Bioetiikan instituutilla on ilo välittää kutsua kliinisen bioetiikan seminaariin, joka järjestetään Lapin yliopistolla 16.-17.8.2018.
Kutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.
Lämpimästi tervetuloa!

Edistämme bioetiikan tiedonalan tuntemusta ja käytännön vaikutusta Suomessa
Bioetiikan instituutilla on ilo välittää kutsua kliinisen bioetiikan seminaariin, joka järjestetään Lapin yliopistolla 16.-17.8.2018.
Kutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.
Lämpimästi tervetuloa!
Haastattelu: HEIKKI JA SALLA SAXÉN
Käännös ja teksti: SALLA SAXÉN
Bioetiikan instituutin podcastissa haastatellaan Tampereella toukokuussa vieraillutta hollantilaista etiikan tutkijaa ja sairaalaeetikkoa Bert Molewijkiä. Suomenkielinen teksti on lyhennetty versio haastattelusta. Voit kuunnella englanninkielisen haastattelun kokonaisuudessaan tästä (20:54, 28,6 Mt).
Kertoisitko lyhyesti itsestäsi?
Työskentelen Amsterdamissa. Olin ennen psykiatrinen sairaanhoitaja, mutta viimeiset 20 vuotta olen toiminut kliinisenä eetikkona. Väitöskirjani tein empiirisestä etiikasta, mutta nyt keskityn enimmäkseen kliiniseen etiikkaan. Teen paljon opetustyötä kliinisen etiikan kentällä ja sen takia olen myös täällä Tampereella, missä opetan parhaillaan ihmisiä fasilitoimaan moraalisia ongelmia Moral Case Deliberation -mallin avulla. MCD-malli on tarkoitettu sairaalahenkilökunnan etiikkatueksi.
Olen myös tutkija ja tutkin paljon kliinistä etiikkaa, erityisesti etiikkatukimallien arviointiin liittyen. Olen myös tutkimusryhmän johtaja Vrije University Medical Centerissä Amsterdamissa. Kaiken tämän ohella olen osa-aikaisessa työsuhteessa Oslon yliopiston lääketieteen etiikan keskuksessa.
Teksti: MIKKO VÄRTTÖ
Bioetiikan instituutti on toiminnassaan sitoutunut kansalaiskeskustelun eli deliberaation edistämiseen erilaisista lääke- ja terveystietoa koskevista kysymyksistä. Tässä kirjoituksessa on tarkoituksenani lyhyesti selvittää, mitä deliberaatiolla tarkoitetaan sekä millaisia menetelmiä sen edistämiseen on kehitetty ja hyödynnetty terveydenhuoltoa koskevissa kysymyksissä.
Deliberatiivisen demokratian toimintamallit ovat yleistyneet viime vuosien aikana erityisesti julkiseen päätöksentekoon liittyvissä aiheissa. Menetelmien monikäyttöisyys tekee niistä käyttökelpoisia hyvin erilaisten kysymysten ratkaisemisessa. Tunnetuimpina menetelminä ovat kansalaisraadit, asukasraadit sekä osallistuva budjetointi. Niiden tehtävänä on täydentää perinteisempiä poliittisia vaikutuskanavia ja tarjota kansalaisille mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon myös vaalivuosien välillä.
Jatka lukemista ”Kansalaiskeskustelu terveydenhuollon kysymyksistä lisää luottamusta”