Etiikan edistämispalkinto Salla ja Heikki Saxénille
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myönsi merkittävän tunnustuksen. Lisää »
Kutsu Bioetiikan instituutin kansalaisraatiin toukokuussa
Tule mukaan keskustelemaan geenitiedon- ja tutkimuksen etiikasta. Lisää »
Lääke, huume vai tulevaisuuden teknologia?
Lue tutkija Aleksi Huplin kirjoitus kannabiksesta. Lisää »
Hoivapalveluiden kansallinen kriisikeskustelu paisuu
Lue kolumni aiheesta. Lisää »
Vaikuta suomalaisen geenitiedon ja -tutkimuksen tulevaisuuteen
Osallistu Bioetiikan instituutin kansalaisraateihin keväällä 2019. Lisää »
Geeniteknologiavaltuutetun virka Suomeen?
Kansanedustaja nostaa keskusteluun tärkeän aiheen. Lisää »
Kohdun kulttuurinen asema yhteiskunnassa
Tuija Tuormaa pohtii kulttuurillista murrosta. Lisää »
Uusia eettisiä rakenteita sairaaloiden arkeen
Lue ja kuuntele Suomessa vierailleen eetikon haastattelu. Lisää »
Kansalaiskeskustelu terveydenhuollon kysymyksistä lisää luottamusta
Lue tutkija Mikko Värtön kattava artikkeli. Lisää »
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuosittainen etiikan edistämispalkinto Salla ja Heikki Saxénille
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on myöntänyt 10.6.2019 Bioetiikan instituutin Salla ja Heikki Saxénille vuosittaisen, 5000 euron suuruisen etiikan edistämispalkintonsa. Palkinto myönnettiin sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa, jossa hoitoeettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Juha Pihkala kiitteli palkittujen monipuolista ja intohimoista työtä bioetiikan äärellä.
Pihkala myös totesi puheessaan:
– Etiikka on hyvän etsintää, hakemista ja jakamista. Mutta miksi palkita etiikasta? Eihän eettisen toiminnan perusta ole palkinnon etsiminen. Eettisyys toteutuu aina vain yhteisössä, ei ole yksityistä etiikkaa. Palkinnon tarkoitus on nostaa esille näkökulmia, joissa arjen etiikkaa toteuttavat ihmiset ovat toimineet tavalla, josta toisetkin voisivat ottaa mallia.
Pirkanmaan etiikan edistämispalkinto myönnetään henkilöille tai hankkeille, joiden voidaan katsoa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esilletuomista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja Pirkanmaan väestön terveydenhuollossa. Palkinto on perustettu vuonna 2002.
Kutsu Bioetiikan instituutin kansalaisraatiin toukokuussa
Kiitämme lämpimästi kaikkia raatiin osallistuneita. Raportti ja julkilausuma raadista julkaistaan syksyllä 2019.
Oletko kiinnostunut siitä, miten rutiiniterveydenhuollon yhteydessä kerättäviä biologisia näytteitä säilytetään ja mihin niitä voidaan hyödyntää? Entä millaisia mahdollisuuksia ja riskejä liittyy voimakkaasti kehittyneisiin geenimuokkausteknologioihin?
Bioetiikan instituutti järjestää toukokuussa 2019 kansalaisraadin, jossa geenitiedon- ja tutkimuksen eettisistä ja yhteiskunnallisista teemoista kiinnostuneilla ihmisillä on mahdollisuus keskustella toistensa kanssa asiantuntijoiden antamien alustusten pohjalta edellä mainituista kysymyksistä. Keskusteluissa punnitaan erityisesti eri aiheisiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä, hyviä ja huonoja puolia.
Raati kokoontuu kahdesti 7.5. ja 16.5. klo 15:00-18:00 Kumppanuustalo Arttelin Tohveli-salissa (2. krs, Salhojankatu 42, 33500 Tampere). Keskustelujen aluksi pidetään alustukset, joissa osallistujat pääsevät tutustumaan tapaamisissa käsiteltäviin aiheisiin asiaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden johdolla. Alustusten jälkeen osallistujat jakaantuvat pienryhmiin, joissa he keskustelevat etukäteen valituista aihepiireistä fasilitaattoreiden johdolla. Fasilitaattoreiden tehtävänä on ohjata keskusteluja monipuolisen ja moniäänisen argumentoinnin mahdollistamiseksi sekä kirjata ylös keskustelujen sisältöä.
Lääke, huume vai tulevaisuuden teknologia? Yhteiskuntatieteilijän vastine kipuprofessorin kolumniin kannabiksesta
Teksti: ALEKSI HUPLI
On vaikea kuvitella toista kasvia maapallolla, joka aiheuttaisi yhtä paljon kiistanalaista yhteiskunnallista keskustelua ja toimenpiteitä kuin Cannabis sativa L. Viime vuodet ovat olleet suurten muutosten aikaa (lääke)kannabikseen liittyvän lainsäädännön suhteen, kun useat maat ovat muuttaneet suhtautumistaan tähän humalakasvin sukulaiseen (molemmat kasvit kuuluvat Cannabaceae-sukuun). Useat osavaltiot Yhdysvalloissa sekä Uruguay ja Kanada ovat laillistaneet niin lääkekäytön kuin myös niin sanotun kannabiksen aikuiskäytönkin, minkä seurauksia kansainvälinen yhteisö seuraa nyt uteliaana.
Suomessa kannabis, ja varsinkin sen lääkekäyttö, nousi taannoin esille Suomen Kuvalehdessä julkaistussa artikkelissa. Kiinnostavasti jutussa haastateltu lääkäri totesi nimettömänä, että ”käytännössä tiedän, että monet lääkärit ovat tulkinneet asiaan liittyvää negatiivista keskustelua siten, etteivät määrää lainkaan kannabisvalmisteita”.
Lääkekäyttöön liittyvä keskustelu onkin pitkään ollut Suomessa lähinnä yhden asiantuntijan varassa. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Eija Kalso on ollut lähes ainoa suomalaisen lääkärikunnan edustaja, joka on kommentoinut alan kehitystä 2000-luvun alusta alkaen (Kalso 2001; ks. myös Kalso, Simojoki & Palva 2016; Kalso & Roivainen 2018). Kalso on ollut usein myös kuultavana lääkekannabikseen liittyvissä dokumenteissa ja muualla mediassa (esim. Hyvä/paha lääkekannabis, YLE/Akuutti), mikä on samalla aiheuttanut keskustelua ”asiantuntijuudesta”.
