{"id":850,"date":"2016-08-12T15:55:03","date_gmt":"2016-08-12T12:55:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850"},"modified":"2016-08-12T16:05:23","modified_gmt":"2016-08-12T13:05:23","slug":"robotiikka-ihmisten-apuna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850","title":{"rendered":"Robotiikka ihmisten apuna"},"content":{"rendered":"

Teksti ja kuva: KIMMO V\u00c4NNI<\/strong><\/p>\n

Robotiikka ja sen erilaiset k\u00e4ytt\u00f6tavat esimerkiksi ik\u00e4ihmisten hoidossa ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua viime aikoina. Tekstiss\u00e4 robottitutkija Kimmo V\u00e4nni<\/a> luo yleiskatsauksen erityisesti sosiaalisen robotiikan nykytilaan, erilaisiin ulottuvuuksiin ja robotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. <\/em><\/p>\n

Robotin esiasteena ja ensiesiintymisen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 varhaista juutalaista tarinaa, jossa luotiin ihmisen avuksi savimies Golem<\/em> (SJSU 2016). Tarinan mukaan Golem, jolle annettiin nimeksi Joseph<\/strong>, villiintyi ihmisen unohduksen vuoksi ja rupesi toimimaan omatoimisesti. Vastaavanlainen pelko on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s nyky\u00e4\u00e4n, kun keskustelemme ihmisi\u00e4 avustavista roboteista. My\u00f6s kirjallisuus ja elokuvataide ovat vaikuttaneet vahvasti mielikuviimme k\u00e4sitteest\u00e4 robotti<\/em>. Italialainen elokuvataiteen professori Gian Piero Brunetta<\/strong> on laatinut hyv\u00e4n koosteen elokuvissa esiintyneist\u00e4 roboteista aina mykk\u00e4filmiajoista Terminaattoriin (2013). On kuitenkin syyt\u00e4 kyseenalaistaa, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin science fiction -k\u00e4sitykset robotiikasta ovat sovellettavissa robottiteknologian todellisuuteen ja t\u00e4m\u00e4nhetkisiin k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksiin.<\/p>\n

<\/p>\n

Usein ihmisten kuulee kyselev\u00e4n, mit\u00e4 sitten tehd\u00e4\u00e4n, kun robotti ottaa vallan, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 noudata ihmisten ohjeita. Pelkoon on helppo ratkaisu: katkaisemme robotista virran tai eliminoimme robotin tietoliikenteen prosessoreista toimilaitteille. Hieman karrikoiden voimme my\u00f6s todeta, ett\u00e4 odotamme, kun robotin akun tyhjenev\u00e4t \u2013 eiv\u00e4th\u00e4n ne kuitenkaan kest\u00e4 kuin parikymment\u00e4 minuuttia. Pelko robotin ”villiintymisest\u00e4” on kuitenkin istutettu ihmisen mielikuviin \u2013 ja onhan se varmasti mahdollista jollakin tasolla tulevaisuudessa, mutta sit\u00e4 ennen robottiteknologian tulee kehitty\u00e4 paljon ja my\u00f6s robottien voimal\u00e4hteiden eli akkujen tulee olla edistyneit\u00e4.<\/p>\n

Omat kokemukseni robottien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ovat sen suuntaisia, ett\u00e4 eiv\u00e4t ne aina toimi annettujen ohjeiden (koodin) mukaisesti, mutta eiv\u00e4t ne ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n villiintyneet. Lis\u00e4ksi Suomessa on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, joka est\u00e4\u00e4 liikenopeudeltaan ja massaltaan vaarallisen robotin ja ihmisen yhteiselon. Yleisesti ihmisten keskuudessa k\u00e4ytett\u00e4vien robottien massa, voima ja liikenopeudet ovat aika pieni\u00e4 ja suuri osa ihmisten aktivointiin tarkoitetuista roboteista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liiku lainkaan. N\u00e4m\u00e4 robotit tunnetaan k\u00e4sitteell\u00e4 sosiaaliset robotit<\/em>.<\/p>\n

Sosiaalinen robotiikka on verrattain uusi tutkimusalue, eiv\u00e4tk\u00e4 sen parissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t termit ja k\u00e4sitteet ole viel\u00e4 t\u00e4ysin vakiintuneet. Sosiaalisesta robotiikasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein k\u00e4sitett\u00e4 ihmiskeskeinen robotiikka, <\/em>joka voi periaatteessa tarkoittaa mit\u00e4 tahansa ihmisiin liittyv\u00e4\u00e4 robotiikkaa. Muita sosiaaliseen robotiikkaan liittyvi\u00e4 tai sosiaalista robotiikkaa sivuavia k\u00e4sitteit\u00e4 ovat avustava robotiikka<\/em>, sosiaalisesti avustava robotiikka<\/em>, emotionaalisesti avustava robotiikka<\/em>, affektiivinen robotiikka<\/em> ja interaktiivinen robotiikka<\/em>. (Sosiaalisen robotiikan k\u00e4sitteen t\u00e4sment\u00e4mist\u00e4 ovat edist\u00e4neet muun muassa Heerink et al. (2010), Tapus et al. (2007), Feil-Seifer & Matari\u0107 (2005), Fong et al. (2003) ja Dautenhahn (2007).)<\/p>\n

Vaikka sosiaalisen robotiikan k\u00e4sitett\u00e4 on py\u00f6ritelty noin 15 vuotta, tutkijat eiv\u00e4t ole yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 sosiaalisella robotiikalla tarkoitetaan \u2013 tai varsinkaan siit\u00e4, mik\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on sosiaalinen robotti. Heerink<\/strong> on kirjottanut, ett\u00e4 sosiaalisessa robotiikassa on kolme tekij\u00e4\u00e4: robotti, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ja niiden v\u00e4linen interaktio, joka voi olla luonteeltaan my\u00f6s sanatonta. T\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan my\u00f6s robotin tulee siis ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen kommunikointia ja muokata toimintansa sen mukaisesti.<\/p>\n

Robottikeskusteluissa tulee toisinaan esille kysymys siit\u00e4, mik\u00e4 on robotti. Voisiko esimerkiksi \u00e4lypuhelimessa tai tablet-tietokoneessa toimiva avatar<\/em>-hahmo olla robotti? T\u00e4h\u00e4n kysymykseen on olemassa helppo m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Robotti on fyysinen laite, ja tietokoneen tai puhelimen n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 toimiva avatar-hahmo taas puolestaan on virtuaalinen agentti<\/em>. Aikoinaan robotin m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 todettiin niinkin, ett\u00e4 robotti sensoroi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n, k\u00e4sittelee saamansa tiedon ja toteuttaa toiminnot toimilaitteidensa avulla. T\u00e4m\u00e4n perusteella sosiaalinen robotti h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 perinteist\u00e4 robotiikan k\u00e4sitett\u00e4, mutta t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin k\u00e4sitteen ehdot. Sosiaalinen robotti ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteuta fyysisesti mit\u00e4\u00e4n pyynt\u00f6\u00e4 \u2013 esimerkiksi avusta ihmist\u00e4 tai tuo tavaroita \u2013 mutta se reagoi eli kommunikoi esimerkiksi liikkeell\u00e4\u00e4n, \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n, valoillaan ja ilmeill\u00e4\u00e4n. Tutkimuslaitoksissa on ymp\u00e4ri maailman kehitelty erilaisia robotteja, joissa on hy\u00f6dynnetty eri kommunikointitapoja.<\/p>\n

Ihmisten keskuudessa toimivan robotin kehitt\u00e4minen on haastava teht\u00e4v\u00e4 verrattuna esimerkiksi teollisuusrobottiin. Ihmisten ilmeet, eleet ja tarpeet ovat hyvin erilaisia, joten robotin tulisi pysty\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten erilaisia ilmeit\u00e4 ja osata tulkita ne oikein. Niinkin yksinkertainen asia kuin puheen ymm\u00e4rt\u00e4minen saattaa olla robotille vaikeaa, jos robotilla ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti vertailudataa erilaisten puhujien \u00e4\u00e4nest\u00e4 ja sanojen \u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4. Olen itse testannut t\u00e4t\u00e4 asiaa muun muassa NAO-<\/em> ja Pepper-<\/em>roboteilla ja rehellisesti voin todeta, ett\u00e4 luonnollisen puheen ymm\u00e4rt\u00e4minen on ainakin n\u00e4iden halvempien robottien osalta viel\u00e4 utopiaa.<\/p>\n

Jotkut tutkijat ovat my\u00f6s innostuneita ihmisten kasvonilmeiden pohjalta ihmisten emootioiden tulkitsemisesta robottien avulla, mutta reaaliaikaisten emootioiden tunnistaminen nykyisell\u00e4 robottitekniikalla on eritt\u00e4in haastavaa. Perusilmeiden, kuten ilon, surun, h\u00e4mmennyksen ja vihan, tulkitseminen on jo mahdollista robotiikan avulla, mutta laajemman tunneskaalan tunnistaminen on vaikeaa, sill\u00e4 roboteissa oleva kameratekniikka ja tiedonk\u00e4sittely eiv\u00e4t ole viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n kehittyneit\u00e4.<\/p>\n

Ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n karrikoiden voisi kysy\u00e4, mihin robotti sitten pystyy ja mit\u00e4 sill\u00e4 voi tehd\u00e4. Itse olen p\u00e4\u00e4tynyt sellaiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 osalle ihmisist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 robotti on l\u00e4sn\u00e4 ja kykenev\u00e4 tarvittaessa h\u00e4lytt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua. Pieni osa ihmisist\u00e4 toivoo, ett\u00e4 robotti olisi kumppani, jonka kanssa voisi keskustella, pelata pelej\u00e4 ja tehd\u00e4 jotakin yhdess\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti meid\u00e4n mielikuvituksemme ei kuitenkaan viel\u00e4 riit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kaikkea robotin kanssa voisi tehd\u00e4 tai mihin tarkoitukseen voisimme robottia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mielikuvituksellinen erilaisten sovellusmahdollisuuksien kehitt\u00e4minen onkin viel\u00e4 puolitiess\u00e4.<\/p>\n

Olenkin huomannut viimeisen seitsem\u00e4n vuoden aikana, ett\u00e4 vaikka robottiteknologia kehittyy jokaisella osa-alueella, ei robottien tuottamia palveluita ja sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 \u2013 eli applikaatioita \u2013 ole kehitetty juuri lainkaan. Toisin sanoen teknologia on jo suhteellisen valmista, mutta robottien tuottamat palvelut ovat viel\u00e4 heikkoja verrattuna esimerkiksi \u00e4lypuhelimille olevaan sovellusohjelmien tarjontaan. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa osaltaan se, ett\u00e4 kuluttajien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien robottien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4inen ja koko ekosysteemi on viel\u00e4 kehittym\u00e4t\u00f6n, mist\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 k\u00e4ykin se, ett\u00e4 harva ihminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 robotin voi hankkia ja millaisia robotteja on saatavilla. Jos joku haluasi tilata robotin, joka on viel\u00e4p\u00e4 muokattu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tarpeiden mukaisesti, haaste tulee olemaan viel\u00e4 vaikeampi.<\/p>\n

Vaikka robottimarkkinat ovat viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4iset kotitalouksiin tarkoitettujen robottien osalta \u2013 pois lukien robotti-imurit, ruohonleikkurit ja muut vastaavat \u2013 tutkijat uskovat vakaasti, ett\u00e4 muun muassa ik\u00e4ihmisi\u00e4 palvelevia robotteja<\/em> tulee markkinoille jo l\u00e4hitulevaisuudessa. Ne ovat luonteeltaan ”pilveen” kytkettyj\u00e4 laitteita, jotka hakevat tarvittavia tietoja ja ohjelmasovelluksia palvelimilta silloin, kun robotin oma \u00e4ly ei riit\u00e4 toteuttamaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n pyynt\u00f6j\u00e4. Pilvirobotiikka on jo arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja joitakin sovelluksia on tehty, mutta kaupallisia sovelluksia on niukasti saatavilla. Odotamme kuitenkin innolla n\u00e4iden pilvipalveluita hy\u00f6dynt\u00e4vien robottien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja tied\u00e4mme sen p\u00e4iv\u00e4n koittavan, sill\u00e4 suuret teknologiaj\u00e4tit, kuten Google ja Microsoft, ovat investoineet pilvirobotiikaan. Saattaa kuitenkin olla niin, ett\u00e4 ik\u00e4ihmiset eiv\u00e4t tule olemaan kiinnostava kohderyhm\u00e4 robottivalmistajien ja ohjelmasovellusten tekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaan markkinointi suunnataan mahdollisesti nuorille ja teemana on viihdek\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

Japanissa robottien hy\u00f6dynt\u00e4minen ihmisten apuna on ollut erityisen\u00e4 painopistealueena jo pitk\u00e4\u00e4n. Japanin kauppa-ja teollisuusministeri\u00f6 (METI) on kirjannut strategiassaan, ett\u00e4 kumppanirobottien kehitt\u00e4minen on yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 teemoja japanilaiselle teollisuudelle 2000-luvulla. Japanilaiset tutkimuslaitokset ovat tehneet jo pitk\u00e4\u00e4n robottitutkimuksia, joissa on testattu robottien sosiaalista asemaa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yhteiskunnassa. Esimerkiksi ATR-instituutti Kyotossa ja Osakassa on tunnettu robotiikan kehitt\u00e4j\u00e4, joka on tehnyt paljon tutkimusta robottien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 ihmisten keskuudessa (ATR 2016). My\u00f6s japanilaiset yliopistot ja muut tutkimuslaitokset ovat edistyksellisi\u00e4 robotiikan kehitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa osaltaan Japanin valtion panostus robottikehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Vastaavanlaista kehitt\u00e4mist\u00e4 on tehty my\u00f6s Etel\u00e4-Koreassa, jossa valtio tukee uuden teknologian tutkimusta, kehitt\u00e4mist\u00e4 ja kaupallistamista. Robottiteknologian kehitt\u00e4jien listalta ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n unohtaa suuria amerikkalaisia tutkimuslaitoksia ja yliopistoja, kuten Carnegie Mellonia, MIT:t\u00e4 tai Stanfordin yliopistoa.<\/p>\n

Euroopassa ihmiskeskeisen sosiaalisen robotiikan kehitt\u00e4jin\u00e4 ovat aktivoituneet erityisesti italialaiset, ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset tutkimuslaitokset. My\u00f6s Hollannissa ja Tanskassa on aktiivisia robotiikan tutkimuslaitoksia, ja yksitt\u00e4isi\u00e4 menestystarinoita l\u00f6ytyy my\u00f6s Ruotsista. Suomessa ollaan sosiaalisen robotiikan osalta maailman ja Euroopan johtavia tutkimuslaitoksia j\u00e4ljess\u00e4, mutta Suomessa on robotiikassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 teknologiassa silti hyv\u00e4 osaaminen. Keskustelin aikanaan Nokian tutkimuskeskuksen v\u00e4en kanssa ja he totesivat, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi ollut kaikki tarvittava osaaminen ja teknologia jo vuosia sitten tuottaa NAO:n kaltaisia, jopa edistyksellisempi\u00e4 robotteja. Suomalainen teollisuus ei kuitenkaan ole ollut kiinnostunut ihmisten kanssa toimivien robottien kehitt\u00e4misest\u00e4, koska markkinat ovat olleet pienet ja teknologialle on l\u00f6ytynyt muita kannattavia, ensisijaisempia hy\u00f6dynt\u00e4miskohteita.<\/p>\n

Maailma kuitenkin muuttuu, ja jossakin vaiheessa ihmisi\u00e4 avustavat, sosiaaliset robotit saattavat kiinnostaa my\u00f6s suomalaista teollisuutta. Se edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 kasvavia robottimarkkinoita ja teknologisen ekosysteemin kehittymist\u00e4 robotiikan saralla. Lis\u00e4ksi tarvitsemme lis\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tutkimusta, tutkimusrahoitusta ja tutkimusryhmien integrointia. Jotta robottimarkkinat kasvaisivat, tarvitaan my\u00f6s sek\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4 markkinoilla ett\u00e4 kriittist\u00e4 keskustelua robottien hinnoista ja robottien hy\u00f6dyist\u00e4, sill\u00e4 kukaan ei ole valmis maksamaan kymppitonneja leluista, jotka toimivat silloin t\u00e4ll\u00f6in. T\u00e4m\u00e4n asian on todennut my\u00f6s muun muassa Newman<\/strong> (2013), joka kritisoi muutenkin nykyist\u00e4 robotiikkakehityst\u00e4, joka mukailee liiaksi teollisuusrobotiikan kehitt\u00e4mist\u00e4. Vastaavanlaiseen tulkintaan ovat p\u00e4\u00e4tyneet my\u00f6s Meng & Lee<\/strong> (2006), jotka toteavat, ett\u00e4 perinteinen teollisuusrobotiikkaan sopiva l\u00e4hestymistapa on soveltumaton ratkaisemaan esimerkiksi robotin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyyden haasteita.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n hetken puhuttavimpia aiheita ihmiskeskeisten, sosiaalisten robottien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa ovat erityisesti robottien hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys<\/em>, k\u00e4ytt\u00e4misen eettisyys<\/em> ja tietoturva<\/em>. Osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista esimerkiksi vierastaa vahvasti robotteja ja pit\u00e4\u00e4 robottien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 hoidon apuna tai ik\u00e4ihmisten viihtyvyyden lis\u00e4\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4 ep\u00e4eettisen\u00e4. Kriittisi\u00e4 puheenvuoroja v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pelko ik\u00e4ihmisten hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja ty\u00f6teht\u00e4vien automatisoinnista kasvottomaksi robotiikaksi. Osa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoista taas vastaavasti puoltaa robottien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja n\u00e4kee niiden k\u00e4yt\u00f6n ty\u00f6t\u00e4 ja palvelua tehostavana toimintana. Tutkimustulokset robottien hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat kuitenkin viel\u00e4 vajavaisia, eik\u00e4 oikein ole olemassa hyvi\u00e4, laajalla aineistolla tehtyj\u00e4 tutkimuksia robottien hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 suurin osa tutkimuksista on tehty pienill\u00e4 aineistoilla ja tutkimukset on toteutettu laboratorioissa.<\/p>\n

Robotin koon ja ulkon\u00e4\u00f6n hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 on kuitenkin tutkittu paljon. Yksi tunnetuimmista raporteista on Morin<\/strong> kirjoittama essee vuodelta 1970, jossa todetaan, ett\u00e4 el\u00e4inhahmon tyyppiset robotit hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n hyvin, kuten my\u00f6s terveen ihmisen n\u00e4k\u00f6iset robotit, verrattuna esimerkiksi zombien n\u00e4k\u00f6isiin robotteihin (Mori 2012). Tarjolla ei ole kuitenkaan pitk\u00e4aikaista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tutkimusta siit\u00e4, miten ihmiset kommunikoivat robottien kanssa esimerkiksi vuoden aikana. Omakohtaisesti voin sanoa, ett\u00e4 aluksi robotti tuntuu mukavalta laitteelta ja sit\u00e4 tulee testailtua ja k\u00e4ytetty\u00e4 niin kauan, kunnes sen k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 tulee rutiinia, mink\u00e4 j\u00e4lkeen robotin k\u00e4ytt\u00f6 ei jaksa en\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai kiinnostaa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 onkin robottien kehitt\u00e4misess\u00e4 syyt\u00e4 keskitty\u00e4 tarkasti robottien kykyyn mukautua ja tuottaa uusia, yll\u00e4tyksellisi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kiinnostuneina.<\/p>\n

Otan viimeiseksi pohdittavaksi aiheekseni tietoturvan. T\u00e4m\u00e4 asia askarruttaa my\u00f6s jokaista internetin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4, sill\u00e4 koskaan ei voi tiet\u00e4\u00e4, ovatko henkil\u00f6kohtaiset tiedot turvassa vai eiv\u00e4t. Yht\u00e4 lailla robottien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t tiedustelevat, voisiko joku saada tietoonsa heid\u00e4n henkil\u00f6kohtaisia keskustelujaan robotin kanssa. Onhan t\u00e4m\u00e4 tietysti mahdollista, siin\u00e4 miss\u00e4 mik\u00e4 tahansa internetiss\u00e4 liikkuvan tiedon saaminen tai tietokoneen hakkeroiminen. Henkil\u00f6kohtaisesti ep\u00e4ilen kuitenkin vahvasti, ett\u00e4 henkil\u00f6kohtaiselle robotille tulisi kerrottua kovinkaan paljon sellaisia arkaluontoisia asioita, joiden p\u00e4\u00e4tyminen toisten korviin aiheuttaisi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle ongelmia. Todenn\u00e4k\u00f6isesti robotin kanssa keskustellaan samanlaisista asioista kuin sukulaisten, perheenj\u00e4senten ja yst\u00e4vien kanssa puhelimessa. Lopuksi t\u00e4ytyy viel\u00e4 todeta, ett\u00e4 joskus ihmetytt\u00e4\u00e4, miksi ihmiset ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkkoja yksityisyydest\u00e4\u00e4n ja terveydest\u00e4\u00e4n juuri silloin, kun asiaan liittyy kanssak\u00e4yminen robotin kanssa \u2013 kuitenkin monesti samat ihmiset saattavat jakaa auliisti itsest\u00e4\u00e4n p\u00e4ivityksi\u00e4 Facebookissa ja Twitteriss\u00e4. Voisiko olla oikeastaan mukavaa, kun voisi kertoa samat asiat robotille ja pyyt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne ”faseen”?<\/p>\n

Viittaukset<\/strong><\/p>\n

ATR. 2016. http:\/\/www.atr.jp\/index_e.html<\/a><\/p>\n

Brunetta G.P. Robots in the cinema. The Role of Social Robotics in Current and Future Society. COST Event 2013, Brussels, Belgium. http:\/\/www.cost.eu\/events\/socialrobotics<\/a><\/p>\n

Dautenhahn, K. Socially intelligent robots: Dimensions of human-robot interaction. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences 2007; 362(1480): 679\u2013704<\/p>\n

Feil-Seifer, D., Matari\u0107, M.J.: Socially Assistive Robotics. In: ICORR 2005. Proceedings of the International Conference on Rehabilitation Robotics, Chicago, Illinois, pp. 465\u2013468<\/p>\n

Fong, T., Nourbakhsh, I., Dautenhahn, K. A survey of socially interactive robots, Robotics and Autonomous Systems 2003; 42(3-4):143\u2013166.<\/p>\n

Heerink M, Kr\u00f6se B, Evers B, Wielinga B. Assessing Acceptance of Assistive Social Agent Technology by Older Adults: the Almere Model. Int J Soc Robot 2010;2(4):361-375<\/p>\n

Mataric\u2019 M, Okamura A, Christensen H. A Research Roadmap for Medical and Healthcare Robotics. In: A Roadmap for US Robotics. From Internet to Robotics; http:\/\/www.us-robotics.us\/reports\/CCC%20Report.pdf<\/a>; retrieved 28 July, 2015<\/p>\n

Meng Q, Lee M. Design issues for assistive robotics for the elderly. Adv Eng Inform 2006;20(2):171-186; doi.org\/10.1016\/j.aei.2005.10.003<\/p>\n

Mori, M. The Uncanny Valley. 2012. IEEE Robotics & Automation Magazine. http:\/\/ieeexplore.ieee.org\/stamp\/stamp.jsp?arnumber=6213238<\/a><\/p>\n

Newman, P. Patchy robotics industry growth doesn\u2019t fit with aging population growth. 2013. Pergali. http:\/\/pergali.com\/patchy-robotics-industry-growth-doesnt-fit-with-aging-population-growth\/<\/a><\/p>\n

SJSU. The Golem Legend. 2016. http:\/\/www.sjsu.edu\/faculty\/watkins\/golem.htm<\/a><\/p>\n

Tapus A, Mataric\u2019 M, Scassellati B. The grand challenges in socially assistive robotics. Robotics Autom Mag IEEE 2007; 14(1):35-42<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja kuva: KIMMO V\u00c4NNI Robotiikka ja sen erilaiset k\u00e4ytt\u00f6tavat esimerkiksi ik\u00e4ihmisten hoidossa ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua viime aikoina. Tekstiss\u00e4 robottitutkija Kimmo V\u00e4nni luo yleiskatsauksen erityisesti sosiaalisen robotiikan nykytilaan, erilaisiin ulottuvuuksiin ja robotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Robotin esiasteena ja ensiesiintymisen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 varhaista juutalaista tarinaa, jossa luotiin ihmisen avuksi savimies Golem (SJSU 2016). Tarinan mukaan Golem, … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Robotiikka ihmisten apuna”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":848,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[111,113,107,103,110,102,112,118,109,123,122,124,114,121,119,115,117,104,12,106,108,105,116,120],"class_list":["post-850","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-affektiivinen-robotiikka","tag-avatar","tag-avustava-robotiikka","tag-brunetta","tag-emotionaalisesti-avustava-robotiikka","tag-golem","tag-heerink","tag-ikaihmisia-palvelevat-robotit","tag-interaktiivinen-robotiikka","tag-lee","tag-meng","tag-mori","tag-nao-robotti","tag-newman","tag-nokia","tag-pepper-robotti","tag-pilvirobotiikka","tag-robotiikka","tag-robotit","tag-sosiaalinen-robotiikka","tag-sosiaalisesti-avustava-robotiikka","tag-sosiaaliset-robotit","tag-teollisuusrobotti","tag-tietoturva"],"yoast_head":"\nRobotiikka ihmisten apuna - Bioetiikan instituutti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Robotiikka ihmisten apuna - Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Teksti ja kuva: KIMMO V\u00c4NNI Robotiikka ja sen erilaiset k\u00e4ytt\u00f6tavat esimerkiksi ik\u00e4ihmisten hoidossa ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua viime aikoina. Tekstiss\u00e4 robottitutkija Kimmo V\u00e4nni luo yleiskatsauksen erityisesti sosiaalisen robotiikan nykytilaan, erilaisiin ulottuvuuksiin ja robotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Robotin esiasteena ja ensiesiintymisen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 varhaista juutalaista tarinaa, jossa luotiin ihmisen avuksi savimies Golem (SJSU 2016). Tarinan mukaan Golem, … Jatka lukemista "Robotiikka ihmisten apuna"\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Bioetiikan instituutti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2016-08-12T12:55:03+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2016-08-12T13:05:23+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"168\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"206\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Yll\u00e4pito\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850\"},\"author\":{\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"headline\":\"Robotiikka ihmisten apuna\",\"datePublished\":\"2016-08-12T12:55:03+00:00\",\"dateModified\":\"2016-08-12T13:05:23+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850\"},\"wordCount\":2169,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/08\\\/Vanni_pieni.jpeg\",\"keywords\":[\"affektiivinen robotiikka\",\"avatar\",\"avustava robotiikka\",\"Brunetta\",\"emotionaalisesti avustava robotiikka\",\"Golem\",\"Heerink\",\"ik\u00e4ihmisi\u00e4 palvelevat robotit\",\"interaktiivinen robotiikka\",\"Lee\",\"Meng\",\"Mori\",\"NAO-robotti\",\"Newman\",\"Nokia\",\"Pepper-robotti\",\"pilvirobotiikka\",\"robotiikka\",\"robotit\",\"sosiaalinen robotiikka\",\"sosiaalisesti avustava robotiikka\",\"sosiaaliset robotit\",\"teollisuusrobotti\",\"tietoturva\"],\"articleSection\":[\"Uutiset\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850\",\"name\":\"Robotiikka ihmisten apuna - Bioetiikan instituutti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/08\\\/Vanni_pieni.jpeg\",\"datePublished\":\"2016-08-12T12:55:03+00:00\",\"dateModified\":\"2016-08-12T13:05:23+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/08\\\/Vanni_pieni.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2016\\\/08\\\/Vanni_pieni.jpeg\",\"width\":168,\"height\":206},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?p=850#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Robotiikka ihmisten apuna\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/\",\"name\":\"Bioetiikan instituutti\",\"description\":\"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828\",\"name\":\"Yll\u00e4pito\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Yll\u00e4pito\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/www.bioetiikka.fi\\\/?author=1\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Robotiikka ihmisten apuna - Bioetiikan instituutti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Robotiikka ihmisten apuna - Bioetiikan instituutti","og_description":"Teksti ja kuva: KIMMO V\u00c4NNI Robotiikka ja sen erilaiset k\u00e4ytt\u00f6tavat esimerkiksi ik\u00e4ihmisten hoidossa ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua viime aikoina. Tekstiss\u00e4 robottitutkija Kimmo V\u00e4nni luo yleiskatsauksen erityisesti sosiaalisen robotiikan nykytilaan, erilaisiin ulottuvuuksiin ja robotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Robotin esiasteena ja ensiesiintymisen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 varhaista juutalaista tarinaa, jossa luotiin ihmisen avuksi savimies Golem (SJSU 2016). Tarinan mukaan Golem, … Jatka lukemista \"Robotiikka ihmisten apuna\"","og_url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850","og_site_name":"Bioetiikan instituutti","article_published_time":"2016-08-12T12:55:03+00:00","article_modified_time":"2016-08-12T13:05:23+00:00","og_image":[{"width":168,"height":206,"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Yll\u00e4pito","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Yll\u00e4pito","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850"},"author":{"name":"Yll\u00e4pito","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"headline":"Robotiikka ihmisten apuna","datePublished":"2016-08-12T12:55:03+00:00","dateModified":"2016-08-12T13:05:23+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850"},"wordCount":2169,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg","keywords":["affektiivinen robotiikka","avatar","avustava robotiikka","Brunetta","emotionaalisesti avustava robotiikka","Golem","Heerink","ik\u00e4ihmisi\u00e4 palvelevat robotit","interaktiivinen robotiikka","Lee","Meng","Mori","NAO-robotti","Newman","Nokia","Pepper-robotti","pilvirobotiikka","robotiikka","robotit","sosiaalinen robotiikka","sosiaalisesti avustava robotiikka","sosiaaliset robotit","teollisuusrobotti","tietoturva"],"articleSection":["Uutiset"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850","name":"Robotiikka ihmisten apuna - Bioetiikan instituutti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg","datePublished":"2016-08-12T12:55:03+00:00","dateModified":"2016-08-12T13:05:23+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850#primaryimage","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg","contentUrl":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg","width":168,"height":206},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?p=850#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Robotiikka ihmisten apuna"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#website","url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/","name":"Bioetiikan instituutti","description":"Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/#\/schema\/person\/3c58d6caf9c88dabb24779f504a47828","name":"Yll\u00e4pito","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e0fb287ad29702eb42f29dc20086c82bccdefae905eb4b596c67fe9eca4aafb8?s=96&d=mm&r=g","caption":"Yll\u00e4pito"},"url":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg",168,206,false],"thumbnail":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg",168,206,false],"medium_large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg",168,206,false],"large":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg",168,206,false],"1536x1536":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg",168,206,false],"2048x2048":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-featured-image":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg",168,206,false],"twentyseventeen-thumbnail-avatar":["https:\/\/www.bioetiikka.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Vanni_pieni.jpeg",82,100,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Yll\u00e4pito","author_link":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/?author=1"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Teksti ja kuva: KIMMO V\u00c4NNI Robotiikka ja sen erilaiset k\u00e4ytt\u00f6tavat esimerkiksi ik\u00e4ihmisten hoidossa ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua viime aikoina. Tekstiss\u00e4 robottitutkija Kimmo V\u00e4nni luo yleiskatsauksen erityisesti sosiaalisen robotiikan nykytilaan, erilaisiin ulottuvuuksiin ja robotiikan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Robotin esiasteena ja ensiesiintymisen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 varhaista juutalaista tarinaa, jossa luotiin ihmisen avuksi savimies Golem (SJSU 2016). Tarinan mukaan Golem,…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/850","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=850"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/850\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":855,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/850\/revisions\/855"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/848"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=850"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=850"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.bioetiikka.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=850"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}