{"id":546,"date":"2016-02-22T19:17:36","date_gmt":"2016-02-22T17:17:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546"},"modified":"2016-02-22T20:16:18","modified_gmt":"2016-02-22T18:16:18","slug":"vaaksa-vaaraa-on-virsta-vaaraa-kuinka-kohentaa-biolaaketieteen-luotettavuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546","title":{"rendered":"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta?"},"content":{"rendered":"

Teksti: ANNI LESKEL\u00c4<\/strong><\/p>\n

Ruotsin Karoliininen instituutti<\/a>, yksi maailman merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisist\u00e4 yliopistoista, on parhaillaan kenties historiallisen skandaalin keski\u00f6ss\u00e4. Tunnetun kirurgi Paolo Macchiarinin<\/strong>, joka tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n on pyrkinyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kantasolujen avulla potilaan oman kudoksen kanssa yhdistyvi\u00e4 synteettisi\u00e4 henkitorvia, ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n muun muassa antaneen koehenkil\u00f6ille valheellista tietoa leikkauksen riskeist\u00e4 ja aiemmista kokeista sek\u00e4 v\u00e4\u00e4rent\u00e4neen leikkausten seurauksista kertovaa aineistoa useissa aiheesta julkaisemissaan tieteellisiss\u00e4 artikkeleissa.\u00b9<\/strong> Erityisen vakavan tapauksesta tekee se, ett\u00e4 kahdeksasta kokeisiin suostuneesta potilaasta kuusi on leikkausta seuranneina vuosina menehtynyt.<\/p>\n

My\u00f6s Suomessa on vastik\u00e4\u00e4n noussut p\u00e4iv\u00e4nvaloon ep\u00e4ilyksi\u00e4 vilpist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. Mittavasti rahoitusta ker\u00e4nneen Matej Ore\u0161i\u010din<\/strong> tutkimusryhm\u00e4n havainnot ykk\u00f6styypin diabeteksen ennustavista aineenvaihdunnan muutoksista her\u00e4ttiv\u00e4t ilmeisesti jo ennen julkaisuaan ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ep\u00e4ilyksi\u00e4 tulosten luotettavuudesta, ja Helsingin Sanomissa<\/i> vasta julkaistun reportaasin mukaan Tekniikan tutkimuskeskus VTT:n<\/a> tapahtumia koskevat selvitykset ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet puutteelliset ja ulkopuolisille pitk\u00e4lti h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa.\u00b2<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Vaikka n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa ep\u00e4ilty tarkoituksellinen aineiston peukalointi onkin vakavimpia esimerkkej\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon levi\u00e4misest\u00e4 tieteess\u00e4, se ei kuitenkaan ole ainoa tai l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yleisin tekij\u00e4 per\u00e4tt\u00f6mien tutkimustulosten taustalla. Juuri l\u00e4\u00e4ketiede on maailmanlaajuisesti psykologian ja taloustieteen ohella niin kutsutun replikaatiokriisin miinakentt\u00e4\u00e4, jossa edes arvostettujen tieteellisten julkaisujen merkkipaalututkimusten toistettavuus ja siten luotettavuus ei tunnu olevan mik\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6. Erityisen dramaattisesti ilmi\u00f6t\u00e4 on havainnollistettu onkologian alalla: biol\u00e4\u00e4keyhti\u00f6 Amgenin laboratorioissa muutama vuosi sitten toteutetut toistokokeet osoittivat, ett\u00e4 53 merkitt\u00e4v\u00e4ksi povatusta sy\u00f6p\u00e4hoitoja koskevasta tuoreesta tutkimuksesta oli pit\u00e4v\u00e4sti toistettavissa vain kuusi. Samoihin aikoihin eurooppalainen l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6 Bayer pystyi 47 tutkimuksen havainnoista toistamaan vain noin nelj\u00e4sosan tarkistaessaan omia perustutkimukseen pohjautuvia sy\u00f6p\u00e4hoitoprojektejaan.\u00b3<\/strong><\/p>\n

***<\/p>\n

Toistokokeen ep\u00e4onnistuminen ei tarkoita alkuper\u00e4isten tulosten olevan varmuudella ep\u00e4tosia, mutta lis\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 t\u00e4lle huomattavasti. Huoli tutkimustulosten toistettavuudesta asettaa pahiten kolhaistut tieteenalat siis syyst\u00e4kin ep\u00e4uskottavaan valoon, vaikka kyse onkin harvoin varsinaisesti vilpillisist\u00e4 tarkoitusperist\u00e4: useammin virheellisten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten julkaisun takana on esimerkiksi tutkijoiden puutteellinen ymm\u00e4rrys kulloinkin k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 tilastollisista menetelmist\u00e4 yhdistettyn\u00e4 akateemisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vallitsevaan paineeseen saada julkaistua nimenomaan positiivisia tuloksia, mieluummin julkaisutahtia kuin tulosten luotettavuutta ja todellista merkityst\u00e4 painottaen. Niin kauan kuin tutkijatkin ovat ihmisi\u00e4, heid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiins\u00e4 ja tulkintoihinsa vaikuttavat ulkoiset kannustimet sek\u00e4 lukuisat kognitiiviset vinoumat, joiden valossa omat teoriat helposti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hieman perustellummilta kuin empiiriset havainnot oikeastaan sallisivat julistaa. Kun aavistuksenkin puolueellisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n joukolla ja paljon, usein samaan suuntaan erehtyen ja aikaisempien tulosten varaan rakentaen, on tuloksena ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti pian koko tieteenalan laajuisia ongelmia.<\/p>\n

Monien tutkimusalojen k\u00e4sittelem\u00e4t ilmi\u00f6t ovat lis\u00e4ksi lukemattomien hankalasti eritelt\u00e4vien tekij\u00f6iden s\u00e4\u00e4telemi\u00e4, mink\u00e4 vuoksi houkuttelevan elegantit yleistykset ja tulkinnoissa helposti yksinkertaistuvat kausaalisuhteet eiv\u00e4t aina lopulta olekaan pit\u00e4vin teoreettinen selitys havaintojen taustalla. Juuri l\u00e4\u00e4ketieteen tapaisissa, monia ristikk\u00e4isi\u00e4 vuorovaikutuksia kartoittavissa erityistieteiss\u00e4 t\u00e4llainen herkkyys osin tuntemattomien muuttujien py\u00f6rteiss\u00e4 syntyville n\u00e4enn\u00e4isille suhteille ilmenee kaikkein selkeimmin. Kuten kosmologi Sean Carroll<\/strong> on todennut, vaikein tieteenala ei suinkaan ole fysiikka, vaan juuri sen lainalaisuuksiin n\u00e4hden kompleksisemmat, matemaattisiin malleihin hankalammin palautuvat tieteet \u2013 mit\u00e4 et\u00e4\u00e4mm\u00e4s kuljetaan perusvuorovaikutusten kaltaisista fundamentaalisuudessaan yksinkertaisista ilmi\u00f6ist\u00e4, sit\u00e4 ty\u00f6l\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi k\u00e4y todella yleistett\u00e4vien periaatteiden tunnistaminen ja mallien rakentaminen kokeellisia havaintoja tulkitsemalla.<\/p>\n

Virheiden ymm\u00e4rrett\u00e4vyys ja tutkijoiden p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hyv\u00e4t aikeet eiv\u00e4t kuitenkaan tarkoita, etteik\u00f6 puolivillaisella analyysilla olisi vakavia seurauksia. Esimerkiksi kliinisten kokeiden turvallisuus koehenkil\u00f6iden kannalta on bio- ja tutkimusetiikan keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, ja koska n\u00e4ihin tutkimuksiin liittyvien riskien arviointi pohjautuu aiempiin, kudosviljelmill\u00e4 ja el\u00e4inmalleilla toteutettuihin kokeisiin, on prekliinisten tulosten totuudenmukaisuudesta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni, jotta koehenkil\u00f6iden suostumus on annettu oikean tiedon valossa ja vahinkojen riski voidaan todella minimoida kliinisess\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi biologisen perustutkimuksen ja biol\u00e4\u00e4ketieteen mallien luotettavuus on luonnollisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s tutkimusten ja tutkijoiden omien tavoitteiden kannalta. Koko tieteenala k\u00e4rsii, kun sen piiriss\u00e4 tehdyt l\u00f6yd\u00f6kset eiv\u00e4t lupailuista huolimatta johda mihink\u00e4\u00e4n, ja siksi rahoituksesta kilpailu heikkotasoista tutkimusta suoltamalla on lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hutiloituja tuloksia julkaisemalla haaskaa pahimmillaan moninkertaisesti oman tutkimuksensa verran resursseja, sill\u00e4 uudet kehitelt\u00e4v\u00e4t mallit ja hypoteesit nojaavat aina aikaisempiin l\u00f6yd\u00f6ksiin, jolloin harhapoluille p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t my\u00f6s samaa aihepiiri\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t jatkotutkimukset. Vakavimpia seurauksia lienev\u00e4tkin biol\u00e4\u00e4ketieteen alalla vaihtoehtoiskustannukset, joita koituu resurssien kohdentamisesta harakoille: kun todenper\u00e4isiin tuloksiin pohjautuvat, uusia hy\u00f6dyllisi\u00e4 hoitomuotoja todella enteilev\u00e4t hankkeet h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t rahoituskilpailussa vain n\u00e4enn\u00e4isesti lupaaville virvatulille, maksaa harhaanjohtava tiede lopulta valtavasti ihmisten el\u00e4m\u00e4nlaatua, jopa ihmishenki\u00e4.<\/p>\n

***<\/p>\n

Jos nykyinen replikaatiokriisi siis pohjautuu osin inhimillisiin erheisiin menetelm\u00e4tieteiden soveltamisessa, osin rakenteellisiin heikkouksiin tieteenteon j\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja osin pitk\u00e4lle edenneiden erityistieteiden vaikeuteen, ei sen ratkaiseminen varmastikaan ole helppo teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, etteik\u00f6 ongelmia voisi suitsia. Yksinkertaisimpia keinoja edesauttaa hyvi\u00e4 analyysik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ovat tietysti menetelm\u00e4tieteiden suurempi ymm\u00e4rrys ja korostaminen jo koulutusvaiheessa sek\u00e4 l\u00e4heisempi yhteisty\u00f6 alan asiantuntijoiden kanssa tutkimusta tehdess\u00e4. My\u00f6s nykyist\u00e4 avoimemmalle kulttuurille ker\u00e4tyn datan ja k\u00e4ytettyjen analyysimenetelmien julkaisussa olisi paljon mahdollisuuksia. On tyypillist\u00e4, ett\u00e4 artikkeleista j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pois ulkopuolisen analyysin mahdollistava aineisto, jolloin sen sis\u00e4ll\u00f6n muodostavat jo hyvin pitk\u00e4lle k\u00e4sitellyt keskiarvot ja tulkinnat. T\u00e4m\u00e4 on toki selkeyden nimiss\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja suuria datam\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4; ongelmia voi kuitenkin olla taustalla esimerkiksi silloin, kun kaikkia aineiston k\u00e4sittelyyn olennaisesti vaikuttaneita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei perustella tai edes esitell\u00e4 sen kummemmin. Menetelmiin liittyv\u00e4n oheisinformaation ja jopa raakadatan jakaminen verkossa on lis\u00e4ksi nykyisin niin helppoa, ett\u00e4 useissa tapauksissa olisi perusteltua vaatia paljon suurempaa avoimuutta tulosten julkaisemisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta on luonnollisesti esimerkin ottaminen niilt\u00e4 tieteenaloilta, joilla tulokset saadaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisemmin toistettua. Monilla fysiikan osa-alueilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi on muodostunut sokean analyysin periaate, jossa tutkijat pyrkiv\u00e4t datan tulkinnassa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4 valitessaan ja hioessaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itse aineiston mahdollisimman pitk\u00e4lle piilossa itselt\u00e4\u00e4n \u2013 n\u00e4in analyysiprosessiin vaikuttaa v\u00e4hemm\u00e4n houkutus tehd\u00e4 ratkaisuja, jotka johtaisivat tutkijalle suotuisiin, mahdollisesti v\u00e4\u00e4ristyneisiin tuloksiin.\u2074<\/strong> K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 analyysin voi sokeuttaa esimerkiksi k\u00e4tkem\u00e4ll\u00e4 muuttujien identiteetit tai satunnaistamalla mittaustulosten arvoja k\u00e4sittelyn ajaksi. Positiivisia tuloksia suosivaa julkaisukulttuuria puolestaan voi jarruttaa edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kokeiden rekister\u00f6inti\u00e4 ennakkoon: t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s negatiiviset tulokset saadaan yleiseen tietoon kaikkien hy\u00f6dyksi. Interventiotutkimusten osalta ennakkorekister\u00f6inti\u00e4 onkin viimeisen kymmenen vuoden aikana alettu edellytt\u00e4\u00e4 miltei joka puolella maailmaa sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ett\u00e4 merkitt\u00e4vimpien tiedejulkaisujen tahoilta, mutta t\u00e4t\u00e4 edelt\u00e4vien tutkimusvaiheiden osalta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t ole yht\u00e4 yhten\u00e4iset.<\/span><\/p>\n

Tutkijoiden henkil\u00f6kohtaisia valintoja ohjaavat kuitenkin aina osaltaan akateemisen ymp\u00e4rist\u00f6n kannustinrakenteet, joita muokkaamatta tuskin saadaan pysyv\u00e4sti aikaan kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tiedekulttuuria. Esimerkiksi yll\u00e4 mainittuja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ei varsinaisesti edellytet\u00e4 tutkimusryhmilt\u00e4 kuin harvoin, eik\u00e4 ole viel\u00e4 selv\u00e4\u00e4, mink\u00e4 tahon niit\u00e4 oikeastaan tulisi tutkijan omantunnon lis\u00e4ksi vaatia ja mill\u00e4 keinoin. Vertaisarviointi, jolla tiedejulkaisujen sis\u00e4ll\u00f6n laatu pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan, ei ole aukoton keino seuloa pois kehnoin menetelmin saavutettuja tuloksia etenk\u00e4\u00e4n aloilla, joilla kyseenalaisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin on melkeinp\u00e4 totuttu ja kriteereilt\u00e4\u00e4n liev\u00e4sti ilmaistuna vaihtelevia julkaisuja on paljon, jolloin useiden hylk\u00e4ystenkin j\u00e4lkeen saattaa artikkelinsa viel\u00e4 saada l\u00e4pi korjauksitta vaihtoehtoisessa lehdess\u00e4.<\/p>\n

Hankaluuksia lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 tuoreiden tutkimushypoteesien testaamista arvostetaan tiedejulkaisuissa ja -yhteis\u00f6ss\u00e4 paljon enemm\u00e4n kuin toistokokeita, mink\u00e4 vuoksi j\u00e4lkimm\u00e4isten toteuttaminen ei usein yksinkertaisesti ole viisasta uralla etenemisen kannalta \u2013 n\u00e4in er\u00e4s tieteen t\u00e4rkeimmist\u00e4 peruspilareista unohtuu. Ehk\u00e4 ensimm\u00e4inen ratkaistava osa ongelmaa olisikin siis tehd\u00e4 toistokokeiden toteuttaminen houkuttelevammaksi uusiin innovaatioihin keskittymisen kustannuksella, mik\u00e4 hieman ep\u00e4intuitiivisesti saattaisikin lopulta edist\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4 nykyist\u00e4 tehokkaammin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tieteenfilosofiaa puolestaan tarvitaan m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4 tarkemmin sit\u00e4, millaisia koeasetelmia ja -tuloksia voidaan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 pit\u00e4\u00e4 osana onnistunutta toistoa ja millaisissa olosuhteissa. Vaaditaanko alkuper\u00e4isen tutkimuksen mahdollisimman t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 kopioimista, vai voidaanko saman teoreettisen periaatteen vahvistaminen hieman poikkeavallakin koeasetelmalla laskea osoitukseksi toistettavuudesta? Vastaukset n\u00e4ihin kysymyksiin vaihtelevat aloittain ja tietysti tilanteesta riippuen, joten eri k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tarjoaman evidenssin laatua tarkastelemalla niit\u00e4 voisi kenties tarkentaa.<\/p>\n

My\u00f6s raflaavampia muutoksia tiedeyhteis\u00f6n toimintaan on ehdotettu. Er\u00e4s kiinnostava mahdollisuus ovat taloustieteilij\u00e4 Robin Hansonin<\/strong> hahmotelmiin pohjautuvat ennustusmarkkinat, joissa tietyll\u00e4 tieteenalalla ty\u00f6skentelev\u00e4t asiantuntijat tai innokkaat harrastajat voisivat ly\u00f6d\u00e4 vetoa siit\u00e4, kuinka todenn\u00e4k\u00f6isesti mitk\u00e4kin jo julkaistut tutkimukset saadaan toistettua. Aiheesta viime vuonna toteutettu \u2013 tosin viel\u00e4 toistamaton \u2013 tutkimus osoitti, ett\u00e4 vaikka yksitt\u00e4iset psykologian alan tutkijat olivat tuskin kolikonheittoa tarkempia arvioimaan eri psykologisten tutkimusten toistettavuutta, ylsiv\u00e4t kaupank\u00e4ynnin kautta kollektiivisesti tehdyt ennustukset 71% tarkkuuteen.\u2075<\/strong> Ennustusmarkkinoiden ajatuksena onkin vedonly\u00f6nnin kautta kiinnitt\u00e4\u00e4 konkreettisia kannustimia n\u00e4iden arvioiden tarkkuuteen ennemmin kuin suosittujen tutkijoiden tai mieluisien hypoteesien kannattamiseen, mit\u00e4 nykyisin pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 esimerkiksi vertaisarviointia haittaavana v\u00e4\u00e4ristym\u00e4n\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkijat voivat tarkkailla toistensa p\u00e4\u00e4ttelyty\u00f6t\u00e4 omia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n. Olkoonkin ett\u00e4 idea vaatisi viel\u00e4 kehittely\u00e4 sek\u00e4 tarkkuutensa ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n implementaationsa suhteen ennen kuin se itsess\u00e4\u00e4n voisi merkitt\u00e4v\u00e4sti parantaa tutkimuskulttuuria, osoittaa se hyvin kuinka juuri t\u00e4llaiset tiedeyhteis\u00f6n rakenteisiin pureutuvat ratkaisut pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n suuria mahdollisuuksia muutoksiin.<\/p>\n

Vaikka tilanne siis t\u00e4ll\u00e4 haavaa kuulostaakin huolestuttavalta, on ongelmaan toden teolla her\u00e4tty useilla tieteenaloilla, ja keskustelu moninaisista lennokkaistakin ratkaisuehdotuksista k\u00e4y maailmanlaajuisesti vilkkaana sek\u00e4 perinteisten tiedonl\u00e4hteiden ett\u00e4 sosiaalisen median alustoilla. T\u00e4m\u00e4 onkin rohkaisevaa, sill\u00e4 sek\u00e4 tieteentekij\u00f6iden ett\u00e4 muun yhteiskunnan aito kiinnostus tieteen luotettavuutta kohtaan on taatusti oleellisin tekij\u00e4, kun haitallisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kitkem\u00e4\u00e4n ja tutkimuksen tasoa kohentamaan. Sek\u00e4 perustutkimuksessa ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen kaltaisilla, hyvin konkreettisesti ihmisel\u00e4mi\u00e4 parantavilla aloilla on tutkimustulosten todenper\u00e4isyys kaikkien kannalta liian t\u00e4rke\u00e4\u00e4 j\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi nykyiseen tilaansa.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n

1. David Cyranoski. Karolinska Institute to cut ties with controversial surgeon.<\/b> Nature News<\/i>, 2016.<\/p>\n

2. Katja Kuokkanen. Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiep\u00e4ilyt \u2013 \u201dOlen huolissani VTT:n asenteesta\u201d, sanoo Kari Raivio.<\/b><\/a> Helsingin Sanomat<\/i>, 7.2.2016.<\/p>\n

3. C. Glenn Begley, Lee M. Ellis. Drug development: Raise standards for preclinical cancer research.<\/b> Nature,<\/i> 2012.<\/p>\n

4. Robert MacCoun, Saul Perlmutter. Blind analysis: Hide results to seek the truth.<\/b> Nature News<\/i>, 2015.<\/p>\n

5. Anna Dreber, Thomas Pfeiffer et al. Using prediction markets to estimate the reproducibility of scientific research.<\/b> Proceedings of the National Academy of Sciences,<\/i> 2015.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 Ruotsin Karoliininen instituutti, yksi maailman merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisist\u00e4 yliopistoista, on parhaillaan kenties historiallisen skandaalin keski\u00f6ss\u00e4. Tunnetun kirurgi Paolo Macchiarinin, joka tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n on pyrkinyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kantasolujen avulla potilaan oman kudoksen kanssa yhdistyvi\u00e4 synteettisi\u00e4 henkitorvia, ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n muun muassa antaneen koehenkil\u00f6ille valheellista tietoa leikkauksen riskeist\u00e4 ja aiemmista kokeista sek\u00e4 v\u00e4\u00e4rent\u00e4neen leikkausten seurauksista kertovaa aineistoa useissa aiheesta … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":547,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[43,42,44,46,45,41,48,38,49,39,50,51,47,40],"class_list":["post-546","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-amgen","tag-bayer","tag-carroll","tag-ennustusmarkkinat","tag-hanson","tag-karoliininen-instituutti","tag-laaketiede","tag-macchiarini","tag-onkologia","tag-oresic","tag-replikaatio","tag-tutkimusetiikka","tag-tutkimusvilppi","tag-vtt"],"yoast_head":"\nVaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta? - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta? - Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 Ruotsin Karoliininen instituutti, yksi maailman merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisist\u00e4 yliopistoista, on parhaillaan kenties historiallisen skandaalin keski\u00f6ss\u00e4. Tunnetun kirurgi Paolo Macchiarinin, joka tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n on pyrkinyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kantasolujen avulla potilaan oman kudoksen kanssa yhdistyvi\u00e4 synteettisi\u00e4 henkitorvia, ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n muun muassa antaneen koehenkil\u00f6ille valheellista tietoa leikkauksen riskeist\u00e4 ja aiemmista kokeista sek\u00e4 v\u00e4\u00e4rent\u00e4neen leikkausten seurauksista kertovaa aineistoa useissa aiheesta … Jatka lukemista "Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta?"\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2016-02-22T17:17:36+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2016-02-22T18:16:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"168\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"206\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta?\",\"datePublished\":\"2016-02-22T17:17:36+00:00\",\"dateModified\":\"2016-02-22T18:16:18+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546\"},\"wordCount\":1729,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/02\\\/Replikaatio_pieni.jpeg\",\"keywords\":[\"Amgen\",\"Bayer\",\"Carroll\",\"ennustusmarkkinat\",\"Hanson\",\"Karoliininen instituutti\",\"l\u00e4\u00e4ketiede\",\"Macchiarini\",\"onkologia\",\"Ore\u0161i\u010d\",\"replikaatio\",\"tutkimusetiikka\",\"tutkimusvilppi\",\"VTT\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546\",\"name\":\"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta? - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/02\\\/Replikaatio_pieni.jpeg\",\"datePublished\":\"2016-02-22T17:17:36+00:00\",\"dateModified\":\"2016-02-22T18:16:18+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/02\\\/Replikaatio_pieni.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/02\\\/Replikaatio_pieni.jpeg\",\"width\":168,\"height\":206},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=546#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta? - Bioetiikan instituutti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta? - Bioetiikan instituutti","og_description":"Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 Ruotsin Karoliininen instituutti, yksi maailman merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisist\u00e4 yliopistoista, on parhaillaan kenties historiallisen skandaalin keski\u00f6ss\u00e4. Tunnetun kirurgi Paolo Macchiarinin, joka tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n on pyrkinyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kantasolujen avulla potilaan oman kudoksen kanssa yhdistyvi\u00e4 synteettisi\u00e4 henkitorvia, ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n muun muassa antaneen koehenkil\u00f6ille valheellista tietoa leikkauksen riskeist\u00e4 ja aiemmista kokeista sek\u00e4 v\u00e4\u00e4rent\u00e4neen leikkausten seurauksista kertovaa aineistoa useissa aiheesta … Jatka lukemista \"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta?\"","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2016-02-22T17:17:36+00:00","article_modified_time":"2016-02-22T18:16:18+00:00","og_image":[{"width":168,"height":206,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta?","datePublished":"2016-02-22T17:17:36+00:00","dateModified":"2016-02-22T18:16:18+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546"},"wordCount":1729,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg","keywords":["Amgen","Bayer","Carroll","ennustusmarkkinat","Hanson","Karoliininen instituutti","l\u00e4\u00e4ketiede","Macchiarini","onkologia","Ore\u0161i\u010d","replikaatio","tutkimusetiikka","tutkimusvilppi","VTT"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546","name":"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta? - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg","datePublished":"2016-02-22T17:17:36+00:00","dateModified":"2016-02-22T18:16:18+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg","width":168,"height":206},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=546#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vaaksa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on virsta vaaraa: kuinka kohentaa biol\u00e4\u00e4ketieteen luotettavuutta?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg",168,206,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg",168,206,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg",168,206,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg",168,206,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg",168,206,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Replikaatio_pieni.jpeg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Teksti: ANNI LESKEL\u00c4 Ruotsin Karoliininen instituutti, yksi maailman merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisist\u00e4 yliopistoista, on parhaillaan kenties historiallisen skandaalin keski\u00f6ss\u00e4. Tunnetun kirurgi Paolo Macchiarinin, joka tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n on pyrkinyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kantasolujen avulla potilaan oman kudoksen kanssa yhdistyvi\u00e4 synteettisi\u00e4 henkitorvia, ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n muun muassa antaneen koehenkil\u00f6ille valheellista tietoa leikkauksen riskeist\u00e4 ja aiemmista kokeista sek\u00e4 v\u00e4\u00e4rent\u00e4neen leikkausten seurauksista kertovaa aineistoa useissa aiheesta…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/546","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=546"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/546\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":558,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/546\/revisions\/558"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/547"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=546"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=546"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=546"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}