Podcast julkaistu! Haastattelussa Aikakauskirja Duodecimin päätoimittaja Janne Rapola

Haastateltavana on Aikakauskirja Duodecimin tuore päätoimittaja Janne Rapola. Keskustelussa pohditaan muun muassa uusia tuulia ja mahdollisuuksia akateemisessa julkaisemisessa niin Suomessa kuin ulkomaillakin, erityisesti open access -julkaisemista. Teemana on myös etiikka, ensinnäkin julkaisukäytäntöjen suhteen, esimerkiksi kysymys kirjoittajien sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Toisaalta esille nousevat eettiset teemat myös sisältöjen osalta, kuten se, miten lääketieteen eettiset aihepiirit ilmenevät perinteikkään julkaisun sivuilla. Myös suomalaisen akateemisen julkaisemisen sekä ylipäänsä koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuus nousevat keskusteluun.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (31:36, 43,4 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Podcast julkaistu! Haastattelussa globaalin teologian, maailmankuvien ja aatevirtausten apulaisprofessori Ville Päivänsalo

Podcastissa on Helsingin yliopiston globaalin teologian, maailmankuvien ja aatevirtausten apulaisprofessori Ville Päivänsalo. Keskustelun keskeisinä teemoina ovat uskonnon ja oikeudenmukaisuusajattelun välinen suhde sekä oikeudenmukainen globaali terveys. Päivänsalo on tehnyt tutkimusta molemmilla saroilla, ja globaalin terveyden myötä hän on myös matkustanut ympäri maailmaa, muun muassa Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa. Päivänsalo korostaa, että uskontoja ja uskonnollisia yhteisöjä voitaisiin ottaa huomioon ja hyödyntää enemmän resurssina pyrittäessä edistämään oikeudenmukaisuutta, erityisesti järjestettäessä terveydenhuoltoa yhteiskunnan heikompiosaisille. Tämä ajattelutapa onkin tuttu jo monin paikoin maailmalla, mutta hieman vieraampi Suomessa, jossa perinteisesti hyvinvointivaltio on vastannut kattavasti terveydenhuollosta uskonnollisten yhteisöjen sijaan.

Podcastin voi ladata mp3-muodossa täältä (34:33, 47,4 Mt).

Aiemmat podcastit löydät multimedia-sivulta.

Synteettinen biologia ja genominmuokkaus herättävät eettisiä kysymyksiä

Teksti: MARKO AHTEENSUU, kuva: SUSANNA NIINIÖ

Tämä kirjoitus perustuu osin haastattelukysymyksiin, jotka toimittaja Anna Kuusela esitti minulle genominmuokkauksen ja synteettisen biologian etiikkaan liittyen. Haastattelu julkaistiin Turun Sanomien Tiede-osiossa sunnuntaina 15.5.2016.

Mitä synteettinen biologia on?

Synteettinen biologia on useita tieteenaloja (molekyylibiologia, genetiikka, kemia, fysiikka, tietojärjestelmätiede ja insinööritieteet) yhdistävä tutkimusala, jossa sovelletaan insinööritieteellistä suunnittelu- ja rakennustapaa biologiaan. Se mahdollistaa täysin uudenlaisten ominaisuuksien sekä toimintojen mallintamisen ja toteuttamisen. Synteettisessä biologiassa otetaan taas yksi askel edemmäs organismien ja elämän prosessien tutkimisesta ja kuvailusta niiden aktiiviseen sekä tarkkaan muokkaamiseen – jopa rakentamiseen.

Suuren yleisön tietoisuuteen synteettinen biologia tuli Craig Venterin johtaman tutkimusryhmän tutkimuksen (Gibson DG ym. 2010 Science 329[52]: 52–56) laajan mediaraportoinnin kautta vuonna 2010. Tutkimuksessa Mycoplasma mycoides -bakteerin genomi (eli koko perimä) rakennettiin uudelleen, jonka jälkeen se siirrettiin Mycoplasma capricolum -bakteeriin, josta perintöaines oli puolestaan poistettu. Näin syntyi monistumiskykyinen, osittain synteettinen bakteeri, jonka tutkimusryhmä nimesi Mycoplasma mycoides JCVI-syn1.0:ksi.

Jatka lukemista ”Synteettinen biologia ja genominmuokkaus herättävät eettisiä kysymyksiä”