkässolujen puhdastilaviljelyssä, fotoni- ja fotokatalyyttisen desinfioinnin parissa sekä turkulaisen lääketutkimusta tekevän Forendo Pharman bioanalyyttisessä laboratoriossa. Hän on mukana kehittämässä Bioetiikan instituutin MyBioethics-opetussovellusta, erityisesti siihen liittyvää tutkimuskapasiteettia. Joel on myös jäsenenä Turun yliopiston kansallisessa tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan geneettisen testauksen psykososiaalisia vaikutuksia syöpäalttiusoireyhtymien pediatrisessa ympäristössä. Pääasiallisia bioeettisiä kiinnostuksen kohteita hänelle ovat narratiivisuus, geenitieto, patogeenisuus sekä henkilökohtaisen moraalin parantaminen biologisin keinoin.
YTT, tutkija Salla Saxén (hallituksen jäsen) väitteli keväällä 2021 Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella sosiaalipsykologian ja bioetiikan alan väitöskirjallaan, jossa hän käsitteli terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä etiikasta moniammatillisesta näkökulmasta. Hän osallistui lukuvuonna 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena Harvard Medical Schoolin arvostettuun Bioethics Fellowship -koulutusohjelmaan. Lisäksi Salla pitää ratkaisukeskeistä lyhytterapiavastaanottoa Tampereella ja opiskelee kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutiksi. Salla kirjoitti yhdessä Heikki Saxénin kanssa pamfletin ”Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?”, jonka Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi vuonna 2016. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myönsi Sallalle yhdessä Heikki Saxénin kanssa vuosittaisen etiikan edistämispalkintonsa vuonna 2019.
YTM, HTM, väitöskirjatutkija Mikko Värttö (hallituksen jäsen) toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa valtio-opin oppiaineessa. Väitöskirjassaan hän tutkii deliberatiivisen demokratian toimintamalleja ja pyrkii kehittämään niiden arvioinnin kriteereitä ja menetelmiä. Tutkimuksen rahoittajina toimivat Työsuojelurahasto sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Erityisesti hänen kiinnostuksensa kohdistuu organisaatioiden henkilöstön osallistumista ja kuulemista tukeviin hankkeisiin. Väitöskirjaansa varten Mikko on ollut mukana toteuttamassa ja arvioimassa eri puolella Suomea järjestettyjä organisaatioraateja. Bioetiikan instituutissa hän haluaa olla mukana edistämässä eettisistä kysymyksistä käytävän keskustelun moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta. Sivutoimenaan Mikko toimii hallituksen jäsenenä Deliberatiivisen demokratian instituutissa ja on ollut mukana järjestämässä vuosittaisia deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäiviä.
VTM, MSc, jatko-opiskelija Aleksi Hupli on tekemässä sosiologian väitöskirjaa Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä niin sanottujen älylääkkeiden käytöstä yliopisto-opiskelijoiden ja ADHD-diagnoosin omaavien aikuisten keskuudessa niin Suomessa, Hollannissa kuin Yhdysvalloissa. Hän on saanut Suomalaisen tiedeakatemian myöntämän Eino Jutikkalan rahaston apurahan vuosille 2016 ja 2017. Aleksi on myös toiminut tutkimusavustajana Euroopan tutkimuskomission (ERC) rahoittamassa projektissa ChemicalYouth, joka toimii Amsterdamin yliopiston kautta professori Anita Hardonin johtamana. Aleksi on myös ollut vierailevana tutkijana New York yliopiston (NYU) antropologian laitoksella osana hänen väitöskirjatutkimustaan keväällä 2016. Aleksi omaa laajan kokemuksen tieteellisten esitelmien pidosta kansainvälisissä ja kotimaisissa konferensseissa liittyen älylääkkeiden ja muiden psykoaktiivisten aineiden käyttöön, jonka lisäksi hän on pitänyt esitelmiä ja luentoja digitaalisista metodeista ja niihin liittyvistä tutkimuseettisistä kysymyksistä. Aleksi toimii myös Amsterdam Society for Medical Social Scientists (ASMSS) varapuheenjohtajana, Human Enhancement Drugs -tutkijaverkoston jäsenenä sekä Humaania päihdepolitiikkaa Ry:n hallituksen jäsenenä.
HTM, väitöskirjatutkija Taina Ketola tekee tällä hetkellä transformaatiotyötä julkisella sektorilla erilaisissa rooleissa ja toiminnoissa. Missionaan hänellä on sekä työssä että tutkimuksissa julkisen sektorin transformaatiokehitys, jossa eettiset, innovatiiviset ja vastuullisuuskysymykset nousevat entistä vahvemmin näkyville. Väitöskirjatutkimusta hän tekee Tampereen yliopistossa. Tutkijan taipaleen Taina aloitti kunnallisoikeuden kysymyksistä sittemmin siirtyen palvelujärjestelmän, yksilöiden ja organisaatioiden tutkimiseen. Hän on työskennellyt muun muassa kunnan hallintojohtajan virassa, opettajana, kouluttajana, konsulttina sekä kehittämispäällikkönä. Bioetiikan instituutissa hän haluaa olla osana kehittyvää yhteisöä ja edistää eettisten kysymysten toimintamallien rakentumista organisaatioissa ja koko yhteiskunnassa.
Akatemiatutkija (TaY), dosentti, taiteilija Kaisu Koski keskittyy työssään taiteen ja lääketieteen väliseen dialogiin ja taidelähtöisen tutkimuksen metodologiaan. Vuosina 2011–2013 Kaisu toteutti Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorin projektin, joka tutki lääketieteen opinnoissa tuotettuja kehon representaatioita. Tutkimuskohteena olivat erilaiset anatomiset mallit ja visualisaatiot sekä ongelmalähtöisessä opetuksessa käytettävät narratiivit, jotka kuvaavat ihmiskehoa ja lääkäri-potilassuhdetta ilman oikean potilaan läsnäoloa. Hänen nykyinen akatemiatutkijan hankkeensa kehittää taidelähtöisiä audiovisuaalisia esityksiä lääketieteen opintoihin yhteistyössä usean kansainvälisen lääketieteen yksikön kanssa. Kaisun kotisivut löytyvät täältä.
FT, tutkijatohtori Jari Pirhonen johtaa muistisairaiden ihmisten elämän loppuvaihetta tutkivaa hanketta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa (sosiaaligerontologia). Tutkimusteemoina ovat hyvä elämä, hyvä kuolema ja sosiaalinen kuolema. Teemoja lähestytään paitsi sosiaalitieteiden, myös teologian, filosofian, taiteen ja dokumentarismin näkökulmista. Bioetiikassa Jaria kiinnostavat erityisesti hoivaetiikka, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvät oikeudenmukaisuuskysymykset ja sukupolvisolidaarisuus.
FT, dosentti Henrik Rydenfelt on käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät etiikan asemaa (tieteellisenä) tutkimuksena, moniarvoisuutta, median ja sosiaalisen median etiikkaa sekä näiden roolia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kasvatuksessa. Henrik on useiden filosofisen pragmatismin alan akateemisten julkaisujen toimittaja tai toimituskunnan jäsen sekä pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyöverkoston perustaja. Hän on myös populaaritieteellisen Etiikka.fi-sivuston vastaava toimittaja, entinen Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Julkisen sanan neuvoston jäsen.
LT Tanja Saarela on Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri. Hänen mielenkiinnon kohteitaan ovat potilastyöhön ja geenitestaukseen liittyvät eettiset kysymykset, sikiölääketiede, alkiodiagnostiikka, lääketieteen ja genetiikan/genomiikan tutkimuksen etiikka. Tanja kuuluu Tampereen yliopiston kliinisen bioetiikan ohjausryhmään.
Hum.kand. Antti Sorri on Oulun yliopistossa aate- ja oppihistorian alalla perehtynyt tieteenhistoriaan ja -filosofiaan. Hän on kokenut tapahtumien ja filosofisen keskustelun järjestäjä. Antti on perustanut Ikaalisissa kesäisin järjestettävän Puistofilosofia-tapahtuman, joka pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tapahtuman tarkoitus on toimia filosofisten keskustelujen herättäjänä ja tuoda filosofia kaikkien ulottuville. Eettiset kysymykset ovat olleet Puistofilosofian keskiössä ja näiden teemojen kansalaispohdintaa Antti edistää myös Bioetiikan instituutissa, erityisenä osaamisalueenaan bioeettisten kansalaisraatien järjestäminen. Kuva: Liisa Raipala.
TtM Tuija Tuormaa työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella asiantuntijatehtävissä. Koulutukseltaan hän on kansanterveystieteilijä Itä-Suomen yliopistosta. Ammatillisesti hänen osaamisalueitaan ovat seksuaali- ja lisääntymisterveys, naisiin kohdistuva väkivalta, Evidence Based Medicine, mielenterveys, terveyssosiologia ja medikalisaatio. Hänen keskeinen lähtökohtansa on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääketieteen eettiset kysymykset eivät kosketa pelkästään sote-alan ammattilaisia vaan koko yhteiskuntaa. Täten eettisiä kysymyksiä koskevaa keskustelua, esimerkiksi priorisoinnista, pitäisikin käydä mahdollisimman objektiivisesti ja laajasti koko yhteiskunnan tasolla, ei vain terveydenhuollon ammattilaisten suljetuissa piireissä.
FT Heikki Turunen työskentelee tutkijana Yhdysvalloissa geeniterapiahoitoja kehittävässä yrityksessä. Hän on erikoistunut urallaan geeniteknologian mahdollisuuksiin sekä tutkimustyössä että lääketieteessä, etenkin virusvektorien käyttöön perinnöllisten verkkokalvorappeumaa aiheuttavien sairauksien hoidossa. Heikki on työnsä puolesta hyvin ajan tasalla biolääketieteessä käytettävien menetelmien teknisistä yksityiskohdista. Bioetiikassa häntä kiinnostaa molekyyligenetiikan mahdollisuuksien lisäksi potilasnäkökulma, eli miten uudet tekniikat voivat tuoda toivoa parantumattomista sairauksista kärsiville.