Raportti Bioetiikan instituutin ”geeniraadista” julkaistu!

Raportti Bioetiikan instituutin ”geeniraadista” julkaistu!

Tutustu uraauurtavaan kansalaispuheenvuoroon ajankohtaisessa teemassa. Lisää »

Uudet ideat vihdoin käyttöön?

Uudet ideat vihdoin käyttöön?

Lue herättelevä kolumni aiheesta. Asiaa putkiremonteista bioetiikkaan. Lisää »

Etiikan edistämispalkinto Salla ja Heikki Saxénille

Etiikan edistämispalkinto Salla ja Heikki Saxénille

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myönsi merkittävän tunnustuksen. Lisää »

Kutsu Bioetiikan instituutin kansalaisraatiin toukokuussa

Kutsu Bioetiikan instituutin kansalaisraatiin toukokuussa

Tule mukaan keskustelemaan geenitiedon- ja tutkimuksen etiikasta. Lisää »

Lääke, huume vai tulevaisuuden teknologia?

Lääke, huume vai tulevaisuuden teknologia?

Lue tutkija Aleksi Huplin kirjoitus kannabiksesta. Lisää »

Vaikuta suomalaisen geenitiedon ja -tutkimuksen tulevaisuuteen

Vaikuta suomalaisen geenitiedon ja -tutkimuksen tulevaisuuteen

Osallistu Bioetiikan instituutin kansalaisraateihin keväällä 2019. Lisää »

Geeniteknologiavaltuutetun virka Suomeen?

Geeniteknologiavaltuutetun virka Suomeen?

Kansanedustaja nostaa keskusteluun tärkeän aiheen. Lisää »

Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa

Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa

Tuija Tuormaa pohtii kulttuurillista murrosta. Lisää »

 

Kutsu Bioetiikan instituutin kansalaisraatiin toukokuussa

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Kiitämme lämpimästi kaikkia raatiin osallistuneita. Raportti ja julkilausuma raadista julkaistaan syksyllä 2019.

Oletko kiinnostunut siitä, miten rutiiniterveydenhuollon yhteydessä kerättäviä biologisia näytteitä säilytetään ja mihin niitä voidaan hyödyntää? Entä millaisia mahdollisuuksia ja riskejä liittyy voimakkaasti kehittyneisiin geenimuokkausteknologioihin?

Bioetiikan instituutti järjestää toukokuussa 2019 kansalaisraadin, jossa geenitiedon- ja tutkimuksen eettisistä ja yhteiskunnallisista teemoista kiinnostuneilla ihmisillä on mahdollisuus keskustella toistensa kanssa asiantuntijoiden antamien alustusten pohjalta edellä mainituista kysymyksistä. Keskusteluissa punnitaan erityisesti eri aiheisiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä, hyviä ja huonoja puolia.

Raati kokoontuu kahdesti 7.5. ja 16.5. klo 15:00-18:00 Kumppanuustalo Arttelin Tohveli-salissa (2. krs, Salhojankatu 42, 33500 Tampere). Keskustelujen aluksi pidetään alustukset, joissa osallistujat pääsevät tutustumaan tapaamisissa käsiteltäviin aiheisiin asiaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden johdolla. Alustusten jälkeen osallistujat jakaantuvat pienryhmiin, joissa he keskustelevat etukäteen valituista aihepiireistä fasilitaattoreiden johdolla. Fasilitaattoreiden tehtävänä on ohjata keskusteluja monipuolisen ja moniäänisen argumentoinnin mahdollistamiseksi sekä kirjata ylös keskustelujen sisältöä.

Lääke, huume vai tulevaisuuden teknologia? Yhteiskuntatieteilijän vastine kipuprofessorin kolumniin kannabiksesta

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ALEKSI HUPLI

On vaikea kuvitella toista kasvia maapallolla, joka aiheuttaisi yhtä paljon kiistanalaista yhteiskunnallista keskustelua ja toimenpiteitä kuin Cannabis sativa L. Viime vuodet ovat olleet suurten muutosten aikaa (lääke)kannabikseen liittyvän lainsäädännön suhteen, kun useat maat ovat muuttaneet suhtautumistaan tähän humalakasvin sukulaiseen (molemmat kasvit kuuluvat Cannabaceae-sukuun). Useat osavaltiot Yhdysvalloissa sekä Uruguay ja Kanada ovat laillistaneet niin lääkekäytön kuin myös niin sanotun kannabiksen aikuiskäytönkin, minkä seurauksia kansainvälinen yhteisö seuraa nyt uteliaana.

Suomessa kannabis, ja varsinkin sen lääkekäyttö, nousi taannoin esille Suomen Kuvalehdessä julkaistussa artikkelissa. Kiinnostavasti jutussa haastateltu lääkäri totesi nimettömänä, että ”käytännössä tiedän, että monet lääkärit ovat tulkinneet asiaan liittyvää negatiivista keskustelua siten, etteivät määrää lainkaan kannabisvalmisteita”.

Lääkekäyttöön liittyvä keskustelu onkin pitkään ollut Suomessa lähinnä yhden asiantuntijan varassa. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Eija Kalso on ollut lähes ainoa suomalaisen lääkärikunnan edustaja, joka on kommentoinut alan kehitystä 2000-luvun alusta alkaen (Kalso 2001; ks. myös Kalso, Simojoki & Palva 2016; Kalso & Roivainen 2018). Kalso on ollut usein myös kuultavana lääkekannabikseen liittyvissä dokumenteissa ja muualla mediassa (esim. Hyvä/paha lääkekannabis, YLE/Akuutti), mikä on samalla aiheuttanut keskustelua ”asiantuntijuudesta”.

Saatana saapuu Alavudelle

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HEIKKI SAXÉN

Uusimpana käänteenä Esperi Caren kohusta liikkeelle lähteneessä hoivapalveluiden kansallisessa kriisikeskustelussa on viranomaisten määräys keskeyttää Attendon Alavuden hoivakodin toiminta. Vasta tammikuussa aloittaneen hoivakodin kyseenalaiselta ansioiden listalta löytyy monia häkellyttäviä seikkoja, kuten kuolleiden asukkaiden määrä, joka tuo mieleen pikemmin saattohoidon kuin kuin asumiseen tarkoitetun hoivakodin luvut. Ehkä saatana onkin saapunut Alavudelle luovassa uudessa muodossa.

Kiinnostavasti latinankielisen attendo-sanan alkuperä juontuu sanoista ad ja tendo, viitaten jonkin venyttämiseen. Nimi on taidettu valita ilmeisen hyvin, sillä näyttää siltä, että juuri monenlaista venyttämistä on toimintaan kuulunut, esimerkiksi lain ja valvonnan tai toisaalta hoivan etiikan suhteen.

Viimeaikaiset paljastukset eivät ole lajissaan ensimmäisiä, eivätkä valitettavasti varmastikaan viimeisiä. Käsissä on suuri ongelmien vyyhti, joka on laajasti katsoen muhinut pinnan alla jo vuosikymmeniä. Tilanteen ongelmallisuus heijastuu myös pohdittaessa ratkaisukeinoja. Yleisesti kannatetut ehdotukset resurssien ja valvonnan lisäämisestä ovat varmasti paikallaan, mutta en usko, että nekään yksistään riittävät. Tekemistä on paljon, monella eri saralla.

Scroll Up