Demokratia meritokratian ikeessä

Demokratia meritokratian ikeessä

Lue kirja-arvostelu puhuttelevasta uutuusteoksesta. Lisää »

Bioetiikan instituutti viisi vuotta!

Bioetiikan instituutti viisi vuotta!

Juhlan kunniaksi instituutin puheenjohtaja Heikki Saxén kirjoitti yleisluontoisen katsauksen viime vuosien taipaleeseen. Lisää »

Biopankkiraportti STM:lle

Biopankkiraportti STM:lle

Bioetiikan instituutin Heikki Saxénin raportti sosiaali- ja terveysministeriölle biopankkitoiminnan kehittämisestä on nyt luettavissa. Lisää »

Olisiko terveydenhuollon priorisoinnista nyt oikeasti aika puhua?

Olisiko terveydenhuollon priorisoinnista nyt oikeasti aika puhua?

Lue Heikki Saxénin kolumni priorisoinnista koronapandemian aikakautena. Lisää »

Raportti Bioetiikan instituutin ”geeniraadista” julkaistu!

Raportti Bioetiikan instituutin ”geeniraadista” julkaistu!

Tutustu uraauurtavaan kansalaispuheenvuoroon ajankohtaisessa teemassa. Lisää »

Uudet ideat vihdoin käyttöön?

Uudet ideat vihdoin käyttöön?

Lue herättelevä kolumni aiheesta. Asiaa putkiremonteista bioetiikkaan. Lisää »

Etiikan edistämispalkinto Salla ja Heikki Saxénille

Etiikan edistämispalkinto Salla ja Heikki Saxénille

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myönsi merkittävän tunnustuksen. Lisää »

Lääke, huume vai tulevaisuuden teknologia?

Lääke, huume vai tulevaisuuden teknologia?

Lue tutkija Aleksi Huplin kirjoitus kannabiksesta. Lisää »

 

Olisiko terveydenhuollon priorisoinnista nyt oikeasti aika puhua?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HEIKKI SAXÉN

Terveydenhuollon priorisointi on p-sana, jota on ollut jo vuosikaudet vaikea monin paikoin edes lausua ääneen. Vaikka aihe on toki haastava keskusteltavaksi, on silti priorisointi terveydenhuollossa arkipäivää ja siitä olisi tärkeää puhua. Aina on laitettava hoitoja ja hoidettavia tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen, joten aina priorisoidaan. Joten todellinen valinta onkin ainoastaan avoimen priorisoinnin eli siitä käydyn yhteisen yhteiskunnallisen keskustelun ja taas piilopriorisoinnin välillä. On sanomattakin selvää, että ensimmäinen tie näiden kahden kesken on ainoa oikeudenmukainen ja demokraattinen tapa toimia.

Ja kuitenkin avoimen terveydenhuollon priorisointikeskustelun käynnistäminen on niin kovin vaikeaa. Tämä on paradoksaalista, sillä tätä keskustelua peräänkuuluttavat käytännössä kaikki. Tätä keskustelua on toivottu jo vuosia ja toiveita on esitetty paljon aivan viime aikoinakin, erityisesti ajankohtaiseen koronapandemiaan liittyen.

Raportti Bioetiikan instituutin ”geeniraadista” julkaistu!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Raportti Bioetiikan instituutin geenitiedon ja -tutkimuksen eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä toukokuussa käsitelleestä kansalaisraadista eli tuttavallisemmin ”geeniraadista” on nyt julkaistu!

Kiitämme lämpimästi raadin osallistujia ja sponsoreita Tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastoa.

Raati on merkittävä uusi avaus ja puheenvuoro suomalaisessa julkisessa keskustelussa geenitiedon ja -tutkimuksen ajankohtaisten eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten suhteen. Lisäksi raati on ainutlaatuinen avaus nimenomaan tavallisten kansalaisten näkemysten nostamiseksi mukaan keskusteluun asiantuntijatiedon rinnalle.

Raportti on luettavissa täällä. Raportissa kuvataan raadin aihepiiriä ja muuta taustaa sekä kulkua. Lisäksi raporttiin sisältyy kymmenen kohdan julkilausuma, jonka osanottajat ovat hyväksyneet.

Antoisia lukuhetkiä! Tästä on hyvä jatkaa kansalaiskeskustelua aiheen tiimoilta!

Uudet ideat vihdoin käyttöön?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HEIKKI SAXÉN

Tämä on kirjoitus uusista ideoista ja siitä, miksi ne eivät aina leviä käyttöön kovin hyvin. Esittelen ensin kolme herättelevää esimerkkiä yleisesti ottaen siitä, miten hyvätkin ideat kohtaavat usein paljon vastustusta. Kerron näiden jälkeen vastaavasti kolmesta bioetiikan piiristä nousevasta ideasta, jotka ovat yhtä lailla lupaavia mutta jotka ovat olleet ainakin toistaiseksi varsin kivikkoisella tiellä Suomessa. Näin ollen tämä on matka putkiremonteista bioetiikkaan ja toivottavasti lopuksi kohti kirkkaampia vesiä.

Vuonna 2016 Suomen Kuvalehti kertoi läpimurrosta: kahden viikon putkiremontista kerrostalossa. Tunnetusti tuskallisen kauan kestävät putkiremontit olisikin suomalaisen yrityksen oivallusten myötä mahdollista tiivistää kahteen viikkoon. Tämä tietäisi varmasti vallankumousta rakennusalalla. Vaan miten kävikään? Kesäkuussa Suomen Kuvalehti raportoi, että kahden viikon putkiremontteja tarjonnut yritys ei ollutkaan lyönyt läpi remonteillaan. Syynä oli se, että yksinkertaisesti kahden viikon putkiremontit tuntuivat ostajista liian radikaalilta ajatukselta ja herättivät kaikenlaisia epäluuloja.

Kuitenkin perusteet kahden viikon putkiremonteille olivat ilmeiset. Esimerkiksi työskentelemällä useammassa vuorossa työ voisi valmistua nopeammin ilman merkittävää lisää kustannuksiin. Muutenkin suunnittelemalla työvaiheet saumattomammin ja varmistamalla työkalujen saatavuus oikealla hetkellä, työ voisi edetä selvästi totuttua jouhevammin. Ongelmia ei ole myöskään ilmennyt laadussa, pikemmin laatu on suunnittelun ansiosta saattanut olla jopa tavanomaista parempaa. Mutta.

Scroll Up