Saatana saapuu Alavudelle

Saatana saapuu Alavudelle

Voisiko bioetiikka auttaa hoivapalveluiden kansallisessa kriisitilanteessa? Lisää »

Vaikuta suomalaisen geenitiedon ja -tutkimuksen tulevaisuuteen

Vaikuta suomalaisen geenitiedon ja -tutkimuksen tulevaisuuteen

Osallistu Bioetiikan instituutin kansalaisraateihin keväällä 2019. Lisää »

Geeniteknologiavaltuutetun virka Suomeen?

Geeniteknologiavaltuutetun virka Suomeen?

Kansanedustaja nostaa keskusteluun tärkeän aiheen. Lisää »

Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa

Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa

Tuija Tuormaa pohtii kulttuurillista murrosta. Lisää »

Uusia eettisiä rakenteita sairaaloiden arkeen

Uusia eettisiä rakenteita sairaaloiden arkeen

Lue ja kuuntele Suomessa vierailleen eetikon haastattelu. Lisää »

Rokotuskielteisyydestä, visuaalisesti

Rokotuskielteisyydestä, visuaalisesti

Kaisu Koski tutkii rokotuskielteisyyttä taiteen keinoin. Lisää »

Kymmenen vuotta neurokemikaalien tutkimuksen parissa

Kymmenen vuotta neurokemikaalien tutkimuksen parissa

Lue tutkija Aleksi Huplin katsaus teemaan. Lisää »

Rajaniemi & Saxén etiikan kuplassa uusi jakso julkaistu

Rajaniemi & Saxén etiikan kuplassa uusi jakso julkaistu

Aiheena on oikeudenmukaisuus. Katso video! Lisää »

 

Saatana saapuu Alavudelle

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: HEIKKI SAXÉN

Uusimpana käänteenä Esperi Caren kohusta liikkeelle lähteneessä hoivapalveluiden kansallisessa kriisikeskustelussa on viranomaisten määräys keskeyttää Attendon Alavuden hoivakodin toiminta. Vasta tammikuussa aloittaneen hoivakodin kyseenalaiselta ansioiden listalta löytyy monia häkellyttäviä seikkoja, kuten kuolleiden asukkaiden määrä, joka tuo mieleen pikemmin saattohoidon kuin kuin asumiseen tarkoitetun hoivakodin luvut. Ehkä saatana onkin saapunut Alavudelle luovassa uudessa muodossa.

Kiinnostavasti latinankielisen attendo-sanan alkuperä juontuu sanoista ad ja tendo, viitaten jonkin venyttämiseen. Nimi on taidettu valita ilmeisen hyvin, sillä näyttää siltä, että juuri monenlaista venyttämistä on toimintaan kuulunut, esimerkiksi lain ja valvonnan tai toisaalta hoivan etiikan suhteen.

Viimeaikaiset paljastukset eivät ole lajissaan ensimmäisiä, eivätkä valitettavasti varmastikaan viimeisiä. Käsissä on suuri ongelmien vyyhti, joka on laajasti katsoen muhinut pinnan alla jo vuosikymmeniä. Tilanteen ongelmallisuus heijastuu myös pohdittaessa ratkaisukeinoja. Yleisesti kannatetut ehdotukset resurssien ja valvonnan lisäämisestä ovat varmasti paikallaan, mutta en usko, että nekään yksistään riittävät. Tekemistä on paljon, monella eri saralla.

Vaikuta suomalaisen geenitiedon ja -tutkimuksen tulevaisuuteen – osallistu Bioetiikan instituutin kansalaisraateihin keväällä 2019

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Johdatus geenitiedon ja -tutkimuksen tilanteeseen Suomessa

Suomessa luodaan parhaillaan merkittävää geenitiedon ja -tutkimuksen toimintaympäristöä niin käytännön tasolla kuin lainsäädännössäkin. Teemassa tänään tehtävät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen niin yksittäisten ihmisten, ihmisryhmien kuin myös yhteiskunnankin tasolla.

Esimerkiksi kansainvälisten lääkeyhtiöiden ja suomalaisten veronmaksajien yhteensä lähes 60 miljoonalla eurolla rahoittamassa FinnGen-hankkeessa on tavoitteena kerätä biologisia näytteitä puolelta miljoonalta suomalaiselta geenikartoitusta ja -tutkimusta varten vuoteen 2023 mennessä.

Suomeen on lisäksi viime vuosina perustettu iso joukko biopankkeja, jotka tukevat geenitiedon keruuta ja tähän liittyvää tutkimusta. Käytännössä biopankkeihin kerätään laajassa mitassa biologisia näytteitä potilailta ja kansalaisilta (erityisesti kudos- ja verinäytteitä). Näiden näytteiden pohjalta pyritään ennen kaikkea kartoittamaan geenitietoa luovuttajista. Geenitietoon yhdistetään samalla muuta terveystietoa, mikä tekee geenitiedosta entistä arvokkaampaa.

Biopankit välittävät tietoa eteenpäin lääketieteelliseen tutkimukseen ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös muuhun eri tahojen tekemään kehitystoimintaan. Geenitieto on merkittävää terveystietoa, joka paljastaa esimerkiksi riskejä sairastua vakaviin sairauksiin niin näytteen luovuttajilla kuin heidän sukulaisillaankin. ”Tieto on uusi öljy”-sanonta kuvaakin sitä, että tällainen terveystieto on erittäin arvokasta ja se kiinnostaa luonnollisesti monia eri tahoja lukuisista eri syistä alkaen kirjavasta joukosta tutkimus- ja kehitystoiminnan toimijoita aina vakuutusyhtiöihin ja työnantajiin.

Geeniteknologiavaltuutetun virka Suomeen?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ehdottaa tuoreessa tiedotteessaan geeniteknologiavaltuutetun viran perustamisesta Suomeen. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa, että geeniteknologian ja -tiedon saralla kansalaisten ja yhteiskunnan näkökulmat ja etu tulevat selvästi otetuksi huomioon esimerkiksi yritysten intressien ohella.

Nopeasti kehittyvä geeniteknologia tuo mukanaan laajan joukon merkittäviä eettisiä ja yhteiskunnallisia haasteita, polttavimmin tietosuojan saralla geenitiedon paljastaessa päivä päivältä yhä enemmän tärkeää terveystietoa ihmisistä ja heidän sukulaisistaan. Teeman merkitystä yhä korostavat meneillään olevat suuret kansalliset hankkeet, kuten biopankkitoiminnan ripeä kehittyminen, sekä vireillä oleva kattava aihepiiriä koskeva lainsäädäntö.

Geeniteknologiavaltuutetun viran perustamista ehdotti alun perin Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén keväällä ilmestyneessä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Geeniteknologia-raportissa.

Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: TUIJA TUORMAA

Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet (SELI) ovat länsimaisen kulttuurisen viitekehyksen mukaan osa ihmisoikeuksia. Tässä kirjoituksessa pohdin, kuinka YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 toteutuu erilaisissa kulttuureissa naisten ja tyttöjen SELI-oikeuksien osalta.

SELI-oikeudet tarkoittavat jokaisen oikeutta terveyteen, oikeutta valita, hankkiiko lapsia, milloin ja kuinka monta, sekä oikeutta turvalliseen ja tyydyttävään seksielämään. Ne sisältävät myös oikeuden seksuaalikasvatukseen, ehkäisyyn ja turvalliseen aborttiin. Kaikki nämä ylläolevat asiat kuuluvat YK:n ihmisoikeusperustaiseen ajatusmaailmaan, jossa tieteellisellä tiedolla on suuri painoarvo.

YK:n ihmisoikeusjulistus on 70-vuotias ja työsarkaa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien parissa riittää yhä vuosikymmeniksi eteenpäin. Positiivisia aihioita on vuosikymmenien aikana tapahtunut, esimerkiksi sukuelinten silpomista on saatu vähennettyä, äitiys- ja lapsikuolleisuus on laskussa ja ehkäisyn saatavuus on kasvanut. Toisaalta pitkäjänteisestä työstä huolimatta useat kulttuuriset rakenteet sallivat naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien rajoittamisen. On syytä korostaa, että kulttuuriset rakenteet perustuvat mielikuvitukseen ja yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoon. Eli ne ovat sopimuksenvaraisia, muuttuvia järjestelmiä.

Kliinisen bioetiikan seminaari Lapin yliopistolla 16.-17.8.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Bioetiikan instituutilla on ilo välittää kutsua kliinisen bioetiikan seminaariin, joka järjestetään Lapin yliopistolla 16.-17.8.2018.

Kutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.

Lämpimästi tervetuloa!