{"id":1959,"date":"2020-10-20T12:02:49","date_gmt":"2020-10-20T09:02:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959"},"modified":"2020-11-27T11:25:40","modified_gmt":"2020-11-27T09:25:40","slug":"kirja-arvostelu-demokratia-meritokratian-ikeessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Teksti: HEIKKI SAX\u00c9N<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Michael J. Sandel (2020). The Tyranny of Merit: What’s Become of the Common Good?<\/em> Penguin Books. 272 s.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Amerikkalainen filosofi Michael J. Sandel<\/strong> on tullut viime vuosina tunnetuksi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin napakasti pureutuvista ja varsin lukijayst\u00e4v\u00e4llisist\u00e4 kirjoistaan, joiden my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n tuntuu l\u00f6yt\u00e4neen kiinnostavan ja toimivan tasapainon akateemisen filosofian ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden v\u00e4lill\u00e4 kuin Sokrates<\/strong> ik\u00e4\u00e4n. Harvardin yliopistossa toimiva filosofi on k\u00e4sitellyt kuluneina vuosina kirjoissaan ja luennoillaan niin oikeudenmukaisuutta<\/a> kuin markkinatalouden moraalisia ulottuvuuksiakin<\/a>, ja nyt t\u00e4lle listalle on jatkona h\u00e4nen meritokratian tyranniasta varoittava uusi kirjansa, The Tyranny of Merit<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohta kirjalle on yksinkertainen ja jo tutuksi tullut kysymys siit\u00e4, mik\u00e4 voima ruokkii aikamme tunnusomaista oikeistopopulistista liikehdint\u00e4\u00e4 ja laajamittaista pettymyst\u00e4 perinteiseen politiikkaan ja sen vakiintuneisiin valtapuolueisiin. Vastauksen Sandel l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kenties alkuun yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kuuloisesta paikasta: meritokratiasta, joka on hiljalleen vallannut alaa demokratialta.<\/p>\n\n\n\n

Sandel kiist\u00e4\u00e4 samalla perinteisemm\u00e4t vallitsevan yhteiskunnallisen asetelman selitykset, kuten globaalin talouskilpailun ja sen my\u00f6t\u00e4 seuranneiden (hyvien) ty\u00f6paikkojen menetysten aiheuttaman katkeruuden ja poliittisen liikehdinn\u00e4n, tai toisaalta samankaltaisen selityksen monikulttuurillistumisesta ja muista vastaavista kulttuurillisista murroksista ja niiden aiheuttamista vastareaktioista.<\/p>\n\n\n\n

Sandelille n\u00e4m\u00e4 selitykset voivat olla osa totuutta, mutta toisaalta ne ovat h\u00e4nen mukaansa aivan liian yksipuolisia ja eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n riit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n viime vuosien tapahtumia koko laajuudessaan ja voimassaan. Pikemmin selityksen vallitsevalle yhteiskunnalliselle tilanteelle h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4kin demokratian pinnan alla hiljalleen alaansa kasvattaneesta meritokratiasta. Mist\u00e4 siis on kysymys?<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Meritokraattinen tie helvettiin on kivetty hyvill\u00e4 aikomuksilla<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaisimmillaan meritokratiassa on kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 osaavimmat ja uutterimmat hallitsevat yhteiskunnassa ja saavat vastaavasti osakseen yhteiskunnan noutop\u00f6yd\u00e4n parhaat herkut. Osaaminen ja uutteruus, tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ansioituminen (kuten koulutustaso), siis ohjaa yhteiskunnan hierarkiaa ty\u00f6paikoilta politiikkaan, ei esimerkiksi syntyper\u00e4, sukupuoli tai ihonv\u00e4ri.<\/p>\n\n\n\n

Pinnalta katsottuna meritokratia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hienolta asialta, suorastaan siunaukselta ihmiskunnan historian valossa. Se my\u00f6s kuulostaa hyvin demokraattiselta ja yht\u00e4 lailla tervetulleelta arvoneutraalilta ratkaisulta aikamme repiviin maailmankuvallisiin kiistoihin. Ja t\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4 meritokratiaa usein nykyisin ylistet\u00e4\u00e4nkin ja per\u00e4\u00e4nkuulutetaan, l\u00e4pi esimerkiksi poliittisen kent\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Ytimess\u00e4 on hyvin yksinkertainen ja vetoava ajatus: Kukapa ei haluaisi hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rikseen osaavinta mahdollista? Ja eik\u00f6 t\u00e4st\u00e4 pit\u00e4isi my\u00f6s palkita hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 kuten parhaita palkitaan? Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole paitsi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 my\u00f6s oikein?<\/p>\n\n\n\n

Ja silti<\/em>, kuten Sandel tuo kirjassaan esille, kun brittil\u00e4inen sosiologi Michael Young<\/strong> vuonna 1958 alkujaan esitteli termin maailmalle satiirisessa esseess\u00e4\u00e4n The Rise of the Meritocracy<\/em>, tarkoitti h\u00e4n meritokratian varoituksena synk\u00e4st\u00e4 tulevaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Syy kaikkeen meritokratiaan kietoutuvaan pahaan on yksinkertainen: se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yliampuva<\/em>. Toisin sanoen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kyvykkyytt\u00e4 per\u00e4\u00e4nkuuluttavasta meritokratiasta on arjessa vain lyhyt hypp\u00e4ys siihen, ett\u00e4 paras hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri ei olekaan en\u00e4\u00e4 vain paras hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, vaan h\u00e4n on my\u00f6s parempi ihminen ja n\u00e4in luontevasti samalla yhteiskunnallisesti etuoikeutetussa asemassa. Meritokratia paisuu n\u00e4in hetkess\u00e4 kaikenkattavaksi maailmanj\u00e4rjestykseksi.<\/p>\n\n\n\n

Hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri on siis meritokraattisella logiikalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 parempi ihminen ja oikeutettu parempaan yhteiskunnalliseen asemaansa, koska h\u00e4n on t\u00e4h\u00e4n paikkaan osaamisellaan ja uutteralla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 nostanut. H\u00e4n on my\u00f6s oikeutettu parempaan asemaansa, koska samat mahdollisuudet urapolkuun ovat olleet avoinna monelle muullekin. Ja koska h\u00e4nell\u00e4 on parempi yhteiskunnallinen asema, on h\u00e4nell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 paitsi enemm\u00e4n maallista hyv\u00e4\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi sananvaltaa yhteiskunnallisissa asioissa.<\/p>\n\n\n\n

Hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rimme on siis ansioistaan johtuen hieno ihminen, voi paremmin ja h\u00e4n hallitsee. Kukaan ei ole kuiskaamassa h\u00e4nen korvaansa, ett\u00e4 h\u00e4n on yh\u00e4 vain kuolevainen, vaan h\u00e4n on jatkuvan ylistyksen ja kiitoksen kohteena. Ja vastaavasti ne, jotka ovat t\u00e4ss\u00e4 meritokraattisessa kilpajuoksussa j\u00e4\u00e4neet takamatkalle, saavat tyyty\u00e4 v\u00e4hemp\u00e4\u00e4n osaansa ja voivat ennen kaikkea syytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 vain itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Toki tyytym\u00e4tt\u00f6mille saatetaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mahdollisuudet eiv\u00e4t ole kaikille t\u00e4ss\u00e4 meritokraattisessa kilpailussa tosiasiassa l\u00e4ht\u00f6viivalla koskaan samat ja n\u00e4in ollen l\u00e4\u00e4kkeeksi tilanteeseen tarjotaankin usein mahdollisuuksien tasa-arvon parantamista (kuten kattavampaa ilmaista koulutusta), jotta kaikki todella l\u00e4htisiv\u00e4t samalta viivalta. Tyytym\u00e4tt\u00f6mille l\u00e4\u00e4kkeeksi tarjotaan siis pikemmin lis\u00e4\u00e4 meritokratiaa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kuvaavasti Sandel korostaa, ett\u00e4 vaikka kuviteltaisiinkin, ett\u00e4 kunkin mahdollisuudet meritokraattisessa juoksukilpailussa olisivat l\u00e4ht\u00f6viivalla tasan samat, eik\u00e4 onnellakaan olisi mit\u00e4\u00e4n roolia, johtaisi meritokratia silti herk\u00e4sti psykologisesti julmaan lopputulokseen: paitsi jyrkk\u00e4\u00e4n ep\u00e4tasa-arvoon my\u00f6s siihen, ett\u00e4 h\u00e4vinneet, siis ”h\u00e4vi\u00e4j\u00e4t”, eiv\u00e4t voisi kuin purra hammastaan voittajien paistatellessa s\u00e4dekehineen meritokraattisessa valokeilassa.<\/p>\n\n\n\n

Voittajat taas voisivat nukkua y\u00f6ns\u00e4 hyvin, sill\u00e4 eiv\u00e4th\u00e4n he olisi v\u00e4\u00e4ryydell\u00e4 asemaansa saavuttaneet, vaan pelanneet pelin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. He my\u00f6s luultavasti esimerkiksi kertoisivat itselleen ja kaltaisilleen tarinaa siit\u00e4, kuinka kovasti he ovat tehneet ty\u00f6t\u00e4 ja ansainneet ker\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 voiton hedelm\u00e4t. Uutteria he varmasti usein olisivatkin, mutta samalla herk\u00e4sti unohtuisi, ett\u00e4 uuttera on yht\u00e4 lailla moni v\u00e4hemm\u00e4n menestynytkin. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihminen on tunnetusti hyv\u00e4 perustelemaan itselleen etuoikeutensa.<\/p>\n\n\n\n

Samalla voittajat l\u00e4hinn\u00e4 saattaisivat tuntea s\u00e4\u00e4li\u00e4 huonompiosaisia kohtaan, mutta eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 peli n\u00e4ytt\u00e4ytyisi kuitenkin reiluna joskin kovana. Joka tapauksessa mit\u00e4\u00e4n tunnetta ep\u00e4oikeudenmukaisuudesta ei asetelmassa herk\u00e4sti heid\u00e4n mieleens\u00e4 juolahtaisi.<\/p>\n\n\n\n

Meritokratia siis paitsi oikeuttaa eriarvoisuuden, tai oikeastaan suorastaan tavoittelee sit\u00e4, my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle ennen kaikkea tietyn henkisen kylmyyden ja jopa ivan h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4 kohtaan ja juuri t\u00e4m\u00e4 henkinen lohduttomuus, tai pikemmin loukkaus, on usein se lopullinen tekij\u00e4, joka menee monen ihon alle ja vie murtumispisteen \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n\n\n\n

Sandel, kuten my\u00f6s Young, toteaakin, ett\u00e4 n\u00e4in psykologisesti ajatellen meritokratia on yksi julmimmista yhteiskunnallisista j\u00e4rjestelmist\u00e4<\/em>. Esimerkiksi aristokratiassa ei kukaan voi uskottavasti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voittajat ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t t\u00e4ysin ansaitsevat osaansa, mik\u00e4 taas on meritokratialle tunnusomaista.<\/p>\n\n\n\n

Ja miten ollakaan, kuten jo Young aikanaan ennusti, on t\u00e4st\u00e4 meritokratian l\u00e4pitunkemasta vallitsevasta asetelmasta en\u00e4\u00e4 lyhyt matka yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden tunteen rapautumiseen ja viime k\u00e4dess\u00e4 demokratian horjumiseen. Ajassamme laajalle levinnyt meritokratia on n\u00e4in ollen Sandelin n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna todellinen syyp\u00e4\u00e4 aikamme syv\u00e4sti myrkylliseen ilmastoon.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 kehityskulkua ei ole usein tunnistettu. Luultavasti erityisesti siksi, ett\u00e4 mainittua demokratian horjumista ovat esimerkiksi akateemisissa kirjoissa tai vakiintuneiden valtapuolueiden piiriss\u00e4 pohtineet l\u00e4hinn\u00e4 hyv\u00e4osaiset itse, joille on vaikeaa tunnetasolla samaistua siihen, milt\u00e4 tuntuu istua meritokratian alemmilla oksilla. Eik\u00e4 valitettavasti muutosta t\u00e4ss\u00e4 samaistumisessa, tai sen puutteessa, ole tyypillisesti juuri n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4kellytt\u00e4vi\u00e4 ja puhuttelevia nostoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjassaan Sandel ui rohkeasti ja raikkaasti valtavirtaa vastaan nostaen esimerkiksi esille sen, kuinka demokraattisena esikuvana pidetty presidentti Obama<\/strong> tosiasiallisesti uskoi (demokratian kustannuksella) voimakkaasti paitsi meritokratiaan my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n l\u00e4heiseen serkkuun teknokratiaan: siihen, ett\u00e4 ”\u00e4lykk\u00e4ill\u00e4” ratkaisuilla (eli ennen kaikkea teknologian ja asiantuntijoiden avustuksella) kaikki maailman ongelmat olisivat ratkaistavissa. Kunhan vain tyhmyydest\u00e4 (eli erityisesti v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen sivistym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 n\u00e4kemyksist\u00e4) p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin eroon. Sandel my\u00f6s kuvaa, kuinka samoilla linjoilla on jatkanut esimerkiksi Hillary Clinton<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Sandel yh\u00e4 kumoaa sitke\u00e4n myytin siit\u00e4, miten ”parempi tiet\u00e4mys” ja ”tieteellisten faktojen tunnustaminen” ovat se, mit\u00e4 yhteiskunnassa ja ennen kaikkea politiikassa juuri nyt tarvitaan. Jos vain saisimme enemm\u00e4n korkeakoulutettuja ja asioihin vihkiytyneit\u00e4, tosiasiat tunnustavia ihmisi\u00e4, emme esimerkiksi keskustelisi siit\u00e4, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 ilmastonmuutos pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4, vaan miten.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tieto on varmasti kannatettava asia, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon osalta asetelma ei ole n\u00e4in yksinkertainen. Sandel tuo esille, ett\u00e4 itse asiassa kiista asioiden kuten ilmastonmuutoksen pys\u00e4ytt\u00e4misen suhteen tapaa olla entist\u00e4 syvempi juuri koulutetumpien kesken.<\/p>\n\n\n\n

Miksi? Koska faktat itsess\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole sama asia kuin poliittiset tai maailmankuvalliset n\u00e4k\u00f6kannat, tai oikeammin: koska n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kannat ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ohjaavat sit\u00e4, mitk\u00e4 ovat kullekin faktoja ja mill\u00e4 painoarvoilla. Toisin sanoen, poliittinen keskustelu yleens\u00e4 koskee nimenomaan jo sit\u00e4, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n faktoina<\/em>, ja on l\u00e4hinn\u00e4 meritokraattinen ja teknokraattinen harha kuvitella, ett\u00e4 olisi olemassa paljonkaan poliittisista ideologioista tai muuten maailmankuvista t\u00e4ysin riippumattomia faktoja, edes jopa usein arvovapaaksi julistetussa tieteess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yht\u00e4 lailla, valtavirtaa vasten uiden Sandel toteaa osuvasti, miten viime vuosikymmenten huimasti kasvanut ty\u00f6ntekij\u00f6iden tuottavuus on harvoin, monista lupauksista huolimatta, satanut tavallisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden laariin. Kuivakkaasti, arvoneutraalilta vaikuttavan teknokraattisen ja meritokraattisen kaavun alla politiikkaa tosiasiassa ohjanneet (tai sille ainakin hyv\u00e4ksynn\u00e4n varmistaneet) taloustieteilij\u00e4t ovat siis oikeasti vain p\u00e4\u00e4tyneet varmistamaan sen, ett\u00e4 kasvaneesta piirakasta suurin osa on p\u00e4\u00e4tynyt harvojen ja valittujen k\u00e4siin. Miksi demokraattisen enemmist\u00f6n pit\u00e4isik\u00e4\u00e4n tukea t\u00e4llaisia n\u00e4kemyksi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi jo tutuksi k\u00e4ynyt, vallitsevaan ekonomistimantraan kuuluva puhe huippuosaajista ja heid\u00e4n kannustamisestaan on ollut paitsi vahingollista my\u00f6s loukkaavaa kaikkia muita kohtaan, kuin m\u00e4rk\u00e4 r\u00e4tti kaikkien muiden naamalle. Mantran vihje on, ett\u00e4 muita ei siis oikeastaan tarvita, ainakaan kovinkaan paljon. He ovat henkisesti meritokratian teatterin taustan\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Vastaavasti tarvitaan enemm\u00e4n huippuja ja yht\u00e4 lailla heid\u00e4t on palkittava entist\u00e4 ruhtinaallisemmin, olivatpa he sitten yksityispankkiireja, huippu-urheilijoita, teknologiavision\u00e4\u00e4rej\u00e4 tai mit\u00e4 milloinkin.<\/p>\n\n\n\n

Tiivist\u00e4en, Sandel painottaa, meritokratia on ep\u00e4onnistunut<\/em>. Vaikka uskoisikin periaatteeseen, on syyt\u00e4 katsoa, millaisia tuloksia keskeiseen asemaan noussut meritokratia on viime vuosikymmenin\u00e4 saanut aikaan. Kovimpienkin meritokratian puolestapuhujien olisi my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 kuva ei ole mairitteleva, ja n\u00e4in nimenomaan usein silloin, kun meritokratia on toteutunut.<\/p>\n\n\n\n

Ja p\u00e4\u00e4tteeksi, kuin kirsikkana kakun p\u00e4\u00e4ll\u00e4, Sandel kuvaa, miten n\u00e4m\u00e4 huiput, joita h\u00e4n Harvardissa p\u00e4ivitt\u00e4in opettaa, p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t tosiasiassa usein vain nuoruutensa etsinn\u00e4n hukkaan heitt\u00e4neiksi ja muusta yhteiskunnasta erist\u00e4ytyneiksi aikuisiksi, jotka kuumeisesti pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t h\u00e4vi\u00e4v\u00e4ns\u00e4 eliitin loputtomassa hamsterikisassa ja palavat loppuun.<\/p>\n\n\n\n

Edes voittaminen ei ole mukavaa meritokratiassa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4kkeeksi v\u00e4hemm\u00e4n maratoonarin (tai hamsterin) el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sandelin l\u00e4\u00e4ke asetelmaan on l\u00e4hinn\u00e4 palata pois meritokratian hullaannuttamasta maailmasta takaisin perinteisemm\u00e4n demokraattisen hengen leimaamaan maailmaan, jossa ihmiset voisivat syvemmin pohtia, mink\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4n puolesta he oikeastaan taistelevat. Ja taistella t\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4n puolesta yhdess\u00e4<\/em>, ei tulla vain kannetuksi harvojen ja valittujen sankareiden harteilla (jos n\u00e4m\u00e4 t\u00e4h\u00e4n Atlaksen rooliin suostuisivatkaan).<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtana muutokselle on raikasta esitt\u00e4\u00e4 joitakin kysymyksi\u00e4 Sandelin hengess\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Tarvitseeko bruttokansantuotteen oikeasti kasvaa niin kuumeisesti ja samalla usein niin ep\u00e4inhimillisesti ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kohtaan, varsinkin jos ja kun kasvun hedelm\u00e4t satavat kaikista lupauksista huolimatta l\u00e4hinn\u00e4 harvojen ja valittujen (ja usein onnettomien) laariin?<\/p>\n\n\n\n

Tarvitseeko ihmisten kilpailla jatkuvasti kaikesta, kuten meritokratian ilosanoma opettaa?<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 jos voisimme pohtia, vaikka repivien kiistojenkin uhalla, mik\u00e4 yhteiskunnassa on yhteisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja t\u00e4lt\u00e4 pohjalta pyrki\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Tarvitsemmeko aina kaikkeen n\u00e4enn\u00e4isen arvoneutraaleja asiantuntijoita ja ”\u00e4lykk\u00e4it\u00e4 ratkaisuja”?<\/p>\n\n\n\n

Emmek\u00f6 tarvitsisi inspiroivampia yhteiskunnallisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kuin lupauksen siit\u00e4, ett\u00e4 sin\u00e4kin voit ahkeruudellasi ja ripauksella onnea voittaa meritokraattisessa juoksukilpailussa?<\/p>\n\n\n\n

Onko kaikkien pakko juosta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n maraton, tulla oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 hamstereiksi?<\/p>\n\n\n\n

Sandel kysyy oivasti lopuksi, eik\u00f6 meritokraattisen juoksukilpailun etiikka ole oikeastaan paon etiikkaa<\/em>. Siis lupaus siit\u00e4, ett\u00e4 osaamisella ja lahjakkuudella sinunkin on mahdollista paeta nousevia vesi\u00e4 korkeammalle kukkulalle. Mutta miksi meid\u00e4n olisi paettava? Eik\u00f6 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja luontevampaa olisi kysy\u00e4, mit\u00e4 me pakenemme, ja vaikuttaa siihen?<\/p>\n\n\n\n

Miksi emme siis vaihteeksi pys\u00e4htyisi t\u00e4ss\u00e4 ja nyt ja pyrkisi parantamaan nykyisi\u00e4 olosuhteita niin, ett\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitsisi paeta? Kaikilla voisi toki olla mahdollisuus olla oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 michaeljordaneita, mutta mik\u00e4\u00e4n pakko t\u00e4h\u00e4n ei demokratiassa tulisi olla kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Miksemme voisi olla hyvi\u00e4 sellaisina kuin olemme, el\u00e4en el\u00e4m\u00e4\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 ja nyt, ilman tarvetta meritokratian s\u00e4\u00e4nn\u00f6stellylle hyv\u00e4ksynn\u00e4lle ja kunnian koristeille?<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 ovat hyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja suosittelenkin l\u00e4mpim\u00e4sti tarttumaan Michael Sandelin uusimpaan teokseen ja hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mukaan yhteiseen pohdintaan.<\/p>\n\n\n\n

Sill\u00e4 on korkea aika lopettaa pakeneminen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: HEIKKI SAX\u00c9N Michael J. Sandel (2020). The Tyranny of Merit: What’s Become of the Common Good? Penguin Books. 272 s. Amerikkalainen filosofi Michael J. Sandel on tullut viime vuosina tunnetuksi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin napakasti pureutuvista ja varsin lukijayst\u00e4v\u00e4llisist\u00e4 kirjoistaan, joiden my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n tuntuu l\u00f6yt\u00e4neen kiinnostavan ja toimivan tasapainon akateemisen filosofian ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1961,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[346,63,342,343,338,340,344,341,339,345],"class_list":["post-1959","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-aristokratia","tag-demokratia","tag-hillary-clinton","tag-meritokratia","tag-michael-j-sandel","tag-michael-young","tag-moniarvoisuus","tag-obama","tag-sokrates","tag-teknokratia"],"yoast_head":"\nKirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4 - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Kirja-arvostelu Michael J. Sandelin kirjasta The Tyranny of Merit: What's Become of the Common Good?\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Demokratia meritokratian ikeess\u00e4\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kirja-arvostelu Michael J. Sandelin kirjasta The Tyranny of Merit: What's Become of the Common Good?\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-10-20T09:02:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-11-27T09:25:40+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_fb.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1200\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"630\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:title\" content=\"Demokratia meritokratian ikeess\u00e4\" \/>\n<meta name=\"twitter:description\" content=\"Kirja-arvostelu Michael J. Sandelin kirjasta The Tyranny of Merit: What's Become of the Common Good?\" \/>\n<meta name=\"twitter:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_tw.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4\",\"datePublished\":\"2020-10-20T09:02:49+00:00\",\"dateModified\":\"2020-11-27T09:25:40+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959\"},\"wordCount\":1942,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/Tyrannia_pieni.jpg\",\"keywords\":[\"aristokratia\",\"demokratia\",\"Hillary Clinton\",\"meritokratia\",\"Michael J. Sandel\",\"Michael Young\",\"moniarvoisuus\",\"Obama\",\"Sokrates\",\"teknokratia\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959\",\"name\":\"Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4 - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/Tyrannia_pieni.jpg\",\"datePublished\":\"2020-10-20T09:02:49+00:00\",\"dateModified\":\"2020-11-27T09:25:40+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"description\":\"Kirja-arvostelu Michael J. Sandelin kirjasta The Tyranny of Merit: What's Become of the Common Good?\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/Tyrannia_pieni.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/Tyrannia_pieni.jpg\",\"width\":200,\"height\":245},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=1959#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4 - Bioetiikan instituutti","description":"Kirja-arvostelu Michael J. Sandelin kirjasta The Tyranny of Merit: What's Become of the Common Good?","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Demokratia meritokratian ikeess\u00e4","og_description":"Kirja-arvostelu Michael J. Sandelin kirjasta The Tyranny of Merit: What's Become of the Common Good?","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2020-10-20T09:02:49+00:00","article_modified_time":"2020-11-27T09:25:40+00:00","og_image":[{"width":1200,"height":630,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_fb.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_title":"Demokratia meritokratian ikeess\u00e4","twitter_description":"Kirja-arvostelu Michael J. Sandelin kirjasta The Tyranny of Merit: What's Become of the Common Good?","twitter_image":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_tw.jpg","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4","datePublished":"2020-10-20T09:02:49+00:00","dateModified":"2020-11-27T09:25:40+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959"},"wordCount":1942,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg","keywords":["aristokratia","demokratia","Hillary Clinton","meritokratia","Michael J. Sandel","Michael Young","moniarvoisuus","Obama","Sokrates","teknokratia"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959","name":"Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4 - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg","datePublished":"2020-10-20T09:02:49+00:00","dateModified":"2020-11-27T09:25:40+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"description":"Kirja-arvostelu Michael J. Sandelin kirjasta The Tyranny of Merit: What's Become of the Common Good?","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg","width":200,"height":245},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=1959#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeess\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg",200,245,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg",200,245,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg",200,245,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg",200,245,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg",200,245,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg",200,245,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg",200,245,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Tyrannia_pieni.jpg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Teksti: HEIKKI SAX\u00c9N Michael J. Sandel (2020). The Tyranny of Merit: What’s Become of the Common Good? Penguin Books. 272 s. Amerikkalainen filosofi Michael J. Sandel on tullut viime vuosina tunnetuksi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin napakasti pureutuvista ja varsin lukijayst\u00e4v\u00e4llisist\u00e4 kirjoistaan, joiden my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n tuntuu l\u00f6yt\u00e4neen kiinnostavan ja toimivan tasapainon akateemisen filosofian ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1959"}],"version-history":[{"count":53,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1959\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2064,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1959\/revisions\/2064"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1961"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1959"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1959"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}