{"id":343,"date":"2015-11-10T17:31:11","date_gmt":"2015-11-10T15:31:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343"},"modified":"2015-11-10T18:11:02","modified_gmt":"2015-11-10T16:11:02","slug":"filosofisista-teorioista-konkreettiseen-paatoksentekoon-kuinka-bioeettista-keskustelua-kaydaan-kaytannossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343","title":{"rendered":"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 JA SALLA SAX\u00c9N<\/strong><\/p>\n

Bioetiikan ala toimii pohjimmiltaan samojen moraalifilosofisten perusongelmien puitteissa kuin hyvin teoreettinenkin etiikka, ja n\u00e4ist\u00e4 abstrakteista ongelmista monet ovat s\u00e4ilyneet pitk\u00e4lti muuttumattomina jo vuosituhansien ajan. Kuinka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 niin, ett\u00e4 k\u00e4sitteet merkitsev\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 niilt\u00e4 todella tarvitsemme? Mihin voi pohjautua arviomme siit\u00e4, onko tietty teko hyv\u00e4 \u2013 onko t\u00e4rkeint\u00e4 toimia hyveellisin aikein, yleistett\u00e4vi\u00e4 lakeja seuraten vai ainoastaan teon seurauksia laskelmoiden? Perustavimmalla tasolla ei yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 ole saavutettu edes siit\u00e4, viittaavatko moraaliset v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t alun alkaenkaan mihink\u00e4\u00e4n todelliseen, ja kun eettisten arvojen ontologinen asemakin on yh\u00e4 kiistelty kysymys, on selv\u00e4\u00e4, ettei pit\u00e4vi\u00e4 vastauksia niiden tarkemmasta luonteesta ole odotettavissa ainakaan heti nurkan takana.<\/p>\n

Bioetiikka, kuten muukin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n moraalifilosofia, on kuitenkin osittain irtaantunut n\u00e4ist\u00e4 teoreettisen filosofian ongelmista hieman samaan tapaan kuin valtaosa tieteellisest\u00e4 perustutkimuksesta ja sen sovellutuksista voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta tieteen ja tiedon filosofian abstrakteimmat peruskysymykset. Tarvitsemme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n etiikkaa tehd\u00e4ksemme arvolatautuneita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 aina jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 henkil\u00f6kohtaisista valinnoista kauaskantoisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin asti, vaikkei meill\u00e4 olekaan ty\u00f6kaluina t\u00e4lle kuin pohjimmiltaan intuitiivisia, suurpiirteisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 esimerkiksi \u201chyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n\u201d tai \u201cparemman maailman\u201d luonteesta\u00a0\u2013 aivan samoin kuin voimme soveltaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelpoisinta fysikaalista tietoa laivanrakennusteknologiassa ilman vedenpit\u00e4v\u00e4\u00e4 tiedonfilosofista oikeutusta koko fysiikan tieteenalan perustalle.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4nkaltainen eettinen pohdinta on mahdollista ja luontevaa erityisesti siksi, ett\u00e4 useimmat ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ja noudattavat jo nyt sekalaisista eettisist\u00e4 periaatteista koottuja erilaisia ajattelun j\u00e4rjestelmi\u00e4, joissa hyv\u00e4t aikeet, lait ja tekojen seuraukset saavat kaikki jonkin verran painoarvoa eri tilanteissa; lis\u00e4ksi tietyt periaatteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ilmenev\u00e4n siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhteisesti erilaisten moraalij\u00e4rjestelmien sis\u00e4lt\u00f6in\u00e4, ett\u00e4 niiden varaan on hyvin perusteltua rakentaa ainakin eettist\u00e4 keskustelua. Eri kulttuurien v\u00e4lill\u00e4 esiintyy esimerkiksi suuria eroavaisuuksia siin\u00e4, miss\u00e4 tilanteissa inhimillinen k\u00e4rsimys voi olla oikeutettua, mutta kaikkien muiden tekij\u00f6iden s\u00e4ilyess\u00e4 ennallaan tuntuu varsin luotettavasti eettiselt\u00e4 ratkaisulta pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 — riippumatta teoreettisen moraalifilosofian asettamista kysymyksist\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Vaikka jotkin l\u00e4hestymistavat etiikkaan tuntuvat siis yleisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vilt\u00e4, saavutetaan moraalista maastoa tarkemmin kartoitettaessa kuitenkin selv\u00e4sti harvemmin yksiselitteisi\u00e4 tuloksia, joiden taakse kaikkien voisi odottaa asettuvan edes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista l\u00e4htien. Etenkin t\u00e4m\u00e4n seikan vuoksi aito keskustelu eri osapuolten v\u00e4lill\u00e4 onkin kriittisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 bioetiikan alalla. T\u00e4llainen, keskustelun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4 eettisyyden l\u00e4ht\u00f6kohtana korostava ty\u00f6ote on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 voimakkaasti esimerkiksi terveydenhuollon etiikkaa pohtivan kliinisen bioetiikan parissa<\/i> kehitettyjen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mallien taustalla. Kaikkineen eettisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon demokratisoimiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t uudenlaiset p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja neuvottelun mallit ovat bioetiikan tiedonalan ytimess\u00e4 aina kliiniselt\u00e4 tasolta laajempaan yhteiskuntapoliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon asti.<\/p>\n

Tavoitteena moni\u00e4\u00e4ninen, demokraattinen ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 eettinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko<\/h3>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mik\u00e4\u00e4n yhteiskunta ei voi saavuttaa tilannetta, jossa jokainen yksil\u00f6 voisi kokea voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan rajattomasti omien moraalisten n\u00e4kemystens\u00e4 pohjalta. Toisin sanoen yhteinen, demokraattinen moraalinen harkinta ei voi ottaa t\u00e4ht\u00e4imeksi t\u00e4ydellisen samanmielisyyden saavuttamista siten, ett\u00e4 jokainen yksil\u00f6 saisi niin sanotusti tahtonsa l\u00e4pi. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti kohtuuttoman tavoitteen sijaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon oikeuttamisessa onkin keskitytt\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 eri osapuolet kokevat neuvotteluprosessin oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi: erilaiset ihmiset tuntevat tulevansa kuulluiksi, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset koetaan kohtuullisella tasolla perustelluiksi, vaikka niist\u00e4 oltaisiinkin jollakin tasolla erimielisi\u00e4, ja ett\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ansiosta kuka tahansa voi my\u00f6s j\u00e4lkeenp\u00e4in j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten perustelut ja oikeutukset.<\/p>\n

Vaikkei hyvin erilaisten moraalisten tuntemusten ja n\u00e4k\u00f6kantojen v\u00e4lille syntyvi\u00e4 ristiriitoja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voi lopultakaan ratkoa kaikkia osapuolia t\u00e4ysin miellytt\u00e4en, on silti olennaisin askel kohti kohtuullista ratkaisua pyrki\u00e4 ensin rehellisesti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne yleens\u00e4 aiheelliset syyt, jotka vaikuttavat toisten osapuolten n\u00e4kemysten taustalla. Suoralta k\u00e4delt\u00e4 ei ole hedelm\u00e4llist\u00e4 tyrm\u00e4t\u00e4 vieraaltakaan tuntuvia reaktioita vaikkapa uuteen l\u00e4\u00e4ketieteelliseen hoitomenetelm\u00e4\u00e4n, vaan ensimm\u00e4isen\u00e4 on syyt\u00e4 tuoda tarkasti p\u00e4iv\u00e4nvaloon taustalla vaikuttavat arvopohjat sek\u00e4 my\u00f6s faktoja koskevat p\u00e4\u00e4ttelyketjut, jotta erimielisyyksien todellinen l\u00e4hde selvi\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Joskus kyse onkin vain virheellisest\u00e4 k\u00e4sityksest\u00e4 t\u00e4ysin tutkittavissa olevia tosiasioita koskien: jos eri osapuolilla on esimerkiksi eri k\u00e4sitys tietyn hoitokeinon sivuvaikutuksista ja vaikutusten todenn\u00e4k\u00f6isyyksist\u00e4, voi toinen p\u00e4\u00e4ty\u00e4 vaatimaan t\u00e4lle hoitokeinolle t\u00e4ytt\u00e4 kieltoa ja toinen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toisen osapuolen eettinen suhtautuminen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen pohjautuu t\u00e4ll\u00f6in selv\u00e4sti vankemmalle tiedolliselle perustalle. T\u00e4llaisia tavallaan vain n\u00e4enn\u00e4isesti moraalisia kysymyksi\u00e4 voidaan kuitenkin bioetiikan saralla puida pitk\u00e4\u00e4nkin, sill\u00e4 tieto vaikkapa uusien hoitomenetelmien soveltamisesta ja seurauksista on monissa tapauksissa viel\u00e4 vajavaista tai hankalasti saatavilla, ja keskustelu liikkuu oleellisen faktapohjan puutteessa melko tulkinnanvaraisilla vesill\u00e4.<\/p>\n

Empiirisen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tiedon ja ymm\u00e4rryksen kartuttaminen onkin filosofisen analyysin ohella ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 osa bioeettisen keskustelun ja pohdinnan syvenemist\u00e4. Monella tapaa t\u00e4m\u00e4 voi olla eettisen ymm\u00e4rrysprosessin helpoin osa, joka kuitenkin samalla my\u00f6s valottaa merkitt\u00e4v\u00e4sti kulloinkin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n aiheen hankalampia ja v\u00e4hemm\u00e4n yksiselitteisesti ratkaistavia n\u00e4k\u00f6kohtia. Arvokasta lis\u00e4tietoa voidaan saada hankkimalla parempia vastauksia empiirisiin kysymyksiin oikeastaan kaikissa vaiheissa eettist\u00e4 tutkimusta (Borry et al. 2004): mit\u00e4 tietyst\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 todella seuraa, kenelle ja kuinka? Miten ja miksi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 eettinen pulma alkujaan ilmenee ongelmallisena? Ent\u00e4 kuinka luotettava on eettinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessi itsess\u00e4\u00e4n, ja miss\u00e4 laajemmassa yhteydess\u00e4 bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Aina empiirisen tiedon tarkentuminen ei tietenk\u00e4\u00e4n riit\u00e4 kuromaan umpeen kuilua perustavanlaatuisesti toisistaan poikkeavien perusarvojen ja niiden pohjalta rakentuvien eettisten argumenttien v\u00e4lill\u00e4, ja t\u00e4ll\u00f6in on lopulta p\u00e4\u00e4dytt\u00e4v\u00e4 selv\u00e4n samanmielisyyden sijasta jonkinasteisiin kohtuullisiin kompromisseihin\u00a0\u2013 mutta n\u00e4iss\u00e4kin tapauksissa on mahdotonta p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n lopputulokseen ilman, ett\u00e4 ajatuksia vaihdetaan hyv\u00e4ss\u00e4 uskossa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on nimenomaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kunnioittaa sit\u00e4, ett\u00e4 eri perusarvojen pohjalta voidaan p\u00e4\u00e4ty\u00e4 hyvin erilaisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi moraalipsykologisessa tutkimuksessa on ehdotettu kuutta osin sis\u00e4syntyist\u00e4 \u201cmoraalista perustaa\u201d (esim. Haidt et al. 2004, Iyer et al. 2012)\u00a0\u2013 vapaus, hyvinvointi, tasa-arvo, lojaalius l\u00e4heisi\u00e4 kohtaan, auktoriteettien kunnioitus sek\u00e4 symbolinen puhtaus tai pyhyys\u00a0\u2013 joita eri ihmiset painottavat el\u00e4m\u00e4nfilosofioissaan hyvin eri tavoin ja joiden yhdistelm\u00e4n\u00e4 yksityiskohtaisemmat moraaliset tuntemukset ja n\u00e4kemykset ilmenev\u00e4t.<\/p>\n

Joku saattaa vaatia vaikkapa ihmisten keskittymiskyky\u00e4 parantavaa, turvallista mutta kallista l\u00e4\u00e4keainetta yleisille markkinoille siksi, ett\u00e4 vapaus<\/i> valita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhdistett\u00e4 omasta halustaan tuntuu h\u00e4nelle itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4lt\u00e4 oikeudelta, ja koska l\u00e4\u00e4kkeen suoman motivaation avulla monien hyvinvointi<\/i> kasvaisi, kun puuduttavatkin teht\u00e4v\u00e4t olisi mahdollista tehd\u00e4 vitkastelematta pois alta. Joku toinen saattaa vastustaa samaa keksint\u00f6\u00e4 siksi, ett\u00e4 kallis yhdiste voi johtaa tasa-arvoisuuden<\/i> heikentymiseen niiden menestyess\u00e4 entist\u00e4 paremmin, joilla jo ennest\u00e4\u00e4nkin on varaa l\u00e4\u00e4kkeeseen, vaikka samalla t\u00e4m\u00e4 kielto v\u00e4hent\u00e4\u00e4kin ihmisten vapautta s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omaa keskittymiskyky\u00e4\u00e4n itse. Kolmas ei osaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kantaansa, sill\u00e4 h\u00e4nen periaatteensa ovat t\u00e4ss\u00e4 asiassa pahasti ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n: toisaalta ihmisen luontaisten kykyjen rajat tuntuvat jollain tapaa pyhilt\u00e4<\/i> eik\u00e4 niit\u00e4 tunnu oikealta peukaloida, mutta toisaalta my\u00f6s lojaalius<\/i> on h\u00e4nelle voimakas moraalinen perusta, ja h\u00e4nen l\u00e4\u00e4keteollisuudessa toimiva l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 on laskenut paljon tuotteen menestyksen varaan.<\/p>\n

Haidtin<\/strong> teoria on vasta alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n eik\u00e4 varmastikaan riit\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4sti selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eettisi\u00e4 tuntojamme saati m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeita vastauksia normatiivisessa etiikassa. Ohjenuorana se voi kuitenkin olla k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen siksi, ett\u00e4 se valottaa perusteita, joiden pohjalta ainakin osa moraalisista n\u00e4kemyksist\u00e4mme muotoutuu. Kun eri perusarvot keskustelussa t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t pahasti yhteen, voi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4llaisia moraalintuntoihin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 hieman paremmin p\u00e4\u00e4ty\u00e4 harkitsemaan my\u00f6s omia arvopainotuksiaan uudelleen, tai pohtimaan selke\u00e4mmin esimerkiksi sit\u00e4, tulisiko n\u00e4iden tuntojen ulottua yleiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vai riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 itselle ainoastaan niiden mukaan toimiminen omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Bioetiikan pohdinnat pohjaavat my\u00f6s keskeisesti nykyisin hyvin voimakkaasti muuttuvaan luonnontieteeseen, jossa yll\u00e4tt\u00e4viinkin uusiin l\u00f6yt\u00f6ihin ja keksint\u00f6ihin on osattava reagoida joustavasti ja nopeasti, ja toisaalta joskus n\u00e4it\u00e4 muutoksia on osattava ennakoida jopa vuosikausia; erityisesti t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 helppoja vastauksia on v\u00e4h\u00e4n, ja avoimin mielin sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoisessa hengess\u00e4 keskustellen voi jokainen osapuoli ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paljon uutta. Arvoristiriitojen ilmetess\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n toisinaan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kipeisiinkin kompromisseihin, mutta vilpit\u00f6n, huolella toteutettu empiirinen ja eettinen pohjaty\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4iden tarvetta ja vaikeutta merkitt\u00e4v\u00e4sti ja auttaa siten l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja tarpeen tullen. Bioetiikan instituutti pyrkii toiminnallaan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n pohjaty\u00f6n tekemist\u00e4 ja sen edellytyksi\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Avoimen arvokeskustelun edist\u00e4misen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisuja ja haasteita<\/h3>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkin\u00e4 bioeettisen arvokeskustelun merkityksist\u00e4 sek\u00e4 sen k\u00e4ymisen mahdollisuuksista ja t\u00e4h\u00e4n kehitetyist\u00e4 sovellutuksista mainittakoon terveydenhuollon eettinen pohdinta, joka tarjoaa oivallisen l\u00e4pileikkauksen t\u00e4lt\u00e4 osin\u00a0\u2013 mutta jonka piiriin eettisen keskustelun tarve koko yhteiskunnan tasolla ei suinkaan rajoitu. Ajateltaessa t\u00e4t\u00e4 aihepiiri\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, kuinka keskeisess\u00e4 roolissa etiikka terveydenhuollossa onkaan. Merkitt\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n huolimatta pintatasolta katsoen terveydenhuoltoon liittyv\u00e4t eettiset kysymykset kuitenkin usein piiloutuvat katseilta, ja etiikan tutkija t\u00f6rm\u00e4\u00e4kin monesti h\u00e4mmentyneisiin ilmeisiin ja kysymyksiin siit\u00e4, mit\u00e4 eettiset kysymykset terveydenhuollossa kaikkineen oikein ovat. L\u00e4hemmin katsoessa on silti selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 eettisyys koskettaa kaikkea terveydenhuollon ty\u00f6t\u00e4, ja koska t\u00e4m\u00e4 eettisyys on ty\u00f6n ytimess\u00e4, nousee sen tunnistaminen keskeiselle sijalle ty\u00f6n sujuvuuden ja mielekkyyden kannalta sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille ett\u00e4 potilaille.<\/p>\n

Arjen etiikkaa havainnollistavia tilanteita voisi terveydenhuollon parista listata loputtomasti. Miten potilas tulisi kohdata: onko terveydenhuollon ammattilaiselle sopivaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 potilaalle omia tunteitansa, vai onko tarkoituksenmukaisempaa pysy\u00e4 et\u00e4isen asiantuntijan roolissa? Voiko hoitaja poiketa ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 rutiineista, jos h\u00e4n kokee rutiinin eettisesti ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4ksi jossakin tilanteessa? Voiko ty\u00f6toverin ep\u00e4eettiseen toimintaan puuttua, vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvoinnin vuoksi pysy\u00e4 vaiti? Onko terveydenhuollon ammattilaisten suoritettava sellaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, jotka ovat vastoin heid\u00e4n moraalista maailmankuvaansa? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 potilaan mukautua poikkeuksetta l\u00e4\u00e4k\u00e4rin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, vai saako h\u00e4n \u201cajatella my\u00f6s itse\u201d\u00a0\u2013 t\u00e4ytyyk\u00f6 esimerkiksi verenpainel\u00e4\u00e4kett\u00e4 ottaa, jos valveutunut potilas pit\u00e4\u00e4 sen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen syyn\u00e4 ennemmin medikalisaatiota kuin todellista l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tarvetta? Mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4, jos hoitaja ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ovat radikaalisti eri mielt\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 hyv\u00e4 hoito jossakin tilanteessa tarkoittaa? Voiko sairaalassa harjoittelussa oleva opiskelija kyseenalaistaa opettajansa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4 teht\u00e4v\u00e4nantoja kokiessaan ne ep\u00e4eettisiksi\u00a0\u2013 esimerkiksi jos opettaja kehottaa h\u00e4nt\u00e4 harjoittelemaan kivuliaan valtimoverin\u00e4ytteen ottoa aivokuolleelta potilaalta (ks. Farrell 2015)?<\/p>\n

Kliinisen bioetiikan alalla on pyritty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisuja tilanteisiin, joissa p\u00e4\u00e4t\u00f6sten moraaliset ulottuvuudet askarruttavat tai tuottavat konflikteja hoidon eri tahojen v\u00e4lill\u00e4, alkaen monialaisesta kirjosta ammattilaisia aina potilaisiin asti. T\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 on ajanut eteenp\u00e4in erityisesti Yhdysvalloissa esitetty voimakas kritiikki siit\u00e4, ett\u00e4 terveydenhuollossa on ollut liian keskeisess\u00e4 roolissa l\u00e4\u00e4k\u00e4rivaltainen, paternalistinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokulttuuri. Kritiikin my\u00f6t\u00e4 maassa on vaadittu terveydenhuollon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vahvempaa potilaan ja my\u00f6s esimerkiksi hoitajien \u00e4\u00e4nen kuulemista.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisuna t\u00e4h\u00e4n ongelmaan monissa yhdysvaltalaisissa sairaaloissa toimiikin nyt uusi ammattiryhm\u00e4: ammattibioeetikot, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on fasilitoida konflikteja sek\u00e4 tarjota tukea ja reflektion mahdollisuuksia hoidon eri osapuolten kokemiin eettisiin pulmiin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi bioeetikot tekev\u00e4t usein osastoilla \u201cetiikkakiertoa\u201d (ethics rounds), joissa eetikko luo ammattilaisille rakenteelliset puitteet k\u00e4yd\u00e4 yhdess\u00e4 l\u00e4pi ajatuksia sen suhteen, onko osastolla t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ilmassa eettisi\u00e4 kipukysymyksi\u00e4. (Drake 1994.) T\u00e4m\u00e4nkaltaista etiikan huomioimista terveydenhuollossa on tutkittu ja sovellettu Yhdysvaltojen ohella my\u00f6s esimerkiksi Ruotsissa (Svantesson et al. 2007; K\u00e4lvemark Sporrong 2007). Vastaavanlaista ammattilaisten v\u00e4list\u00e4 eettist\u00e4 neuvottelupiiri\u00e4 kokeillaan parhaillaan Suomessakin, Oulun yliopistollisessa sairaalassa; kokeilu<\/a> on saanut muotonsa Hollannissa kehitetyst\u00e4 ja yleisesti sovelletusta Moral Case Deliberation -mallista (ks. Stolper et al. 2012). T\u00e4m\u00e4n toiminnan tarkoituksena on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa moni\u00e4\u00e4nisesti eri hoitotahojen kuuleminen, valppaan eettisen keskustelevan ilmapiirin luominen sek\u00e4 ammattilaisten vastavuoroinen tukeminen mahdollisessa eettisess\u00e4 kuormittuneisuudessa.<\/p>\n

Bioetiikan instituutin yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on osaltaan tukea edell\u00e4 kuvatun kaltaisia pyrkimyksi\u00e4 edist\u00e4\u00e4 eettisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4 kliinisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. On vaikea uskoa, etteik\u00f6 esimerkiksi sairaalaosastoilla ammattilaisten keskuudessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 eettisest\u00e4 neuvottelupiirist\u00e4 olisi hy\u00f6ty\u00e4 ja tukea ammattilaisille\u00a0\u2013 ei ainoastaan Oulussa vaan my\u00f6s sairaaloissa ja muissakin hoito-organisaatioissa kautta maan. Kansainv\u00e4linen tutkimus osoittaa, ett\u00e4 esimerkiksi eettinen kuormitus on yleist\u00e4 erityisesti teho-osastoilla (esim. Bruce et al. 2007; Zuzelo 2007; Karanikola et al. 2013).<\/p>\n

Ei ole varmastikaan syyt\u00e4 ajatella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tilanne olisi kovinkaan toisenlainen Suomessa muihin maihin n\u00e4hden, joten tilanteeseen olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarttua\u00a0\u2013 t\u00e4m\u00e4 ei olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lopulta edes kovin vaikeaa. Se, ett\u00e4 ammattilaisille tarjottaisiin rakenteelliset puitteet esimerkiksi yhteiseen keskustelevaan lounastaukoon eettisten kysymysten parissa tuskin vaatisi suuria resursseja, varsinkin sit\u00e4 ajatellen, kuinka t\u00e4llaisen toiminnan voidaan katsoa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n erityisesti hoitajien loppuunpalamista (Zuzelo 2007).<\/p>\n

Bioetiikan instituutti kannustaakin terveydenhuollon ammattilaisia johtotasolta ruohonjuuritasolle asti tarttumaan t\u00e4h\u00e4n ajankohtaiseen moni\u00e4\u00e4nisen ja moniarvoisen eettisen vuorovaikutuksen edist\u00e4misen haasteeseen. Samalla toivomme ja kannustamme my\u00f6s potilaiden \u00e4\u00e4nen ja kokemusten entist\u00e4 kattavampaa esiin tuomista suomalaisen terveydenhuollon eettisess\u00e4 keskustelu- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokulttuurissa.<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/b><\/p>\n

Borry, P., Schotsmans, P., & Dierickx, K. (2004). What Is the Role of Empirical Research in Bioethical Reflection and Decision-Making? An Ethical Analysis. Medicine, Health Care and Philosophy Med Health Care Philo 7 (1): 41-53.<\/p>\n

Bruce, Courtenay R., Miller, Susan M. & Zimmerman, Janice L. (2015) A Qualitative Study Exploring Moral Distress in the ICU Team: The Importance of Unit Functionality and Intrateam Dynamics. Critical Care Medicine 43 (4): 823-831.<\/p>\n

Drake, James F. (1994) Clinical Bioethics: Theory and Practice in Medical-Ethical Decision Making. Kansas City: Sheed & Ward.<\/p>\n

Farrell, Colleen M. (2015) Giving Up My Naivet\u00e9. The Hastings Center Report 54 (5): 5-6.<\/p>\n

Haidt, J., & Joseph, C. (2004). Intuitive Ethics: How Innately Prepared Intuitions Generate Culturally Variable Virtues. Daedalus 133 (4): 55-66.<\/p>\n

Iyer, R., Koleva, S., Graham, J., Ditto, P., & Haidt, J. (2012). Understanding Libertarian Morality: The Psychological Dispositions of Self-Identified Libertarians. PLoS ONE 7 (8): e42366.<\/p>\n

Karanikola, Maria R. K., Albarran, John W., Drigo, Elio, Giannakopoulou, Margarita, Kalafati, Maria, Mpouzika Meropi, Tsiaousis George Z. & Papathanassoglou, Elizabeth D. E. (2014) Moral Distress, Autonomy and Nurse-Physician Collaboration Among Intensive Care Unit Nurses in Italy. \u00a0Journal of Nursing Management 22(4): 472-484.<\/p>\n

K\u00e4lvemark Sporrong, S. (2007) Ethical Competence and Moral Distress in the Health Care Sector: A Prospective Evaluation of Ethics Rounds. Doctoral Dissertation. Uppsala: Uppsala University.<\/p>\n

Stolper, Margreet, Metselaar, Suzanne, Molewijk, Bert & Widdershoven, Guy (2012) Moral Case Deliberation in an Academic Hospital in the Netherlands: Tensions Between Theory and Practice. Journal International de Bio\u00e9thique 23 (3): 53-66.<\/p>\n

Svantesson, M., L\u00f6fmark, R., Thors\u00e9n, H., Kallenberg, K. & Ahlstr\u00f6m, G (2008) Learning a Way Through Ethical Problems: Swedish Nurses\u2019 and Doctors\u2019 Experiences from One Model of Ethics Rounds. Journal of Medical Ethics 34 (5): 399-406.<\/p>\n

Zuzelo, P. R. (2007) Exploring the Moral Distress of Registered Nurses. Nursing Ethics 14 (3): 344-359.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 JA SALLA SAX\u00c9N Bioetiikan ala toimii pohjimmiltaan samojen moraalifilosofisten perusongelmien puitteissa kuin hyvin teoreettinenkin etiikka, ja n\u00e4ist\u00e4 abstrakteista ongelmista monet ovat s\u00e4ilyneet pitk\u00e4lti muuttumattomina jo vuosituhansien ajan. Kuinka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 niin, ett\u00e4 k\u00e4sitteet merkitsev\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 niilt\u00e4 todella tarvitsemme? Mihin voi pohjautua arviomme siit\u00e4, onko tietty teko hyv\u00e4 \u2013 onko … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":344,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[15,16,13,14],"class_list":["post-343","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-haidt","tag-kliininen-bioetiikka","tag-moraalifilosofia","tag-moraalipsykologia"],"yoast_head":"\nFilosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? - Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 JA SALLA SAX\u00c9N Bioetiikan ala toimii pohjimmiltaan samojen moraalifilosofisten perusongelmien puitteissa kuin hyvin teoreettinenkin etiikka, ja n\u00e4ist\u00e4 abstrakteista ongelmista monet ovat s\u00e4ilyneet pitk\u00e4lti muuttumattomina jo vuosituhansien ajan. Kuinka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 niin, ett\u00e4 k\u00e4sitteet merkitsev\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 niilt\u00e4 todella tarvitsemme? Mihin voi pohjautua arviomme siit\u00e4, onko tietty teko hyv\u00e4 \u2013 onko … Jatka lukemista "Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?"\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2015-11-10T15:31:11+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2015-11-10T16:11:02+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"168\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"206\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"12 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?\",\"datePublished\":\"2015-11-10T15:31:11+00:00\",\"dateModified\":\"2015-11-10T16:11:02+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343\"},\"wordCount\":2483,\"commentCount\":2,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2015\\\/11\\\/Tuolit_pieni.jpeg\",\"keywords\":[\"Haidt\",\"kliininen bioetiikka\",\"moraalifilosofia\",\"moraalipsykologia\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343\",\"name\":\"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2015\\\/11\\\/Tuolit_pieni.jpeg\",\"datePublished\":\"2015-11-10T15:31:11+00:00\",\"dateModified\":\"2015-11-10T16:11:02+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2015\\\/11\\\/Tuolit_pieni.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2015\\\/11\\\/Tuolit_pieni.jpeg\",\"width\":168,\"height\":206},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=343#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? - Bioetiikan instituutti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? - Bioetiikan instituutti","og_description":"Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 JA SALLA SAX\u00c9N Bioetiikan ala toimii pohjimmiltaan samojen moraalifilosofisten perusongelmien puitteissa kuin hyvin teoreettinenkin etiikka, ja n\u00e4ist\u00e4 abstrakteista ongelmista monet ovat s\u00e4ilyneet pitk\u00e4lti muuttumattomina jo vuosituhansien ajan. Kuinka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 niin, ett\u00e4 k\u00e4sitteet merkitsev\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 niilt\u00e4 todella tarvitsemme? Mihin voi pohjautua arviomme siit\u00e4, onko tietty teko hyv\u00e4 \u2013 onko … Jatka lukemista \"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?\"","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2015-11-10T15:31:11+00:00","article_modified_time":"2015-11-10T16:11:02+00:00","og_image":[{"width":168,"height":206,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"12 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?","datePublished":"2015-11-10T15:31:11+00:00","dateModified":"2015-11-10T16:11:02+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343"},"wordCount":2483,"commentCount":2,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg","keywords":["Haidt","kliininen bioetiikka","moraalifilosofia","moraalipsykologia"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343","name":"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg","datePublished":"2015-11-10T15:31:11+00:00","dateModified":"2015-11-10T16:11:02+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg","width":168,"height":206},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=343#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Filosofisista teorioista konkreettiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: kuinka bioeettist\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg",168,206,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg",168,206,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg",168,206,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg",168,206,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg",168,206,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/Tuolit_pieni.jpeg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":2,"uagb_excerpt":"Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 JA SALLA SAX\u00c9N Bioetiikan ala toimii pohjimmiltaan samojen moraalifilosofisten perusongelmien puitteissa kuin hyvin teoreettinenkin etiikka, ja n\u00e4ist\u00e4 abstrakteista ongelmista monet ovat s\u00e4ilyneet pitk\u00e4lti muuttumattomina jo vuosituhansien ajan. Kuinka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 niin, ett\u00e4 k\u00e4sitteet merkitsev\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 niilt\u00e4 todella tarvitsemme? Mihin voi pohjautua arviomme siit\u00e4, onko tietty teko hyv\u00e4 \u2013 onko…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/343","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=343"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/343\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":358,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/343\/revisions\/358"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=343"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=343"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=343"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}