{"id":757,"date":"2016-05-18T15:20:13","date_gmt":"2016-05-18T12:20:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757"},"modified":"2016-05-18T15:20:13","modified_gmt":"2016-05-18T12:20:13","slug":"synteettinen-biologia-ja-genominmuokkaus-herattavat-eettisia-kysymyksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757","title":{"rendered":"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4"},"content":{"rendered":"

Teksti: MARKO AHTEENSUU<\/strong>, kuva: SUSANNA NIINI\u00d6<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus perustuu osin haastattelukysymyksiin, jotka toimittaja Anna Kuusela<\/strong> esitti minulle genominmuokkauksen ja synteettisen biologian etiikkaan liittyen. Haastattelu julkaistiin Turun Sanomien<\/em> Tiede-osiossa sunnuntaina 15.5.2016.<\/p>\n

Mit\u00e4 synteettinen biologia on?<\/strong><\/p>\n

Synteettinen biologia on useita tieteenaloja (molekyylibiologia, genetiikka, kemia, fysiikka, tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tiede ja insin\u00f6\u00f6ritieteet) yhdist\u00e4v\u00e4 tutkimusala, jossa sovelletaan insin\u00f6\u00f6ritieteellist\u00e4 suunnittelu- ja rakennustapaa biologiaan. Se mahdollistaa t\u00e4ysin uudenlaisten ominaisuuksien sek\u00e4 toimintojen mallintamisen ja toteuttamisen. Synteettisess\u00e4 biologiassa otetaan taas yksi askel edemm\u00e4s organismien ja el\u00e4m\u00e4n prosessien tutkimisesta ja kuvailusta niiden aktiiviseen sek\u00e4 tarkkaan muokkaamiseen \u2013 jopa rakentamiseen.<\/p>\n

Suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen synteettinen biologia tuli Craig Venterin<\/strong> johtaman tutkimusryhm\u00e4n tutkimuksen (Gibson DG ym. 2010 Science<\/em> 329[52]: 52\u201356) laajan mediaraportoinnin kautta vuonna 2010. Tutkimuksessa Mycoplasma mycoides <\/em>-bakteerin genomi (eli koko perim\u00e4) rakennettiin uudelleen, jonka j\u00e4lkeen se siirrettiin Mycoplasma capricolum <\/em>-bakteeriin, josta perint\u00f6aines oli puolestaan poistettu. N\u00e4in syntyi monistumiskykyinen, osittain synteettinen bakteeri, jonka tutkimusryhm\u00e4 nimesi Mycoplasma mycoides JCVI-syn1.0<\/em>:ksi.<\/p>\n

<\/p>\n

Synteettiseen biologiaan liittyy suuria odotuksia. Sovellusalueita ovat niin kemianteollisuus, biotekniikka, l\u00e4\u00e4ketiede, energiantuotanto, materiaalitekniikka kuin ymp\u00e4rist\u00f6 ja j\u00e4tehuoltokin. Yksi esimerkki ovat kasvit, jotka aistivat taudinaiheuttajia tai kemikaaleja, kuten r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4, myrkkyj\u00e4 tai saasteita, ja jotka tuottavat havaittavan vasteen. Jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista sovelluksista mainitaan usein artemisiinin tuotanto malarial\u00e4\u00e4kkeeksi Saccharomyces cerevisiae<\/em> -hiivassa sek\u00e4 sokereista valmistettu biohajoava muovi. Samalla synteettinen biologia tuo mukanaan joukon eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, esimerkiksi riitt\u00e4v\u00e4n turvallisuuden tason ja sen varmistavan bioturvaamisen suhteen. (Ks. esim. Ritala A ym. 2013 Synteettinen biologia<\/em>, Biotekniikan neuvottelukunnan julkaisuja.)<\/p>\n

Mit\u00e4 genominmuokkaus on?<\/strong><\/p>\n

Genominmuokkauksella (eli genomieditoinnilla; engl. genome editing<\/em>) viitataan menetelmiin, joiden avulla perim\u00e4\u00e4 voidaan muuttaa tarkoin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 kohdista. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi CRISPR-Cas9 (engl. clustered regularly interspaced short palindromic repeats<\/em>), ODM (oligonucleotide directed mutagenesis<\/em>), TALEN (transcription activator-like effector nucleases<\/em>) ja ZFN (zinc finger nucleases<\/em>). Menetelm\u00e4t soveltuvat geeniterapioiden ja l\u00e4\u00e4kkeiden kehitt\u00e4miseen, teolliseen biotekniikkaan sek\u00e4 kasvi- ja el\u00e4inbiotekniikkaan.<\/p>\n

CRISPR\/Cas9-systeemiin perustuvassa tekniikassa RNA-molekyyli tunnistaa tarkan kohdan DNA-sekvenssiss\u00e4 ja Cas-entsyymi katkaisee DNA:n. Se on genominmuokkausmenetelmist\u00e4 yksinkertaisin ja lupaavin.<\/p>\n

Tutkimus on edennyt huikeaa vauhtia viime vuosina. Esimerkiksi CRISPR-Cas9:n on jo sanottu mullistaneen alan, vaikka sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 raportoitiin ensi kertaa vuonna 2013.<\/p>\n

Miten synteettinen biologia ja genomieditointi liittyv\u00e4t toisiinsa?<\/strong><\/p>\n

Synteettinen biologia ja genominmuokkaus ovat osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 tietyiss\u00e4 synteettisen biologian tutkimushaaroissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n genominmuokkausmenetelmi\u00e4. Tiedekomiteoiden raportissa Euroopan komissiolle synteettisen biologian sis\u00e4ll\u00e4 erotetaan seuraavat tutkimushaarat: (1) geneettisten osien kirjastot ja metodit, (2) minimaaliset solut ja isa\u0308nta\u0308solualustat, (3) proto- ja keinotekoiset solut, (4) ksenobiologia, (5) DNA-synteesi ja genominmuokkaus<\/u> ja (6) DIY(tee-se-itse)-biologia eli biohakkerointi (Scientific Committees\/European Commission 2015 Opinion on Synthetic Biology II: Risk Assessment Methodologies and Safety Aspects<\/em>).<\/p>\n

Miten genominmuokkaus eroaa muista geenitekniikoista (muuntogeenitekniikoista)?<\/strong><\/p>\n

Genominmuokkaus on paljon tarkempaa. Nukleaasientsyymej\u00e4 eli molekyylisaksia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perim\u00e4\u00e4n voidaan lis\u00e4t\u00e4, siit\u00e4 poistaa tai siihen vaihtaa sijanniltaan tarkoin m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 nukleotidijaksoja. Nukleotidit ovat DNA:n ja RNA:n rakenneyksik\u00f6it\u00e4. Mit\u00e4 tahansa kohtaa genomissa voidaan muokata. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 parannus aiempiin geenitekniikoihin, joissa uuden geenin paikkaa perim\u00e4ss\u00e4 ei voitu m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ennalta.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyen EU:ssa on meneill\u00e4\u00e4n keskustelu siit\u00e4, kuuluvatko genominmuokkausmenetelm\u00e4t geenitekniikkas\u00e4\u00e4ntelyn piiriin. Euroopan komissiolta odotetaan linjausta asiassa. Synteettinen biologia kuuluu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n alaan. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti katsottuna synteettisess\u00e4 biologiassa tyypillisesti muunnetaan, lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tai rakennetaan huomattavasti pidempi\u00e4 nukleotidijaksoja kuin perinteisess\u00e4 geenitekniikassa ja genominmuokkauksen kohdalla. Perinteiset mutageneesitekniikat, kuten kemiallinen ja s\u00e4teilymutageneesi, on puolestaan suljettu pois geenitekniikkadirektiivien soveltamisalasta, ellei niiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 yhdistelm\u00e4nukleiinihappomolekyylej\u00e4 tai muuntogeenisi\u00e4 organismeja.<\/p>\n

Millaisia eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 liittyy synteettiseen biologiaan ja genomieditointiin?<\/strong><\/p>\n

Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t oikeuksiin, velvollisuuksiin, oikeudenmukaisuuteen, arvoihin sek\u00e4 yleisemmin moraaliseen oikeaan ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Systemaattisesti n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkastellaan geeni- ja bioetiikassa. Eettiset perustelut tutkimuksen sek\u00e4 kaupallisen k\u00e4yt\u00f6n puolesta tai niit\u00e4 vastaan viittaavat usein synteettisen biologian\/genominmuokkauksen vaikutuksiin ihmisten ja el\u00e4inten terveydelle sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle. Seuraukset voivat olla mahdollisia, ennustettuja tai tiedettyj\u00e4. Niiden hy\u00f6dyllisyyden ja haitallisuuden (tai vakavuuden) arviointiin ja puntarointiin liittyy v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 moraalisia valintoja. Toisenlaiset perustelut viittaavat n\u00e4kemyksiin, joiden mukaan teknologian tai tiettyjen menetelmien k\u00e4ytt\u00f6 on itsess\u00e4\u00e4n velvoitettua, hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, v\u00e4\u00e4rin tai moraalisesti ongelmallista riippumatta niiden seurauksista. T\u00e4llaisia ovat tyypillisesti perustavien rajojen rikkomiseen sek\u00e4 luonnottomuuteen vetoavat argumentit.<\/p>\n

Toistaiseksi keskeisimp\u00e4n\u00e4 moraalisena huolenaiheena etenkin CRISPR-Cas9:n kohdalla on ollut mahdollinen ihmisen sukusolujen muokkaus. T\u00e4ll\u00f6in tehdyt muutokset periytyisiv\u00e4t j\u00e4lkel\u00e4isille ja sis\u00e4ltyisiv\u00e4t yksil\u00f6n kaikkiin soluihin. Uhkakuvina on n\u00e4hty geneettinen parantelu ja mahdolliset odottamattomat seuraukset tuleville sukupolville. Keskusteluun on osallistunut esimerkiksi CRISPR-Cas9:n kehitt\u00e4j\u00e4 Jennifer Doudna<\/strong>. Genominmuokkaukseen liittyv\u00e4t eettiset kysymykset eiv\u00e4t kuitenkaan ole yksinomaan tieteentekij\u00f6iden kontolla. Tiede tai tieteellinen metodi ei itsess\u00e4\u00e4n tarjoa ratkaisuja t\u00e4m\u00e4n tyyppisiin kysymyksiin, vaan tarvitaan laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua. My\u00f6s aiemmat eettiset tutkimukset, ohjeistukset ja keskustelut tarjoavat hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan genominmuokkauksen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden arvioinnille ja vastuulliselle k\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n

Kertoisitko omasta tutkimusty\u00f6st\u00e4si t\u00e4h\u00e4n liittyen.<\/strong><\/p>\n

Olen k\u00e4sitellyt erityisesti synteettisen biologian bioturvaamiseen liittyv\u00e4\u00e4 tematiikkaa. Bioturvaamisella tarkoitetaan periaatteita, k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja yksitt\u00e4isi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, joiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimustiedon ja teknologioiden mahdollista tietoista v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 esimerkiksi bioterrorismitarkoituksessa. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 tietyt kehityskulut, jotka liittyv\u00e4t synteettiseen biologiaan ja genominmuokkaukseen, nostavat bioturvaamisriskej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kehityskulut voidaan jakaa kolmeen luokkaan:<\/p>\n

 <\/p>\n

(I) Tarvittavan tietotaidon levi\u00e4minen<\/p>\n

Tekniikoiden yh\u00e4 laajempi k\u00e4ytt\u00f6 tutkijoiden ja tuotekehitt\u00e4jien keskuudessa<\/p>\n

-Yliopistot, ammattikorkeakoulut, lukiot<\/p>\n

-iGEM-kilpailut (International Genetically Engineered Machine Foundation<\/em>)<\/p>\n

-DIY-biologialiikkeen kasvu ja siihen liittyv\u00e4t yhteis\u00f6laboratoriot ja -tilat (engl. community labs and hackerspaces<\/em>)<\/p>\n

 <\/p>\n

(II) Tekniikoiden, tarvikkeiden ja biologisten osien saatavuuden parantuminen<\/p>\n

-DNA-sekvenssoinnin ja -synteesin hinnan nopea lasku<\/p>\n

-Genominmuokkausmenetelm\u00e4t (tarkkuus ja helppok\u00e4ytt\u00f6isyys)<\/p>\n

-DNA-synteesipalveluja tarjoavat yhti\u00f6t<\/p>\n

-Tutkimusjulkaisut ja geneettisten osien kirjastot (esim. the Registry of Standard Biological Parts<\/em>)<\/p>\n

-Ohjeet kotilaboratorioiden perustamiseen saatavissa internetist\u00e4, samoin tarvikkeiden myynti internetiss\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4ksi kekseli\u00e4\u00e4t ratkaisut kalliiden laboratorio-instrumenttien korvaamiseen (engl. creative workarounds<\/em>)<\/p>\n

 <\/p>\n

(III) \u201cUudet\u201d mahdollisuudet<\/p>\n

-Jo h\u00e4vinneiden patogeenien (eli taudinauheuttajien) uudelleenrakentaminen (esim. espanjantauti)<\/p>\n

-Uudenlaiset patogeenit tai (synteettiset) organismit, jotka tuottavat toksiineja<\/p>\n

-Korkeampi virulenssi<\/p>\n

-Mahdollinen resistanssi tunnetuille l\u00e4\u00e4kkeille<\/p>\n

 <\/p>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kehityskulut eiv\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 ole eettisesti tai muutenkaan ongelmallisia, eik\u00e4 niihin liittyv\u00e4st\u00e4 bioturvaamisriskitason noususta seuraa, ett\u00e4 niit\u00e4 pit\u00e4isi rajoittaa. Uudenlaiset uhat ja aiempaa korkeampi riskitaso voivat kuitenkin toimia perusteena tarkistaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 hallinnollisia ja viranomaisvalvonnan menettelytapoja. T\u00e4m\u00e4 taas ei tarkoita, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 pit\u00e4isi kirist\u00e4\u00e4, vaan vain sit\u00e4, ett\u00e4 na\u0308ytta\u0308isi olevan hyvi\u00e4 perusteita arvioida, saavutetaanko valittu hyva\u0308ksytta\u0308va\u0308n riskin ja suojelun taso nykyisill\u00e4 bioturvaamisriskien hallinnan toimenpiteill\u00e4. Etiikkaan t\u00e4m\u00e4 liittyy siten, ett\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n riskin ja suojelun tason m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 moraalispoliittinen valinta. Ne eiv\u00e4t siis seuraa tieteellisest\u00e4 riskinarvioinnista tai yleisemmin tieteellisen metodin k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

EU:ssa on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 synteettisen biologian s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 koskeva arviointiprosessi, jossa tarkistetaan erityisesti geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n sek\u00e4 nykyisten riskinarviointi- ja hallintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen soveltuvuutta ja kattavuutta t\u00e4m\u00e4n uuden tutkimusalan suhteen. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t, hiljakkoin valmistuneet tieteellisten komiteoiden kolme raporttia Euroopan komissiolle eiv\u00e4t kuitenkaan k\u00e4sittele bioturvaamisn\u00e4k\u00f6kohtia. Toistaiseksi bioturvaaminen onkin ollut enemm\u00e4n keskustelun ja selvitysten kohteena Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. (Ks. tarkemmin Ahteensuu M Dosis <\/em>31[4\/2015]: 228\u2013240.)<\/p>\n

On v\u00e4itetty, ett\u00e4 eettinen pohdinta on turhana jarruna, kun puhutaan geenimuuntelusta. Mit\u00e4 mielt\u00e4 sin\u00e4 olet? <\/strong><\/p>\n

On totta, ett\u00e4 erityisesti EU:ssa monet ovat suhtautuneet muuntogeenisiin organismeihin ep\u00e4ilev\u00e4sti ja ynse\u00e4sti. Samalla l\u00e4\u00e4ketieteellinen geenitekniikka on tavallisesti katsottu hy\u00f6dylliseksi. N\u00e4m\u00e4 asenteet eiv\u00e4t kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 eettinen pohdinta itsess\u00e4\u00e4n olisi jarruna tai esteen\u00e4. Vastustuksen syy voi toki olla moraalinen periaate tai vakaumus. Joissakin tapauksissa asenteet riippuvat tietotasosta, mutta t\u00e4m\u00e4 suhde ei ole suoraviivainen.<\/p>\n

Etiikka ei ole turha jarru, vaan joissakin tapauksissa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n sellainen. T\u00e4rkeimm\u00e4t oikeudet ja eettiset periaatteet kodifioidaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 toimivat yksityisyyden suojaa koskevat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset sek\u00e4 tietoon perustuva vapaa suostumus, joka varmistaa potilaan tai l\u00e4\u00e4ketieteelliseen tutkimukseen osallistuvan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden toteutumisen. Sama tietysti p\u00e4tee turvallisuusn\u00e4k\u00f6kohtien suhteen.<\/p>\n

Yht\u00e4 kaikki eettinen pohdinta ja julkinen keskustelu varhaisessa vaiheessa ovat olennaisia kaikkien uusien teknologioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton yhteydess\u00e4. Ne auttavat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimuksen ja kaupallisen k\u00e4yt\u00f6n hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden rajoja sek\u00e4 perustelemaan niit\u00e4 koskevia yhteiskunnallisia ratkaisuja kuten oikeudellista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kautta ne osaltaan mahdollistavat teknologioiden vastuullisen k\u00e4yt\u00f6n ja hy\u00f6dynt\u00e4misen.<\/p>\n

Genominmuokkauksen kohdalla juuri tutkijat ovat per\u00e4\u00e4nkuuluttaneet eettisen pohdinnan ja yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 sopimisen t\u00e4rkeytt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on l\u00e4hinn\u00e4 esitetty huoli siit\u00e4, ett\u00e4 sukusoluihin kohdistuvan geeniterapian vastustus voisi tarpeettomasti sekoittua ihmisten mieliss\u00e4 somaattisten solujen geeniterapian kanssa. T\u00e4m\u00e4 voisi ep\u00e4suorasti est\u00e4\u00e4 viimeksi mainittujen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vakavien sairauksien, esimerkiksi sy\u00f6v\u00e4n, hoidossa. N\u00e4in ollen onkin olennaista lis\u00e4t\u00e4 totuudenmukaisen, puolueettoman ja helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n tiedon saatavuutta, mik\u00e4 luo pohjan hyvin informoidulle, ei-polarisoituneelle julkiselle keskustelulle.<\/p>\n

Eri maiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6t poikkevat liittyen genominmuokkaukseen. Tarvitaanko kansainv\u00e4list\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Nykyinen ep\u00e4varmuus genominmuokkauksen oikeudellisen aseman suhteen EU:ssa on haitallista tutkimukselle ja tuotekehitykselle \u2013 ainakin pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa. Komissiolta odotettu linjaus tullee helpottamaan j\u00e4senmaiden toimivaltaisten viranomaisten ty\u00f6skentely\u00e4 sek\u00e4 luomaan alalle ennustettavuutta ja yhten\u00e4iset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t. T\u00e4m\u00e4 ei kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n koske mahdollista sukusolujen geeniterapiaa, koska ihmiset on suljettu pois muuntogeenisen organismin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. (Mit\u00e4 tahansa Euroopan komissio p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4kin sen suhteen, kuuluuko genominmuokkaus geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n alaan, t\u00e4m\u00e4 linjaus ei koske geeniterapiaa. Geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 koskee vain muuntogeenisi\u00e4 organismeja, jollainen ihminen ei t\u00e4ss\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 annetun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan voi olla.)<\/p>\n

Sukusolujen geeniterapia on kuitenkin jo lailla kielletty\u00e4 suurimmassa osassa Euroopan maita. Tutkijakunta on vedonnut kliinisen k\u00e4yt\u00f6n kohdalla maailmanlaajuisen moratorion (eli m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen kiellon) puolesta viime vuonna. Keskeinen syy t\u00e4h\u00e4n oli kiinalaisen tutkimusryhm\u00e4n raportoimat kokeet ihmisalkioilla. Kokeissa yritettiin korjata vakavaa perinn\u00f6llist\u00e4 sairautta aiheuttava geenivirhe. T\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan onnistuttu. Alkioita ei istutettu kohtuun.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

VTT Marko Ahteensuu<\/strong> (mataah@utu.fi) on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen filosofian dosentti Turun yliopistolla. H\u00e4n ty\u00f6skentelee kollegium-tutkijana Turku Institute for Advanced Studies<\/em>:ssa (TIAS) ja on parhaillaan vuoden vieraileva tutkija Kuninkaallisella teknillisell\u00e4 korkeakoululla (KTH) Tukholmassa. Ahteensuun tutkimus liittyy bioetiikkaan ja siin\u00e4 erityisesti vastuulliseen riskien hallintaan sek\u00e4 kansalaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon osallistumiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyen Ahteensuu on mukana uusia lajien suojelun muotoja ja niiden perusteita tutkivassa tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 Luonnontieteellisell\u00e4 keskusmuseolla (LUOMUS). Ahteensuu on Biotekniikan neuvottelukunnan (BTNK, STM) j\u00e4sen ja Geenitekniikan lautakunnan (GTLK, STM) pysyv\u00e4 asiantuntija. (T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa h\u00e4n on yksinomaan bioetiikan tutkijan roolissa.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: MARKO AHTEENSUU, kuva: SUSANNA NIINI\u00d6 T\u00e4m\u00e4 kirjoitus perustuu osin haastattelukysymyksiin, jotka toimittaja Anna Kuusela esitti minulle genominmuokkauksen ja synteettisen biologian etiikkaan liittyen. Haastattelu julkaistiin Turun Sanomien Tiede-osiossa sunnuntaina 15.5.2016. Mit\u00e4 synteettinen biologia on? Synteettinen biologia on useita tieteenaloja (molekyylibiologia, genetiikka, kemia, fysiikka, tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tiede ja insin\u00f6\u00f6ritieteet) yhdist\u00e4v\u00e4 tutkimusala, jossa sovelletaan insin\u00f6\u00f6ritieteellist\u00e4 suunnittelu- ja rakennustapaa biologiaan. … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":758,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[73,69,72,71,74,70,75,68,67,65,66],"class_list":["post-757","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-bioturvaaminen","tag-crispr-cas9","tag-doudna","tag-geenietiikka","tag-geenimuuntelu","tag-geenitekniikka","tag-geenitekniikkalainsaadanto","tag-genomieditointi","tag-genominmuokkaus","tag-synteettinen-biologia","tag-venter"],"yoast_head":"\nSynteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 - Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Teksti: MARKO AHTEENSUU, kuva: SUSANNA NIINI\u00d6 T\u00e4m\u00e4 kirjoitus perustuu osin haastattelukysymyksiin, jotka toimittaja Anna Kuusela esitti minulle genominmuokkauksen ja synteettisen biologian etiikkaan liittyen. Haastattelu julkaistiin Turun Sanomien Tiede-osiossa sunnuntaina 15.5.2016. Mit\u00e4 synteettinen biologia on? Synteettinen biologia on useita tieteenaloja (molekyylibiologia, genetiikka, kemia, fysiikka, tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tiede ja insin\u00f6\u00f6ritieteet) yhdist\u00e4v\u00e4 tutkimusala, jossa sovelletaan insin\u00f6\u00f6ritieteellist\u00e4 suunnittelu- ja rakennustapaa biologiaan. … Jatka lukemista "Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4"\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2016-05-18T12:20:13+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"168\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"206\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4\",\"datePublished\":\"2016-05-18T12:20:13+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757\"},\"wordCount\":1781,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/05\\\/Ahteensuu_pieni.jpeg\",\"keywords\":[\"bioturvaaminen\",\"CRISPR-Cas9\",\"Doudna\",\"geenietiikka\",\"geenimuuntelu\",\"geenitekniikka\",\"geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\",\"genomieditointi\",\"genominmuokkaus\",\"synteettinen biologia\",\"Venter\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757\",\"name\":\"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/05\\\/Ahteensuu_pieni.jpeg\",\"datePublished\":\"2016-05-18T12:20:13+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/05\\\/Ahteensuu_pieni.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/05\\\/Ahteensuu_pieni.jpeg\",\"width\":168,\"height\":206},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=757#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 - Bioetiikan instituutti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 - Bioetiikan instituutti","og_description":"Teksti: MARKO AHTEENSUU, kuva: SUSANNA NIINI\u00d6 T\u00e4m\u00e4 kirjoitus perustuu osin haastattelukysymyksiin, jotka toimittaja Anna Kuusela esitti minulle genominmuokkauksen ja synteettisen biologian etiikkaan liittyen. Haastattelu julkaistiin Turun Sanomien Tiede-osiossa sunnuntaina 15.5.2016. Mit\u00e4 synteettinen biologia on? Synteettinen biologia on useita tieteenaloja (molekyylibiologia, genetiikka, kemia, fysiikka, tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tiede ja insin\u00f6\u00f6ritieteet) yhdist\u00e4v\u00e4 tutkimusala, jossa sovelletaan insin\u00f6\u00f6ritieteellist\u00e4 suunnittelu- ja rakennustapaa biologiaan. … Jatka lukemista \"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4\"","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2016-05-18T12:20:13+00:00","og_image":[{"width":168,"height":206,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4","datePublished":"2016-05-18T12:20:13+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757"},"wordCount":1781,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg","keywords":["bioturvaaminen","CRISPR-Cas9","Doudna","geenietiikka","geenimuuntelu","geenitekniikka","geenitekniikkalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6","genomieditointi","genominmuokkaus","synteettinen biologia","Venter"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757","name":"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg","datePublished":"2016-05-18T12:20:13+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg","width":168,"height":206},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=757#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Synteettinen biologia ja genominmuokkaus her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg",168,206,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg",168,206,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg",168,206,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg",168,206,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg",168,206,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/05\/Ahteensuu_pieni.jpeg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Teksti: MARKO AHTEENSUU, kuva: SUSANNA NIINI\u00d6 T\u00e4m\u00e4 kirjoitus perustuu osin haastattelukysymyksiin, jotka toimittaja Anna Kuusela esitti minulle genominmuokkauksen ja synteettisen biologian etiikkaan liittyen. Haastattelu julkaistiin Turun Sanomien Tiede-osiossa sunnuntaina 15.5.2016. Mit\u00e4 synteettinen biologia on? Synteettinen biologia on useita tieteenaloja (molekyylibiologia, genetiikka, kemia, fysiikka, tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tiede ja insin\u00f6\u00f6ritieteet) yhdist\u00e4v\u00e4 tutkimusala, jossa sovelletaan insin\u00f6\u00f6ritieteellist\u00e4 suunnittelu- ja rakennustapaa biologiaan.…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/757","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=757"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/757\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":761,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/757\/revisions\/761"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/758"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=757"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=757"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=757"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}