{"id":532,"date":"2016-02-10T17:48:01","date_gmt":"2016-02-10T15:48:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532"},"modified":"2016-02-10T18:28:52","modified_gmt":"2016-02-10T16:28:52","slug":"ihmisarvo-oikeusperiaate-ja-suhtautumisen-mittapuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532","title":{"rendered":"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu"},"content":{"rendered":"

Teksti: RAIMO LAHTI<\/strong><\/p>\n

Lokakuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2011 vietettiin ensimm\u00e4isen kerran kansainv\u00e4list\u00e4 ihmisarvon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Suomessa. T\u00e4m\u00e4 on yksi merkkipaalu toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 kehityksess\u00e4, jossa ihmisarvon loukkaamattomuus tunnustetaan yleismaailmalliseksi oikeus- ja moraaliperiaatteeksi.<\/p>\n

Mutta ihmisarvo voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arkisemmin toiseen suhtautumisen mittapuuksi, kuten suomalainen sananlasku ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” asian ilmaisee. T\u00e4ll\u00e4 kansanviisaudella on n\u00e4hd\u00e4kseni yhtym\u00e4kohtia uskonnollisten yhteis\u00f6jen tunnustamaan kultaiseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n, joka on Jeesuksen vuorisaarnassa muodossa: ”Kaikki, mink\u00e4 tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te heille.” Toiselle on annettava yht\u00e4l\u00e4inen arvo sek\u00e4 loukkaamattomuuden ja vapauden piiri kuin mink\u00e4 toivoo itselleen. Kultainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 soveltuu hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n \u2013 ihmisten keskin\u00e4isen kanssak\u00e4ymisen \u2013 perustavaksi eettiseksi ja tapanormiksi, jota noudatetaan ilman rangaistuksen tai muun ulkoisen pakotteen uhkaa.<\/p>\n

Ihmisarvolla on n\u00e4in eri ulottuvuuksia. K\u00e4sitteen sis\u00e4lt\u00f6 on my\u00f6s aika- ja kulttuurisidonnainen. Kansainv\u00e4lisen ihmisarvon p\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4misell\u00e4 halutaan lis\u00e4t\u00e4 yleist\u00e4 tietoisuutta ihmisarvon loukkaamattomuuden merkityksest\u00e4 nimenomaan yleismaailmallisena periaatteena.<\/p>\n

<\/p>\n

Ihmisarvon loukkaamattomuuden esiinnousu perustavaksi ihmis- ja perusoikeudeksi<\/h3>\n

N\u00fcrnbergin kansainv\u00e4lisen sotilastuomioistuimen peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6 (1945) sek\u00e4 Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja (1945) ja YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) nostivat ihmisarvol\u00e4ht\u00f6isen maailmankuvan esille tuhoisan sodan j\u00e4lkeen. N\u00fcrnbergin s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6 oli pohjana sille 1990-luvulla tapahtuneelle kansainv\u00e4lisen rikosoikeuden kehitykselle, jonka seurauksena vakavat humanitaarisen oikeuden loukkaukset tunnustetaan yleismaailmallisesti rangaistaviksi ja joita varten on 2002 perustettu kansainv\u00e4linen rikostuomioistuin ja vastaavasti muutettu kansallisia rikoslakeja. Tuon tuomioistuimen peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6n sopimusvaltiot pitiv\u00e4t mieless\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 1900-luvulla ”miljoonat lapset, naiset ja miehet ovat olleet k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ihmiskuntaa j\u00e4rkytt\u00e4vien julmuuksien uhreja”. Kansainv\u00e4list\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 vakavimmin loukkaavia rikoksia (kuten terrorismia, ihmiskauppaa ja ihmisyyteen kohdistuvia rikoksia) koskevat uudet s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset on sis\u00e4llytetty Suomenkin rikoslakiin 2000-luvulla.<\/p>\n

YK:n peruskirjan johdannossa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ihmiskunnan kaikkien j\u00e4senten synnynn\u00e4isen arvon tunnustamisesta, ja sama seikka todetaan niin hyvin mainitussa ihmisoikeuksien julistuksessa kuin YK:n vuonna 1966 hyv\u00e4ksyttyjen ihmisoikeussopimusten johdannossa. Suomessa t\u00e4rkeit\u00e4 merkkipaaluja yksil\u00f6n oikeuksien vahvistamisessa olivat Suomen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1990 ja perusoikeusj\u00e4rjestelm\u00e4mme uudistaminen vuonna 1995. Vuoden 1999 perustuslakimme ensimm\u00e4isen pyk\u00e4l\u00e4n mukaan valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6 turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksil\u00f6n vapauden ja oikeudet. Euroopan unionin perusoikeuskirja, joka on Lissabonin sopimuksen (2008) my\u00f6t\u00e4 oikeudellisesti sitova, edellytt\u00e4\u00e4 sekin ihmisarvon loukkaamattomuutta kunnioitettavan ja suojeltavan.<\/p>\n

Kuvatun kehityksen seurauksena ihmisarvon loukkaamattomuus on oikeusj\u00e4rjestyksess\u00e4mme niin hyvin perustava ihmisoikeus kuin valtios\u00e4\u00e4nn\u00f6n ja rikosoikeuden perusperiaate. Sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n ett\u00e4 laink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n on otettava t\u00e4m\u00e4 eri tavoin vaikuttava periaate huomioon.<\/p>\n

Suomi on lis\u00e4ksi saattanut vuonna 2010 voimaan yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja l\u00e4\u00e4ketieteen alalla. T\u00e4m\u00e4n biol\u00e4\u00e4ketiedesopimuksen tausta-ajatuksia on, ett\u00e4 biologian ja l\u00e4\u00e4ketieteen v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6 voi johtaa ihmisarvoa vaarantaviin toimenpiteisiin. Siin\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n muun muassa potilaan ja koehenkil\u00f6n oikeuksista sek\u00e4 asetetaan rajoituksia ihmisen perim\u00e4\u00e4n puuttumiselle, ihmisalkioiden k\u00e4yt\u00f6lle ja ihmisten elinten ja kudosten irrottamiselle.<\/p>\n

Ihmisarvo ja el\u00e4m\u00e4n rajakohdat ja haavoittuvuus<\/h3>\n

Olen urani tutkijan ja lainvalmistelijan teht\u00e4viss\u00e4 monesti joutunut pohtimaan ihmisarvon loukkaamattomuuden oikeudellista merkityst\u00e4. Ensimm\u00e4inen kokemukseni on komiteansihteerin\u00e4 vuoden 1970 lainuudistuksista, joilla poistettiin pakkosterilointi ja seksuaalirikosten pakkokastrointi. Perusteena oli sellaisten toimenpiteiden voimakas puuttuminen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuteen ja ep\u00e4inhimillisyys.<\/p>\n

Samaisena komiteansihteerin\u00e4 valmistelin uutta aborttilakia (1970), jolla raskaana olevan naisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta laajennettiin siki\u00f6n suojan vastaavasti v\u00e4istyess\u00e4. Biol\u00e4\u00e4ketiedesopimus puolestaan laajentaa keinoalkuisen ihmisalkion suojaa ihmisarvon loukkaamattomuuteen tukeutuen. Silloin suojaa ei anneta vain ihmiselle vaan my\u00f6s ihmisel\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n

Ihmisel\u00e4m\u00e4n suojan ulottuvuus on noussut esiin my\u00f6s pohdittaessa kuolemansairaan ihmisen oikeutta kielt\u00e4yty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 tarkoituksettomasti pitkitt\u00e4vist\u00e4 hoitotoimenpiteist\u00e4 ja jopa oikeudesta saada aktiivista kuolinapua. N\u00e4ist\u00e4 edellisen vaihtoehdon mukainen saattohoito on Suomessa sallittu ja ohjeistettu. My\u00f6s Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on tunnustettu ihmiselle valinnanvapaus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten h\u00e4n voisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ep\u00e4arvokkaana ja ahdistavana pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kuolintavan.<\/p>\n

Ihmis- ja perusoikeusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan ket\u00e4\u00e4n ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eik\u00e4 muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Ihmisarvon loukkaamattomuuden vahvistamiseksi se on sis\u00e4llytetty my\u00f6s potilaan ja koehenkil\u00f6n oikeuksia koskeviin lakeihin, joita olen ollut valmistelemassa. Tuoreessa ratkaisussaan eduskunnan oikeusasiamies on katsonut psykiatrisen potilaan ihmisarvoa loukatun, kun t\u00e4m\u00e4 eristyshuoneeseen laitettu potilas ei p\u00e4\u00e4ssyt edes vessaan eik\u00e4 eristyshuoneessa ollut wc-istuinta, jolloin h\u00e4n oli joutunut tekem\u00e4\u00e4n tarpeensa lattialle. Potilaan tuli saada ep\u00e4asianmukaisesta kohtelustaan hyvityst\u00e4.<\/p>\n

Psykiatrisen potilaan tapaus sopii esimerkiksi siit\u00e4, kuinka ihmisarvo oikeusperiaatteena ja toiseen suhtautumisen eettisen\u00e4 mittapuuna nivoutuvat yhteen. Varsinkin kohdeltaessa haavoittuvassa asemassa olevia l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 on oltava herkkyytt\u00e4 tajuta, mink\u00e4lainen suhtautuminen on ep\u00e4inhimillist\u00e4. S\u00e4\u00e4d\u00f6stekstein ei ihmisarvon vastaisen kohtelun tunnusmerkkej\u00e4 pystyt\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4sti m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n maalaiskunnassa syntynyt Raimo Lahti kirjoitti ylioppilaaksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n normaalilyseosta vuonna 1964. Oikeustieteen lisensiaatiksi h\u00e4n valmistui 1967 ja tohtoriksi 1974 Helsingin yliopistosta. El\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4\u00e4n Lahti on tehnyt vuodesta 1976 rikosoikeuden professorina ja monialaisena suomalaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muotoilijana. Raimo Lahti oli haastateltavana my\u00f6s Bioetiikan instituutin podcastissa<\/a> 5.2.2016.
\n<\/em><\/p>\n

Teksti on julkaistu alkuaan Jenergia-lehdess\u00e4 2\/2011.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: RAIMO LAHTI Lokakuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2011 vietettiin ensimm\u00e4isen kerran kansainv\u00e4list\u00e4 ihmisarvon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Suomessa. T\u00e4m\u00e4 on yksi merkkipaalu toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 kehityksess\u00e4, jossa ihmisarvon loukkaamattomuus tunnustetaan yleismaailmalliseksi oikeus- ja moraaliperiaatteeksi. Mutta ihmisarvo voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arkisemmin toiseen suhtautumisen mittapuuksi, kuten suomalainen sananlasku ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” asian ilmaisee. T\u00e4ll\u00e4 kansanviisaudella on n\u00e4hd\u00e4kseni yhtym\u00e4kohtia … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":531,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[34,30,31,32,35,33],"class_list":["post-532","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-aborttilaki","tag-ihmisarvo","tag-ihmisoikeudet","tag-perusoikeudet","tag-psykiatria","tag-yk"],"yoast_head":"\nIhmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu - Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Teksti: RAIMO LAHTI Lokakuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2011 vietettiin ensimm\u00e4isen kerran kansainv\u00e4list\u00e4 ihmisarvon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Suomessa. T\u00e4m\u00e4 on yksi merkkipaalu toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 kehityksess\u00e4, jossa ihmisarvon loukkaamattomuus tunnustetaan yleismaailmalliseksi oikeus- ja moraaliperiaatteeksi. Mutta ihmisarvo voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arkisemmin toiseen suhtautumisen mittapuuksi, kuten suomalainen sananlasku ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” asian ilmaisee. T\u00e4ll\u00e4 kansanviisaudella on n\u00e4hd\u00e4kseni yhtym\u00e4kohtia … Jatka lukemista "Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu"\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2016-02-10T15:48:01+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2016-02-10T16:28:52+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"168\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"206\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu\",\"datePublished\":\"2016-02-10T15:48:01+00:00\",\"dateModified\":\"2016-02-10T16:28:52+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532\"},\"wordCount\":828,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/02\\\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg\",\"keywords\":[\"aborttilaki\",\"ihmisarvo\",\"ihmisoikeudet\",\"perusoikeudet\",\"psykiatria\",\"YK\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532\",\"name\":\"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/02\\\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg\",\"datePublished\":\"2016-02-10T15:48:01+00:00\",\"dateModified\":\"2016-02-10T16:28:52+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/02\\\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/02\\\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg\",\"width\":168,\"height\":206},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=532#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu - Bioetiikan instituutti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu - Bioetiikan instituutti","og_description":"Teksti: RAIMO LAHTI Lokakuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2011 vietettiin ensimm\u00e4isen kerran kansainv\u00e4list\u00e4 ihmisarvon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Suomessa. T\u00e4m\u00e4 on yksi merkkipaalu toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 kehityksess\u00e4, jossa ihmisarvon loukkaamattomuus tunnustetaan yleismaailmalliseksi oikeus- ja moraaliperiaatteeksi. Mutta ihmisarvo voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arkisemmin toiseen suhtautumisen mittapuuksi, kuten suomalainen sananlasku ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” asian ilmaisee. T\u00e4ll\u00e4 kansanviisaudella on n\u00e4hd\u00e4kseni yhtym\u00e4kohtia … Jatka lukemista \"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu\"","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2016-02-10T15:48:01+00:00","article_modified_time":"2016-02-10T16:28:52+00:00","og_image":[{"width":168,"height":206,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu","datePublished":"2016-02-10T15:48:01+00:00","dateModified":"2016-02-10T16:28:52+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532"},"wordCount":828,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg","keywords":["aborttilaki","ihmisarvo","ihmisoikeudet","perusoikeudet","psykiatria","YK"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532","name":"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg","datePublished":"2016-02-10T15:48:01+00:00","dateModified":"2016-02-10T16:28:52+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg","width":168,"height":206},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=532#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ihmisarvo \u2013 oikeusperiaate ja suhtautumisen mittapuu"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg",168,206,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg",168,206,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg",168,206,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg",168,206,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg",168,206,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Lahti_kolumni_pieni.jpeg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Teksti: RAIMO LAHTI Lokakuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2011 vietettiin ensimm\u00e4isen kerran kansainv\u00e4list\u00e4 ihmisarvon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Suomessa. T\u00e4m\u00e4 on yksi merkkipaalu toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 kehityksess\u00e4, jossa ihmisarvon loukkaamattomuus tunnustetaan yleismaailmalliseksi oikeus- ja moraaliperiaatteeksi. Mutta ihmisarvo voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arkisemmin toiseen suhtautumisen mittapuuksi, kuten suomalainen sananlasku ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” asian ilmaisee. T\u00e4ll\u00e4 kansanviisaudella on n\u00e4hd\u00e4kseni yhtym\u00e4kohtia…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/532","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=532"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/532\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":537,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/532\/revisions\/537"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=532"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=532"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=532"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}