{"id":1398,"date":"2018-02-07T15:24:59","date_gmt":"2018-02-07T13:24:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398"},"modified":"2018-02-08T07:59:41","modified_gmt":"2018-02-08T05:59:41","slug":"geeniterapiahoitojen-matka-markkinoille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398","title":{"rendered":"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille"},"content":{"rendered":"

Teksti: HEIKKI TURUNEN<\/strong><\/p>\n

Geenitekniikan alalla tapahtui viime vuonna v\u00e4hemm\u00e4lle uutisoinnille j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4pimurto. Yhdysvalloissa l\u00e4\u00e4keturvallisuudesta vastaava virasto (FDA) antoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa perinn\u00f6llisen sairauden hoitoon tarkoitetulle geeniterapialle Luxturnalle <\/strong>myyntiluvan. Luxturna, on tarkoitettu Leberin synnynn\u00e4isen amauroosin (LCA) tietyn geneettisen muodon hoitoon. LCA on n\u00e4k\u00f6kyvyn etenev\u00e4\u00e4 heikkenemist\u00e4 aiheuttava perinn\u00f6llinen oireyhtym\u00e4, joka ilmenee lapsilla pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen ja johtaa aikuisi\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hes t\u00e4ydelliseen sokeuteen. Luxturna-geeniterapian my\u00f6t\u00e4 potilailla on nyt mahdollisuus parantua sairaudesta, johon ei ennen ollut hoitokeinoja.<\/p>\n

<\/p>\n

LCA johtuu geenimutaatioista, jotka johtavat silm\u00e4n verkkokalvon toiminnassa tarvittavan proteiinin virheelliseen toimintaan tai puuttumiseen. Geeniterapiassa tavoitteena on kuljettaa puuttuva geeni soluihin, joissa sit\u00e4 tarvitaan. Kuljetuksen mahdollistamiseksi hoitava geeni on pakattu virusvektorin sis\u00e4\u00e4n. Virusvektorit ovat geneettisesti muunneltuja viruksia, joiden oma perim\u00e4 on osin korvattu geeniterapiassa hoitona k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 geenill\u00e4. Hoitotoimenpiteess\u00e4 satoja miljardeja viruksia ruiskutetaan potilaan silm\u00e4\u00e4n, ja ne kuljettavat geneettisen lastinsa verkkokalvon soluihin. Virusten normaalin, lis\u00e4\u00e4ntymiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n geenitoiminnan sijaan niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 hoidosta vastuussa oleva geeni alkaa tuottamaan puuttuvaa proteiinia, joka palauttaa solujen toimintakyvyn ja pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kyvyn heikkenemisen. Koska verkkokalvon solut eiv\u00e4t aikuisi\u00e4ll\u00e4 en\u00e4\u00e4 jakaudu, yksi hoitokerta teoriassa riitt\u00e4\u00e4 elinik\u00e4iseen parantumiseen. Toistaiseksi hoitoja saaneita potilaita on tosin seurattu vasta joitakin vuosia, joten hoidon vaikutuksen teho selvi\u00e4\u00e4 lopullisesti vasta ajan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Geeniterapian lyhyt historia<\/strong><\/p>\n

Vaikka Luxturna ei ollutkaan ensimm\u00e4inen maailmalla myyntiin p\u00e4\u00e4ssyt geeniterapiahoito, kyse on t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 merkkipaalusta. Geeniterapioita on ollut saatavilla sek\u00e4 Kiinassa ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, mutta kyseisi\u00e4 hoitoja ei ole hyv\u00e4ksytty k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tiukempien lupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen l\u00e4nsimaissa. Euroopan markkinoilla oli puolestaan myynniss\u00e4 lipoproteiinilipaasiin puutteen hoitoon kehitetty geeniterapia, mutta taudin harvinaisuuden takia se kelpasi tiett\u00e4v\u00e4sti vain yhdelle potilaalle vuosien 2012\u20122017 aikana. V\u00e4h\u00e4iseen kysynt\u00e4\u00e4n saattoi tosin olla osasyyn\u00e4 my\u00f6s noin miljoonan euron hintalappu. Moni nyt kehitteill\u00e4 oleva geeniterapia muistuttaa keskeisilt\u00e4 tekniikoiltaan Luxturnaa, joten sen saama hyv\u00e4ksynt\u00e4 FDA:lta toimii vahvana ennakkotapauksena, kun seuraavat geeniterapiat l\u00e4pik\u00e4yv\u00e4t viranomaisseulat matkalla markkinoille.<\/p>\n

Geeniterapia ideana esitettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tiett\u00e4v\u00e4sti vuonna 1972. Tarvittavien tekniikoiden kehittyminen mahdollisti ensimm\u00e4iset kokeelliset geeniterapiahoidot vuonna 1980, mutta monien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisten ja teoreettisten ep\u00e4selvyyksien vuoksi ne eiv\u00e4t saaneet viranomaisten hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 – hoidot eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n toimineet. Ensimm\u00e4iset virallisten tahojen hyv\u00e4ksym\u00e4t geeniterapiahoidot tehtiin vasta vuonna 1989. Vaikka nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t onnistuneet t\u00e4ydellisesti, geeniterapian potentiaali katsottiin n\u00e4ytetyksi toteen. Monet odottivat geeniterapiasta koko l\u00e4\u00e4ketieteen mullistavaa tekniikkaa, jota voitaisiin soveltaa kaikkien sairauksien hoitoon. Palkintoina olisi ollut lukemattomien potilaiden parantamisen lis\u00e4ksi uuden ja tuottoisan l\u00e4\u00e4keteollisuuden alan kehitt\u00e4minen, sek\u00e4 tieteellinen maine ja kunnia. Keskusteluissa alettiin jopa veikkailla, ketk\u00e4 tutkijoista voisivat olla ehdokkaita Nobel-palkinnon saajiksi.<\/p>\n

Kilpajuoksu ensimm\u00e4isten toimivien geeniterapioiden kehityksess\u00e4 kulminoitui traagisella tavalla 1990-luvun lopulla. Harvinaisesta ammoniakin aineenvaihduntaan vaikuttavasta perinn\u00f6llisest\u00e4 sairaudesta k\u00e4rsinyt 18-vuotias poika menehtyi saamansa geeniterapiahoidon seurauksena Yhdysvalloissa. Tapausta tutkittaessa tutkimuksesta vastuussa olleen professorin toiminnasta paljastui eettisesti ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 piirteit\u00e4. Potilaille ja valvontaviranomaisille ei oltu avoimesti kerrottu hoitoon liittyvist\u00e4 riskeist\u00e4 ja professori oli j\u00e4tt\u00e4nyt ilmoittamatta sidonnaisuuksistaan geeniterapiahoitoja kehitt\u00e4v\u00e4n yrityksen kanssa. H\u00e4nell\u00e4 oli vahva taloudellinen kannuste jatkaa hoitoja, mik\u00e4 kenties kannusti ottamaan riskej\u00e4 potilaiden terveyden suhteen. Tapauksen saama laaja negatiivinen julkisuus vaikutti sek\u00e4 rahoittajien ett\u00e4 monien tutkijoiden suhtautumiseen geeniterapiaa kohti. Yhdess\u00e4 tiukentuneiden turvallisuusvaatimusten kanssa alan tutkimus hidastui huomattavasti. Tapaus j\u00e4tti syv\u00e4t arvet koko tutkimusalalle, ja viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jokainen geeniterapian parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 hoitoon kuolleen pojan nimen\u00a0\u2013 Jesse Gelsinger<\/strong>.<\/p>\n

Gelsinger menehtyi kokeessa k\u00e4ytetyn virusvektorin aiheuttamaan massiiviseen tulehdusreaktioon elimist\u00f6ss\u00e4. Immunipuolustuksen tiedettiin tunnistavan kyseisen virusvektorin ja aktivoituvan sit\u00e4 vastaan, mutta Gelsingerin kohdalla reaktion rajuus tuli yll\u00e4tyksen\u00e4. Seuraavina vuosina merkitt\u00e4v\u00e4 osa geeniterapiatutkimuksista keskittyi turvallisempien vektorien kehitt\u00e4miseen. Esimerkiksi nyt markkinoille p\u00e4\u00e4ssyt Luxturna perustuu toisenlaiseen virukseen, joka ei aiheuta yht\u00e4 voimakkaita immuunireaktioita. Kehitteill\u00e4 on my\u00f6s ei-virusper\u00e4isi\u00e4 vektoreita. Kaikilla eri vektorityypeill\u00e4 on omat hyv\u00e4t ja huonot puolensa sek\u00e4 optimaaliset soveltuvuusalueensa. Yhten\u00e4 merkkin\u00e4 parantuneesta turvallisuudesta voidaan pit\u00e4\u00e4 hoitojen saamaa valvontaviranomaisten hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. L\u00e4nsimaissa viranomaiset vaativat mittavia, usein vuosia kest\u00e4vi\u00e4 turvallisuustutkimuksia, ennen kuin l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sek\u00e4 Euroopassa ett\u00e4 Yhdysvalloissa on siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tutkitusti todettu, ett\u00e4 tietyn tyyppiset virusvektorit ovat riitt\u00e4v\u00e4n turvallisia myyt\u00e4viksi.<\/p>\n

Geeniterapia ja etiikka<\/strong><\/p>\n

Geenitekniikoista puhuttaessa nostetaan usein esille aiheeseen liittyvi\u00e4 eettisi\u00e4 ongelmia. Jo aikaisessa vaiheessa keskustelua on her\u00e4tt\u00e4nyt geeniterapioiden hinta. Nyt markkinoille p\u00e4\u00e4ssyt Luxturna maksaa noin 350 000 euroa per silm\u00e4. Onko se reilu hinta n\u00e4k\u00f6kyvyn osittaisesta s\u00e4ilymisest\u00e4, jos muita hoitoja ei ole saatavilla? Yksi seuraavista mahdollisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vist\u00e4 geeniterapioista on tarkoitettu hemofilian eli verenvuototaudin parantamiseen. Nykyisell\u00e4\u00e4n sit\u00e4 voidaan hoitaa muutaman viikon v\u00e4lein saatavalla ruiskeella, jonka k\u00e4ytt\u00f6 maksaa vuodessa l\u00e4hes miljoonan. Mik\u00e4 olisi sopiva hinta geeniterapialle, joka parantaa taudin lopullisesti yhdell\u00e4 hoitokerralla? Ent\u00e4 mink\u00e4lainen hintalappu voidaan laittaa selk\u00e4ydinper\u00e4isen lihassurkastuman hoidolle? Sairaus ilmenee parin ensimm\u00e4isen elinkuukauden aikana, ja johtaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 etenev\u00e4\u00e4n lihasrappeumaan ja kuolemaan ennen aikuisik\u00e4\u00e4. Paljonko olisimme valmiita maksamaan varman kuolemantuomion v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4?<\/p>\n

Hinnoittelussa n\u00e4kyy vuosikausia kest\u00e4nyt ja kymmeni\u00e4 miljoonia maksanut l\u00e4\u00e4kekehitys, yksitt\u00e4isen hoidon valmistuskustannukset, sek\u00e4 yritysten toimintaa rahoittaneiden tahojen halu saada sijoituksensa tuottamaan voittoa. Tilannetta ei helpota se, ett\u00e4 nykytekniikoiden mahdollistamat geeniterapiahoidot soveltuvat vain yksinkertaisimpien perinn\u00f6llisten sairauksien hoitoon. N\u00e4m\u00e4 ovat l\u00e4hes poikkeuksetta my\u00f6s eritt\u00e4in harvinaisia sairauksia, joten potentiaalisia asiakkaita ei ole paljon. Jos hoidot tulevaisuudessa yleistyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti, my\u00f6s hinnat varmasti laskevat.<\/p>\n

Geeniterapioiden marssi markkinoille on k\u00e4ynnistynyt vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neiden tutkimus- ja tuotekehittelyiden j\u00e4lkeen. Kuten monesti uusien tekniikoiden yhteydess\u00e4, my\u00f6s ensimm\u00e4iset geeniterapiat ovat suhteessa varsin yksinkertaisia ja k\u00e4ytt\u00f6kohteiltaan rajoittuneita. Jos alan tutkimus jatkuu, eli jos rahoittajat n\u00e4kev\u00e4t sen tuottoisana, seuraavien sukupolvien geeniterapioita voidaan todenn\u00e4k\u00f6isesti soveltaa useampien sairauksien hoidossa. Tekniikoiden yleistyess\u00e4 ja arkip\u00e4iv\u00e4istyess\u00e4 niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulee helposti yh\u00e4 hyv\u00e4ksytymp\u00e4\u00e4, ja ennemmin tai my\u00f6hemmin k\u00e4ytt\u00f6kohteita aletaan hakea my\u00f6s sairauksien ulkopuolelta. Kysymys ei ole en\u00e4\u00e4, onko ihmisten parantelu geenitekniikan keinoin mahdollista, vaan milloin niin tulee tapahtumaan. Kenties isompi kysymys kuitenkin on, mit\u00e4 parantelu merkitsee koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Jos siihen halutaan valmistautua aiheesta keskustelemalla, nyt on korkea aika aloittaa.<\/p>\n

FT Heikki Turunen on Bioetiikan instituutin j\u00e4sen, joka on aiemmin ty\u00f6skennellyt\u00a0postdoc-tutkijana Harvardin yliopistossa virusvektoreita tutkivassa laboratoriossa, ja on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tutkijana geeniterapiahoitoja kehittelev\u00e4ss\u00e4 yrityksess\u00e4 (AGTC) Cambridgessa Yhdysvalloissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: HEIKKI TURUNEN Geenitekniikan alalla tapahtui viime vuonna v\u00e4hemm\u00e4lle uutisoinnille j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4pimurto. Yhdysvalloissa l\u00e4\u00e4keturvallisuudesta vastaava virasto (FDA) antoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa perinn\u00f6llisen sairauden hoitoon tarkoitetulle geeniterapialle Luxturnalle myyntiluvan. Luxturna, on tarkoitettu Leberin synnynn\u00e4isen amauroosin (LCA) tietyn geneettisen muodon hoitoon. LCA on n\u00e4k\u00f6kyvyn etenev\u00e4\u00e4 heikkenemist\u00e4 aiheuttava perinn\u00f6llinen oireyhtym\u00e4, joka ilmenee lapsilla pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen ja johtaa aikuisi\u00e4ll\u00e4 … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Geeniterapiahoitojen matka markkinoille”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1404,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[8,71,167,185,70,75,244,243,245,37],"class_list":["post-1398","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-bioetiikka","tag-geenietiikka","tag-geenimuokkaus","tag-geenit","tag-geenitekniikka","tag-geenitekniikkalainsaadanto","tag-geeniterapia","tag-laakkeiden-kustannukset","tag-luxturna","tag-terveydenhuolto"],"yoast_head":"\nGeeniterapiahoitojen matka markkinoille - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille - Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Teksti: HEIKKI TURUNEN Geenitekniikan alalla tapahtui viime vuonna v\u00e4hemm\u00e4lle uutisoinnille j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4pimurto. Yhdysvalloissa l\u00e4\u00e4keturvallisuudesta vastaava virasto (FDA) antoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa perinn\u00f6llisen sairauden hoitoon tarkoitetulle geeniterapialle Luxturnalle myyntiluvan. Luxturna, on tarkoitettu Leberin synnynn\u00e4isen amauroosin (LCA) tietyn geneettisen muodon hoitoon. LCA on n\u00e4k\u00f6kyvyn etenev\u00e4\u00e4 heikkenemist\u00e4 aiheuttava perinn\u00f6llinen oireyhtym\u00e4, joka ilmenee lapsilla pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen ja johtaa aikuisi\u00e4ll\u00e4 … Jatka lukemista "Geeniterapiahoitojen matka markkinoille"\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-02-07T13:24:59+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-02-08T05:59:41+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"168\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"206\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille\",\"datePublished\":\"2018-02-07T13:24:59+00:00\",\"dateModified\":\"2018-02-08T05:59:41+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398\"},\"wordCount\":1075,\"commentCount\":1,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/02\\\/Genetiikka_pieni.jpeg\",\"keywords\":[\"bioetiikka\",\"geenietiikka\",\"geenimuokkaus\",\"geenit\",\"geenitekniikka\",\"geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\",\"geeniterapia\",\"l\u00e4\u00e4kkeiden kustannukset\",\"Luxturna\",\"terveydenhuolto\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398\",\"name\":\"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/02\\\/Genetiikka_pieni.jpeg\",\"datePublished\":\"2018-02-07T13:24:59+00:00\",\"dateModified\":\"2018-02-08T05:59:41+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/02\\\/Genetiikka_pieni.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/02\\\/Genetiikka_pieni.jpeg\",\"width\":168,\"height\":206},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1398#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille - Bioetiikan instituutti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille - Bioetiikan instituutti","og_description":"Teksti: HEIKKI TURUNEN Geenitekniikan alalla tapahtui viime vuonna v\u00e4hemm\u00e4lle uutisoinnille j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4pimurto. Yhdysvalloissa l\u00e4\u00e4keturvallisuudesta vastaava virasto (FDA) antoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa perinn\u00f6llisen sairauden hoitoon tarkoitetulle geeniterapialle Luxturnalle myyntiluvan. Luxturna, on tarkoitettu Leberin synnynn\u00e4isen amauroosin (LCA) tietyn geneettisen muodon hoitoon. LCA on n\u00e4k\u00f6kyvyn etenev\u00e4\u00e4 heikkenemist\u00e4 aiheuttava perinn\u00f6llinen oireyhtym\u00e4, joka ilmenee lapsilla pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen ja johtaa aikuisi\u00e4ll\u00e4 … Jatka lukemista \"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille\"","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2018-02-07T13:24:59+00:00","article_modified_time":"2018-02-08T05:59:41+00:00","og_image":[{"width":168,"height":206,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille","datePublished":"2018-02-07T13:24:59+00:00","dateModified":"2018-02-08T05:59:41+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398"},"wordCount":1075,"commentCount":1,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg","keywords":["bioetiikka","geenietiikka","geenimuokkaus","geenit","geenitekniikka","geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6","geeniterapia","l\u00e4\u00e4kkeiden kustannukset","Luxturna","terveydenhuolto"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398","name":"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg","datePublished":"2018-02-07T13:24:59+00:00","dateModified":"2018-02-08T05:59:41+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg","width":168,"height":206},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1398#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Geeniterapiahoitojen matka markkinoille"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg",168,206,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg",168,206,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg",168,206,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg",168,206,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg",168,206,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Genetiikka_pieni.jpeg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":1,"uagb_excerpt":"Teksti: HEIKKI TURUNEN Geenitekniikan alalla tapahtui viime vuonna v\u00e4hemm\u00e4lle uutisoinnille j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4pimurto. Yhdysvalloissa l\u00e4\u00e4keturvallisuudesta vastaava virasto (FDA) antoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa perinn\u00f6llisen sairauden hoitoon tarkoitetulle geeniterapialle Luxturnalle myyntiluvan. Luxturna, on tarkoitettu Leberin synnynn\u00e4isen amauroosin (LCA) tietyn geneettisen muodon hoitoon. LCA on n\u00e4k\u00f6kyvyn etenev\u00e4\u00e4 heikkenemist\u00e4 aiheuttava perinn\u00f6llinen oireyhtym\u00e4, joka ilmenee lapsilla pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen ja johtaa aikuisi\u00e4ll\u00e4…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1398"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1398\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1408,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1398\/revisions\/1408"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}