{"id":1472,"date":"2018-04-11T12:38:12","date_gmt":"2018-04-11T09:38:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472"},"modified":"2018-04-20T17:46:43","modified_gmt":"2018-04-20T14:46:43","slug":"kymmenen-vuotta-neurokemikaalien-bioetiikkaa-sosiologisesta-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472","title":{"rendered":"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"

Teksti: ALEKSI HUPLI<\/strong><\/p>\n

P\u00e4ihde\u00e4itien pakkohoidosta psykedeelitutkimusyhdistykseen ja p\u00e4ihdepolitiikka-aktivismiin. Oma matkani neurokemikaalien tutkimuksen maailmassa kymmenen vuoden aikana.
\n<\/em><\/p>\n

Aloitin sosiologian opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2007 ja valitsin vuonna 2009 kandidaatintutkielmani aiheeksi raskaana olevien p\u00e4ihdeongelmaisten naisten mahdollisen tahdonvastaisen hoidon. Tarkastelin aihetta terveyskansalaisuuden<\/em> (Hel\u00e9n & Jauho 2003) n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 oli kyseisen\u00e4 vuonna julkaissut aiheesta ensimm\u00e4isen valtiollisen ty\u00f6ryhm\u00e4raportin (STM 2009), jota analysoin tarkemmin my\u00f6s ensimm\u00e4isess\u00e4 pro gradu -tutkielmassani (Hupli 2013a). Yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4n\u00e4ni oli, ett\u00e4 vaikka kyseess\u00e4 on varsin moraalisesti latautunut aihe, k\u00e4yttiv\u00e4t tahdonvastaisen hoidon mahdollistavia lakimuutoksia ajavat kansanedustajat argumenteissaan tutkimustietoa p\u00e4ihteiden vaikutuksista siki\u00f6\u00f6n (kuitenkin valikoidusti).<\/p>\n

<\/p>\n

STM:n raportissa tahdonvastaiseen hoitoon ei suhtauduttu varauksettoman my\u00f6nteisesti, vaan siihen liitettiin useita ongelmia. Analyysini kuitenkin osoitti ty\u00f6ryhm\u00e4n korostaneen lasten ja siki\u00f6 oikeuksien n\u00e4k\u00f6kulmaa. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osaltaan, miksi ty\u00f6ryhm\u00e4 esitti kannan, jonka mukaan raskaana olevan p\u00e4ihdeongelmaisen naisen tahdonvastainen hoito olisi oikeutettua siki\u00f6n terveysvaaran perusteella. J\u00e4nnite \u00e4idin vapausoikeuksien ja siki\u00f6n oikeuksien v\u00e4lill\u00e4, joka esiintyi jo 1990-luvun poliittisissa dokumenteissa ja l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 julkaisuissa (Leppo 2012), oli vahvasti l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n

Kyseiset, aikanaan kaavaillut lakimuutokset eiv\u00e4t koskaan toteutuneet (Jussm\u00e4ki 2016), ja vaikka aihe onkin aika ajoin noussut esiin potilaan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta keskusteltaessa (esim. Moilanen 2016), sit\u00e4 ei ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 otettu mukaan esimerkiksi sote-keskusteluun. Aihe oli kuitenkin l\u00e4ht\u00f6laukaus omalle, p\u00e4ihdepolitiikkaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 koskevalle akateemiselle kiinnostukselleni.<\/p>\n

Kohti Amsterdamia<\/strong><\/p>\n

Vuonna 2012 p\u00e4\u00e4tin muuttaa Amsterdamiin suorittamaan l\u00e4\u00e4ketieteellisen antropologian ja sosiologian maisteritutkintoa, tarkoituksenani tarkastella paikallista hoitoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja p\u00e4ihdepolitiikkaa raskaana olevien p\u00e4ihdeongelmaisten naisten osalta. Miten huomattavasti liberaalimman p\u00e4ihdepolitiikan maan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eroaisivat Suomen kriminaalipolitiikkaa painottavan suuntauksen osalta?<\/em><\/p>\n

Vastaus kysymykseeni j\u00e4i kuitenkin selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, sill\u00e4 yhdell\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 luennoista mainittiin termi ”chemical enhancement”, mik\u00e4 innoitti valitsemaan toisen pro graduni aiheeksi (Hupli 2013b) Amsterdamin yliopisto-opiskelijoiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja eettiset n\u00e4kemykset liittyen niin kutsuttuihin ”\u00e4lyl\u00e4\u00e4kkeisiin” (Salv\u00e9n 2010; Vierula 2016). Olen sittemmin jatkanut aiheen parissa sosiologian tohtoriopinnoissani Tampereen yliopistolla vuodesta 2014 alkaen, ja ensimm\u00e4inen v\u00e4it\u00f6skirjani vertaisarvioitu artikkeli k\u00e4sitteli k\u00e4ytt\u00e4jien, l\u00e4hinn\u00e4 yliopisto-opiskelijoiden, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 Hollannissa ja Liettuassa (Hupli et al 2016).<\/p>\n

Mit\u00e4 ovat \u00e4lyl\u00e4\u00e4kkeet? Pit\u00e4isik\u00f6 huumeiden k\u00e4yt\u00f6n olla rangaistavaa?<\/strong><\/p>\n

Termi ”\u00e4lyl\u00e4\u00e4ke” (engl. esim. smart drug) on hieman harhaanjohtava: vaikka esimerkiksi tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaush\u00e4iri\u00f6n (ADHD) hoitoon k\u00e4ytett\u00e4vien stimulanttien, kuten metyylifenidaatin, on osoitettu parantavan tiettyj\u00e4 kognition toimintoja my\u00f6s ei-diagnosoiduilla henkil\u00f6ill\u00e4 (ks. esim. Repantis et al 2010; Smith & Farah 2011), t\u00e4m\u00e4 ei tarkoita ”\u00e4lykkyyden” lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4. Lis\u00e4ksi aivotoiminnan parantaminen neurokemikaalien avulla tietyll\u00e4 kognition osa-alueella saattaa heikent\u00e4\u00e4 muita osa-alueita (De Jongh et al 2008).<\/p>\n

V\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 koulutus ja opiskelu ovat edelleen parhaita l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 vastaan, mutta aiheeseen liittyv\u00e4 bio- ja neuro<\/em>eettinen keskustelu on kuitenkin ollut virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 luettavaa ottaen huomioon, mill\u00e4 tavalla neurokemikaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muuten kuin terapeuttisessa mieless\u00e4 yleens\u00e4 suhtaudutaan.<\/p>\n

Esimerkiksi huumeiksi luokiteltavien aineiden, kuten kannabiksen tai psykedeelien, k\u00e4ytt\u00f6 on Suomessa rikoslain mukaan rangaistava teko. Hollannissa puolestaan oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tasolla vallitsee tosiasiassa k\u00e4yt\u00f6n salliminen sek\u00e4 erottelu ”kovien” huumeiden ja esimerkiksi kannabiksen sek\u00e4 psilosybiinia sis\u00e4lt\u00e4vien tryffeleiden v\u00e4lill\u00e4, joita voi laillisesti ostaa coffee- ja smart shopeista.<\/p>\n

On kiinnostavaa, ett\u00e4 my\u00f6s Suomessa huumeiden k\u00e4yt\u00f6n rangaistavuudesta tulisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden mukaan luopua (Hakkarainen & Tammi 2018), sill\u00e4 ”rangaistus . . . toimii huonosti k\u00e4yt\u00f6n ja sen haittojen ehk\u00e4isemisess\u00e4. Se my\u00f6s sopii huonosti nyky-yhteiskunnan arvomaailmaan ja kansanterveydelliseen ajatteluun.”<\/p>\n

Oma roolini keskustelussa<\/strong><\/p>\n

L\u00e4pin\u00e4kyvyyden nimiss\u00e4 haluan tuoda esiin, ett\u00e4 Humaania P\u00e4ihdepolitiikkaa ry:n<\/a> (HPP) hallituksen j\u00e4senen\u00e4 olen vuodesta 2016 alkaen pyrkinyt kansalaisj\u00e4rjest\u00f6tasolla aktiivisesti viem\u00e4\u00e4n suomalaista p\u00e4ihdepolitiikkaa ”kriminaalipolitiikasta sosiaalipolitiikkaan”.<\/p>\n

Suomalainen p\u00e4ihdepoliittinen keskustelu, tai oikeastaan sen v\u00e4h\u00e4isyys, innoitti meid\u00e4t my\u00f6s yhdistyksess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ”Uskalla puhua huumeista”-videokampanjan<\/a>, jossa suomalaiset asiantuntijat kiteyttiv\u00e4t, ”mik\u00e4 nykyisess\u00e4 politiikassa on pieless\u00e4, ja miksi tarvitsemme huumeiden ja huumepolitiikan k\u00e4sittelyyn uudenlaista, tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa otetta”.<\/p>\n

Tiivist\u00e4en on argumentoitavissa, ett\u00e4 tietyn neurokemikaalin laillisuus tai laittomuus ei n\u00e4yt\u00e4 t\u00e4ysin perustuvan<\/a> aineen riippuvuuspotentiaaliin tai sen aiheuttamiin terveys- ja sosiaalihaittoihin. Aihe vaatisi laajempaa julkista keskustelua, ja nykyisen p\u00e4ihdepolitiikan keinoihin ja tavoitteisiin tulisi kohdistaa enemm\u00e4n bioeettist\u00e4 analyysi\u00e4.<\/p>\n

Olin lis\u00e4ksi vuonna 2016 mukana perustamassa ja hallituksen j\u00e4senen\u00e4 Psykedeelitutkimusyhdistys ry:ss\u00e4<\/a> (Psyty), ”jonka tavoitteena<\/a> on edist\u00e4\u00e4 psykedeeleihin liittyv\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta sek\u00e4 tutkimukseen pohjautuvan, kansantajuisen tiedon saatavuutta”.<\/p>\n

Muutettuani vuonna 2012 Amsterdamiin osallistuin sattumalta psykedeelitiedekonferenssiin, ja olen sittemmin seurannut (Hupli 2015) ja ollut my\u00f6s mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aiheeseen liittyvi\u00e4 tapahtumia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 konferensseja (esim. http:\/\/icpr2016.nl\/<\/a>). Suomessakin alkava tutkimus<\/a> psilosybiinin vaikutuksista masennuksen hoitoon on siin\u00e4 mieless\u00e4 minulle my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisesti merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi hiljattain valmistunut nuorempi veljeni on osa tutkimuksen hoitohenkil\u00f6kuntaa \u2013 asia, jota kumpikaan meist\u00e4 ei osannut kuvitellakaan 10 vuotta sitten.<\/p>\n

Mihin suuntaan keskustelua tulisi vied\u00e4<\/strong><\/p>\n

Molempien yll\u00e4 mainittujen yhdistysten tavoitteina on tuoda tieteellinen tutkimus osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Asiaan jo jonkin aikaa perehtyneen\u00e4 voin helposti allekirjoittaa t\u00e4m\u00e4n tavoitteen.<\/p>\n

Bioetiikan instituutin j\u00e4senen\u00e4 toivon my\u00f6s neurokemikaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n bioeettisen arvioinnin ja keskustelun lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, niin terapeuttisessa kuin muussakin kontekstissa. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 vuonna 2019 tulee my\u00f6s kymmenen vuotta t\u00e4yteen YK:n julkilausumasta (ks. YK 2009), jonka yhten\u00e4 tavoitteena oli ”minimoida ja lopulta eliminoida laittomien huumeiden saatavuus ja k\u00e4ytt\u00f6”. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen ei olla p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 vuoteen 2019 menness\u00e4, ja monet tahot ovatkin kritisoineet kyseisen tavoitteen realistisuutta (esim. Global Commission on Drug Policy 2017).<\/p>\n

New Yorkissa tapaamani Columbian yliopiston psykiatrian ja psykologian professorin Carl Hartin<\/strong> (2016) sanoja lainatakseni\u00a0 ”kukaan ei halua el\u00e4\u00e4 huumeista vapaassa maailmassa”, sill\u00e4 psykoaktiiviset aineet eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n, niin sanotusti molekyylitasolla, ole pahoja tai hyvi\u00e4. Yksitt\u00e4isen neurokemikaalin farmakologisesta profiilista, k\u00e4ytt\u00f6tavasta ja -kontekstista sek\u00e4 n\u00e4ihin liittyvist\u00e4 mahdollisista sosiaalisista seuraamuksista riippuen sill\u00e4 voi olla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen suotuisia tai ep\u00e4suotuisia vaikutuksia, yksin tai yhdess\u00e4 muiden ihmisen fysiologiaan, psykologiaan ja sosiaaliseen asemaan vaikuttavien tekij\u00f6iden kanssa.<\/p>\n

Tiivist\u00e4en n\u00e4kemykset keskustelussa riippuvat siis t\u00e4ysin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja tulkinnasta, kuten niin usein muulloinkin.<\/p>\n

Toivottavasti seuraavat kymmenen vuotta osoittavat, ett\u00e4 kykenemme perustamaan (p\u00e4ihde)poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomme laajemminkin parhaimpaan saatavissa olevaan tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 koskevaan (bio)eettiseen arvioon.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

De Jongh, R. & Bolt, I. & Schermer, M. & Olivier, B. (2008). ”Botox for the brain: Enhancement of cognition, mood and pro-social behavior and blunting of unwanted memories.” Neuroscience & Biobehavioral Review<\/em> 32: 760\u2013776.<\/p>\n

Hart, Carl (2016) ”Nobody wants to live in a drug-free world.” An interview<\/a> with Carl Hart.<\/p>\n

Hel\u00e9n, Ilpo & Mikko Jauho (toim.) (2003) Kansalaisuus ja kansanterveys.<\/em> Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n

Hupli, Aleksi (2013a) Pakon politiikkaa. Raskaana olevat p\u00e4ihdeongelmaiset naiset yhteiskunnallisen hallinnan kohteena. <\/em>Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, sosiologia. Pro gradu -ty\u00f6<\/a>. Ohjaaja VTT Anna Leppo.<\/p>\n

Hupli, Aleksi (2013b) Perceptions, practices and ethics of (non)-prescription cognitive enhancement drugs: a case study among academic youth in Amsterdam. <\/em>Faculty of Social and Behavioural Sciences. International School for Humanities and Social Sciences. Medical Anthropology and Sociology. Master\u00b4s Thesis<\/a>. Ohjaaja Dr. Patrick Brown.<\/p>\n

Hupli, Aleksi (2015) ”Breaking Convention 2015: Looking back (and forward).” Julkaistu Stichting OPEN:in (OPEN Foundation) kotisivuilla<\/a>.<\/p>\n

Hupli, Aleksi & Didziokaite, Gabija & Marte Ydema (2016) ”Towards the smarter use of smart drugs: perceptions and experiences of university students in the Netherlands and Lithuania.” Contemporary Drug Problems <\/em>43: 242\u2013257.<\/p>\n

Jussm\u00e4ki, Mia (2016) Hoitamisen pakko hyvinvointiyhteiskunnassa Raskaana olevien tahdonvastainen p\u00e4ihdehoito sosiaali- ja terveydenhuollon suhteissa.<\/em> Teologisen etiikan ja sosiaalietiikan pro gradu -tutkielma<\/a>. Helsingin yliopisto.<\/p>\n

Leppo, Anna (2012) Precarious Pregnancies. Alcohol, drugs and the regulation of risks<\/em>. Diss.<\/a> University of Helsinki.<\/p>\n

Moilanen, Hanna (2016) ”P\u00e4ihde\u00e4itien pakkohoito ei ole viisasta.” Talentia-lehti<\/a>.<\/p>\n

Repantis D. & Schlattmann, P. & Laisney, O. & Heuser, I. (2010). ”Modafinil and methylphenidate for neuroenhancement in healthy individuals: A systematic review.” Pharmacological Research <\/em>62: 187\u2013206.<\/p>\n

Salv\u00e9n, K. (2010). ”\u00c4ly\u00e4 purkista – mentaalisen suorituskyvyn parantaminen l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 yleistyy.” Kantti.net.<\/a><\/p>\n

Smith, M.E. & Farah, M.J. (2011). ”Are Prescription Stimulants ’Smart Pills’? The Epidemiology and Cognitive Neuroscience of Prescription Stimulant Use by Normal Healthy Individuals.” Psychological Bulletin <\/em>137: 717\u2013741.<\/p>\n

Vierula, H. (2016). ”\u00c4ly\u00e4 reseptill\u00e4?” Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti <\/em>45: 2852\u20132854.<\/p>\n

YK (2009) Political Declaration and Plan of Action on International Cooperation towards an Integrated and Balanced Strategy to Counter the World Drug Problem.<\/em><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: ALEKSI HUPLI P\u00e4ihde\u00e4itien pakkohoidosta psykedeelitutkimusyhdistykseen ja p\u00e4ihdepolitiikka-aktivismiin. Oma matkani neurokemikaalien tutkimuksen maailmassa kymmenen vuoden aikana. Aloitin sosiologian opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2007 ja valitsin vuonna 2009 kandidaatintutkielmani aiheeksi raskaana olevien p\u00e4ihdeongelmaisten naisten mahdollisen tahdonvastaisen hoidon. Tarkastelin aihetta terveyskansalaisuuden (Hel\u00e9n & Jauho 2003) n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 oli kyseisen\u00e4 vuonna julkaissut aiheesta ensimm\u00e4isen valtiollisen ty\u00f6ryhm\u00e4raportin … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1141,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[136,273,270,275,266,271,269,267,265,272,274,150,268,33],"class_list":["post-1472","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-adhd","tag-alylaake","tag-alylaakkeet","tag-hart","tag-huumeet","tag-kannabis","tag-neurokemikaalit","tag-paihdepolitiikka","tag-paihteet","tag-psykedeelit","tag-psykedeelitutkimus","tag-sosiologia","tag-terveyskansalaisuus","tag-yk"],"yoast_head":"\nKymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta - Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Teksti: ALEKSI HUPLI P\u00e4ihde\u00e4itien pakkohoidosta psykedeelitutkimusyhdistykseen ja p\u00e4ihdepolitiikka-aktivismiin. Oma matkani neurokemikaalien tutkimuksen maailmassa kymmenen vuoden aikana. Aloitin sosiologian opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2007 ja valitsin vuonna 2009 kandidaatintutkielmani aiheeksi raskaana olevien p\u00e4ihdeongelmaisten naisten mahdollisen tahdonvastaisen hoidon. Tarkastelin aihetta terveyskansalaisuuden (Hel\u00e9n & Jauho 2003) n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 oli kyseisen\u00e4 vuonna julkaissut aiheesta ensimm\u00e4isen valtiollisen ty\u00f6ryhm\u00e4raportin … Jatka lukemista "Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta"\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-04-11T09:38:12+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-04-20T14:46:43+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"168\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"206\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta\",\"datePublished\":\"2018-04-11T09:38:12+00:00\",\"dateModified\":\"2018-04-20T14:46:43+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472\"},\"wordCount\":1382,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/06\\\/pillerit_pieni.jpeg\",\"keywords\":[\"adhd\",\"\u00e4lyl\u00e4\u00e4ke\",\"\u00e4lyl\u00e4\u00e4kkeet\",\"Hart\",\"huumeet\",\"kannabis\",\"neurokemikaalit\",\"p\u00e4ihdepolitiikka\",\"p\u00e4ihteet\",\"psykedeelit\",\"psykedeelitutkimus\",\"sosiologia\",\"terveyskansalaisuus\",\"YK\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472\",\"name\":\"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/06\\\/pillerit_pieni.jpeg\",\"datePublished\":\"2018-04-11T09:38:12+00:00\",\"dateModified\":\"2018-04-20T14:46:43+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/06\\\/pillerit_pieni.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/06\\\/pillerit_pieni.jpeg\",\"width\":168,\"height\":206},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1472#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta - Bioetiikan instituutti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta - Bioetiikan instituutti","og_description":"Teksti: ALEKSI HUPLI P\u00e4ihde\u00e4itien pakkohoidosta psykedeelitutkimusyhdistykseen ja p\u00e4ihdepolitiikka-aktivismiin. Oma matkani neurokemikaalien tutkimuksen maailmassa kymmenen vuoden aikana. Aloitin sosiologian opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2007 ja valitsin vuonna 2009 kandidaatintutkielmani aiheeksi raskaana olevien p\u00e4ihdeongelmaisten naisten mahdollisen tahdonvastaisen hoidon. Tarkastelin aihetta terveyskansalaisuuden (Hel\u00e9n & Jauho 2003) n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 oli kyseisen\u00e4 vuonna julkaissut aiheesta ensimm\u00e4isen valtiollisen ty\u00f6ryhm\u00e4raportin … Jatka lukemista \"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta\"","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2018-04-11T09:38:12+00:00","article_modified_time":"2018-04-20T14:46:43+00:00","og_image":[{"width":168,"height":206,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta","datePublished":"2018-04-11T09:38:12+00:00","dateModified":"2018-04-20T14:46:43+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472"},"wordCount":1382,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg","keywords":["adhd","\u00e4lyl\u00e4\u00e4ke","\u00e4lyl\u00e4\u00e4kkeet","Hart","huumeet","kannabis","neurokemikaalit","p\u00e4ihdepolitiikka","p\u00e4ihteet","psykedeelit","psykedeelitutkimus","sosiologia","terveyskansalaisuus","YK"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472","name":"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg","datePublished":"2018-04-11T09:38:12+00:00","dateModified":"2018-04-20T14:46:43+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg","width":168,"height":206},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1472#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg",168,206,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg",168,206,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg",168,206,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg",168,206,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg",168,206,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/pillerit_pieni.jpeg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Teksti: ALEKSI HUPLI P\u00e4ihde\u00e4itien pakkohoidosta psykedeelitutkimusyhdistykseen ja p\u00e4ihdepolitiikka-aktivismiin. Oma matkani neurokemikaalien tutkimuksen maailmassa kymmenen vuoden aikana. Aloitin sosiologian opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2007 ja valitsin vuonna 2009 kandidaatintutkielmani aiheeksi raskaana olevien p\u00e4ihdeongelmaisten naisten mahdollisen tahdonvastaisen hoidon. Tarkastelin aihetta terveyskansalaisuuden (Hel\u00e9n & Jauho 2003) n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 oli kyseisen\u00e4 vuonna julkaissut aiheesta ensimm\u00e4isen valtiollisen ty\u00f6ryhm\u00e4raportin…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1472","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1472"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1472\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1525,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1472\/revisions\/1525"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1472"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1472"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1472"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}