{"id":1623,"date":"2018-07-02T15:23:56","date_gmt":"2018-07-02T12:23:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623"},"modified":"2018-07-02T15:34:02","modified_gmt":"2018-07-02T12:34:02","slug":"kohdun-kulttuurinen-asema-yhteiskunnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623","title":{"rendered":"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa"},"content":{"rendered":"

Teksti: TUIJA TUORMAA<\/strong><\/p>\n

Seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeudet (SELI) ovat l\u00e4nsimaisen kulttuurisen viitekehyksen mukaan osa ihmisoikeuksia.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin, kuinka YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 toteutuu erilaisissa kulttuureissa naisten ja tytt\u00f6jen SELI-oikeuksien osalta.<\/p>\n

SELI-oikeudet tarkoittavat <\/strong>jokaisen oikeutta terveyteen, oikeutta valita, hankkiiko lapsia, milloin ja kuinka monta, sek\u00e4 oikeutta turvalliseen ja tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n seksiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s oikeuden seksuaalikasvatukseen, ehk\u00e4isyyn ja turvalliseen aborttiin. Kaikki n\u00e4m\u00e4 yll\u00e4olevat asiat kuuluvat YK:n ihmisoikeusperustaiseen ajatusmaailmaan, jossa tieteellisell\u00e4 tiedolla on suuri painoarvo.<\/p>\n

YK:n ihmisoikeusjulistus on 70-vuotias ja ty\u00f6sarkaa naisten ja tytt\u00f6jen ihmisoikeuksien parissa riitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 vuosikymmeniksi eteenp\u00e4in. <\/strong>Positiivisia aihioita on vuosikymmenien aikana tapahtunut, esimerkiksi sukuelinten silpomista on saatu v\u00e4hennetty\u00e4, \u00e4itiys- ja lapsikuolleisuus on laskussa ja ehk\u00e4isyn saatavuus on kasvanut. Toisaalta pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 huolimatta useat kulttuuriset rakenteet sallivat naisten ja tytt\u00f6jen ihmisoikeuksien sek\u00e4 seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeuksien rajoittamisen. On syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 kulttuuriset rakenteet perustuvat mielikuvitukseen ja yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen yll\u00e4pitoon. Eli ne ovat sopimuksenvaraisia, muuttuvia j\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

On suuri kysymys, kuinka hyvin tiedostamme ja hyv\u00e4ksymme sen, ett\u00e4 kulttuuriset ajatusrakenteet ovat mielikuvitusta, eiv\u00e4tk\u00e4 pysyvi\u00e4<\/strong>\u00a0\u2013 ne muuttuvat ajassa aivan samoin kuin mielikuvitus. Meille ihmisnis\u00e4kk\u00e4ille on aivokapasiteetin kasvaessa kehittynyt valtavan upea mielikuvituskoneisto ja t\u00e4t\u00e4 kautta erilaisia uskomusj\u00e4rjestelmi\u00e4, kulttuureita, valtioita, talousj\u00e4rjestelmi\u00e4, taidetta ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Jos ihmiskunnan asiat ja kulttuuriset j\u00e4rjestelm\u00e4t kiinnostavat, suosittelen kes\u00e4lukemiseksi Yuval Noah Hararilta<\/strong> kahta kirjaa: Sapiens: A Brief History of Humankind<\/em> ja Homo Deus: A Brief History of Tomorrow<\/em>. N\u00e4it\u00e4 lukiessa usko ihmiskunnan vankkumattomaan \u00e4lykkyyteen murenee ja ei auta muuta kuin hykert\u00e4\u00e4 ihmiskunnalle, siis my\u00f6s itselle.<\/p>\n

YK:n ihmisoikeussopimus on osa mielikuvituksen tuotetta, jonka min\u00e4 allekirjoitan.<\/strong> Kysymys kuuluu, onko t\u00e4m\u00e4 sellainen mielikuvituksen tuote, joka resonoi oman arvomaailmasi kanssa? Meill\u00e4 on valta kaataa ja muuttaa p\u00f6lyttyneit\u00e4 kulttuurisia rakenteita ja rakentaa uutta ihmisoikeuksia kunnioittaen \u2013 jos siihen on riitt\u00e4v\u00e4sti halua ja yhdenmielisyytt\u00e4. Jos ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei kuulu valtakulttuurin perusrakennuspalikoihin, silloin naissukupuolen ihmisoikeudet eiv\u00e4t toteudu \u2013 muutokset vaativat silloin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosikymmeni\u00e4 tai joskus jopa vuosisatoja.<\/p>\n

Kuinka me nykyp\u00e4iv\u00e4n ihmiset tulkitsemme naisten asemaa eri kulttuureissa? <\/strong>Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa suurin osa maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 saa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, osaa lukea (my\u00f6s tyt\u00f6t) ja on saanut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n perustason koulutuksen. Tieto ei lis\u00e4\u00e4 tuskaa vaan vaikutusmahdollisuuksia. Haluammeko kynsin hampain pit\u00e4\u00e4 kiinni vanhentuneista, tytt\u00f6j\u00e4 ja naisia alistavista kulttuurisista rakenteista vai kehitt\u00e4\u00e4 olemassa olevia soveltumaan paremmin nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n? Naissukupuolen edustajia on puolet maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Onko taloudellisesti tai kulttuurisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 alistaa n\u00e4in valtava joukko ihmisi\u00e4 toisen luokan kansalaisiksi? Joidenkin kulttuurien valtarakenteissa n\u00e4in ajatellaan.<\/p>\n

SELI-oikeudet ovat olleet vuosisatoja vahvan kulttuurisen kontrollin v\u00e4line \u2013 ja ovat sit\u00e4 edelleen.<\/strong> Kulttuureissa, joissa naisilla ja tyt\u00f6ill\u00e4 on oikeudet omaan kehoonsa, heid\u00e4n yhteiskunnallinen asemansa on vahvempi verrattuna kulttuureihin, jotka kontrolloivat tiukasti naisten seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeuksia.<\/p>\n

Kulttuuriset tavat ja asenteet voivat muuttua \u2013 jos haluamme.<\/strong> Irlanti ja Argentiina saivat vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neen v\u00e4sytystaistelun j\u00e4lkeen aikaan kulttuurisen muutoksen naisten ja tytt\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeuksissa. Niiss\u00e4 nuori sukupolvi oli eturintamassa muutoksentekij\u00f6in\u00e4. Samaa kulttuurista muutosta toivon my\u00f6s niihin maihin, joissa SELI-oikeuksia poljetaan p\u00e4ivitt\u00e4in tai niit\u00e4 koetetaan rajoittaa, esimerkiksi: Puola, Malta, Pohjois-Irlanti, Iran, Filippiinit, Honduras, Intia, Nicaragua, Afganistan, Nigeria, Somalia, Turkki ja Yhdysvallat. Todellisuudessa lista on aivan liian pitk\u00e4, jotta kaikki naisten ihmisoikeuksia polkevat valtiot t\u00e4h\u00e4n blogikirjoitukseen mahtuisivat.<\/p>\n

Muutoksia tapahtuu joka kulttuurissa koko ajan, toiset muutokset n\u00e4kyv\u00e4mmin kuin toiset. <\/strong>Yhteiskunnissa neuvotellaan jatkuvasti joko demokraattisesti tai v\u00e4hemm\u00e4n demokraattisesti, miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n ja mihin suuntaan. Keiden \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuullaan ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin? On kansalaisten kuulemiskysymys, onko suunta kohti Margaret Atwoodin<\/strong> Handmaid\u2019s Talen<\/em> dystopiaa vai jotakin ihan muuta.<\/p>\n

Tuija Tuormaa on terveystieteilij\u00e4, jonka mielenkiinnon kohteita ovat seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveys, naisten ja tytt\u00f6jen ihmisoikeudet, terveyssosiologia ja mielenterveys. <\/em><\/p>\n

Lis\u00e4lukemista<\/strong><\/p>\n

http:\/\/www.ykliitto.fi\/yk70v\/yk\/ihmisoikeudet<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.ykliitto.fi\/yk70v\/yk\/ihmisoikeudet\/naisten-oikeudet<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.ohchr.org\/EN\/Issues\/Women\/WRGS\/Pages\/WRGSIndex.aspx<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.guttmacher.org\/article\/2018\/05\/how-legal-restrictions-abortion-are-harming-women-all-over-world<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.who.int\/en\/news-room\/fact-sheets\/detail\/preventing-unsafe-abortion<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.unfpa.org\/sexual-reproductive-health<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.ohchr.org\/EN\/HRBodies\/CEDAW\/Pages\/CEDAWIndex.aspx<\/a><\/p>\n

http:\/\/stm.fi\/seksuaaliterveys<\/a><\/p>\n

https:\/\/thl.fi\/fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/seksuaali-ja-lisaantymisterveyden-toimintaohjelma-2014-2020<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.vaestoliitto.fi\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: TUIJA TUORMAA Seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeudet (SELI) ovat l\u00e4nsimaisen kulttuurisen viitekehyksen mukaan osa ihmisoikeuksia. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin, kuinka YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 toteutuu erilaisissa kulttuureissa naisten ja tytt\u00f6jen SELI-oikeuksien osalta. SELI-oikeudet tarkoittavat jokaisen oikeutta terveyteen, oikeutta valita, hankkiiko lapsia, milloin ja kuinka monta, sek\u00e4 oikeutta turvalliseen ja tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n seksiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s oikeuden … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1624,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[295,301,296,302,294,298,31,299,297,293,291,300,292],"class_list":["post-1623","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-abortti","tag-aidit","tag-aitiys-ja-lapsikuolleisuus","tag-atwood","tag-ehkaisy","tag-harari","tag-ihmisoikeudet","tag-naiset","tag-seksuaali-ja-lisaantymisterveysoikeudet","tag-seksuaalikasvatus","tag-seli-oikeudet","tag-tytot","tag-ykn-ihmisoikeuksien-yleismaailmallinen-julistus"],"yoast_head":"\nKohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa - Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Teksti: TUIJA TUORMAA Seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeudet (SELI) ovat l\u00e4nsimaisen kulttuurisen viitekehyksen mukaan osa ihmisoikeuksia. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin, kuinka YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 toteutuu erilaisissa kulttuureissa naisten ja tytt\u00f6jen SELI-oikeuksien osalta. SELI-oikeudet tarkoittavat jokaisen oikeutta terveyteen, oikeutta valita, hankkiiko lapsia, milloin ja kuinka monta, sek\u00e4 oikeutta turvalliseen ja tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n seksiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s oikeuden … Jatka lukemista "Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa"\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-07-02T12:23:56+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2018-07-02T12:34:02+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"168\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"206\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa\",\"datePublished\":\"2018-07-02T12:23:56+00:00\",\"dateModified\":\"2018-07-02T12:34:02+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623\"},\"wordCount\":718,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/07\\\/Vaaka_pieni.jpeg\",\"keywords\":[\"abortti\",\"\u00e4idit\",\"\u00e4itiys- ja lapsikuolleisuus\",\"Atwood\",\"ehk\u00e4isy\",\"Harari\",\"ihmisoikeudet\",\"naiset\",\"seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeudet\",\"seksuaalikasvatus\",\"SELI-oikeudet\",\"tyt\u00f6t\",\"YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623\",\"name\":\"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/07\\\/Vaaka_pieni.jpeg\",\"datePublished\":\"2018-07-02T12:23:56+00:00\",\"dateModified\":\"2018-07-02T12:34:02+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/07\\\/Vaaka_pieni.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2018\\\/07\\\/Vaaka_pieni.jpeg\",\"width\":168,\"height\":206},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1623#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa - Bioetiikan instituutti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa - Bioetiikan instituutti","og_description":"Teksti: TUIJA TUORMAA Seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeudet (SELI) ovat l\u00e4nsimaisen kulttuurisen viitekehyksen mukaan osa ihmisoikeuksia. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin, kuinka YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 toteutuu erilaisissa kulttuureissa naisten ja tytt\u00f6jen SELI-oikeuksien osalta. SELI-oikeudet tarkoittavat jokaisen oikeutta terveyteen, oikeutta valita, hankkiiko lapsia, milloin ja kuinka monta, sek\u00e4 oikeutta turvalliseen ja tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n seksiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s oikeuden … Jatka lukemista \"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa\"","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2018-07-02T12:23:56+00:00","article_modified_time":"2018-07-02T12:34:02+00:00","og_image":[{"width":168,"height":206,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa","datePublished":"2018-07-02T12:23:56+00:00","dateModified":"2018-07-02T12:34:02+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623"},"wordCount":718,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg","keywords":["abortti","\u00e4idit","\u00e4itiys- ja lapsikuolleisuus","Atwood","ehk\u00e4isy","Harari","ihmisoikeudet","naiset","seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeudet","seksuaalikasvatus","SELI-oikeudet","tyt\u00f6t","YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623","name":"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg","datePublished":"2018-07-02T12:23:56+00:00","dateModified":"2018-07-02T12:34:02+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg","width":168,"height":206},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1623#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg",168,206,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg",168,206,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg",168,206,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg",168,206,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg",168,206,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/Vaaka_pieni.jpeg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Teksti: TUIJA TUORMAA Seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveysoikeudet (SELI) ovat l\u00e4nsimaisen kulttuurisen viitekehyksen mukaan osa ihmisoikeuksia. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin, kuinka YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 toteutuu erilaisissa kulttuureissa naisten ja tytt\u00f6jen SELI-oikeuksien osalta. SELI-oikeudet tarkoittavat jokaisen oikeutta terveyteen, oikeutta valita, hankkiiko lapsia, milloin ja kuinka monta, sek\u00e4 oikeutta turvalliseen ja tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n seksiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s oikeuden…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1623","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1623"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1623\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1629,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1623\/revisions\/1629"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1624"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1623"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1623"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1623"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}