Mitä on orgaaninen bioetiikka?

Bioetiikan alan keskeinen pyrkimys on tehdä eettisestä keskustelusta ja päätöksenteosta aiempaa moniäänisempää ja -arvoisempaa. Ymmärrettävästi tämän tavoitteen toteutuminen vaatii hyvin monipuolista lähestymistapaa etiikkaan. Käytännössä erityisen tärkeää on tavanomaisen eettisen ajattelun ohella osata ammentaa rikkaalla tavalla bioetiikan sosiaalisista ja kulttuurillisista taustatekijöistä. Toisin sanoen pelkästään perinteisten eettisen sisältöjen kuten käsitteiden pohtiminen ei ole tarpeeksi, vaan on keskeistä ymmärtää seikkoja kuten sitä, mikä saa eri ihmiset ylipäänsä osallistumaan eettiseen keskusteluun, tai vaihtoehtoisesti kokemaan tämän keskustelun itselleen vieraaksi.

Edellä mainittua lähestymistapaa ilmentää voimakkaasti orgaanisen bioetiikan katsantokanta, joka on uusi teoreettinen avaus bioetiikan alalla ja jonka ovat kehittäneet Bioetiikan instituutin jäsenet Heikki ja Salla Saxén. Orgaanisen bioetiikan tavoitteena on ottaa huomioon aiempaa selkeämmin edellä kuvatun kaltaisia sosiaalisia ja kulttuurillisia tekijöitä, joilla on keskeinen merkitys sille, miten bioeettinen keskustelu lopulta toteutuu. Viime kädessä tämän lähestymistavan tavoitteena on auttaa bioetiikkaa kehittymään luontevasti, ”orgaanisesti”, vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, siis esimerkiksi terveydenhuollossa ja lääketieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvien uusien kehityskulkujen rinnalla.

Aiheesta kiinnostuneet saavat parhaimman käsityksen orgaanisen bioetiikan katsantokannasta Heikki ja Salla Saxénin kirjoittamasta artikkelista, jossa he ovat tämän ajattelutavan kuvaamisen ohella hahmottaneet sen tarjoamia mahdollisuuksia soveltamalla sitä terveydenhuollon arjessa tehtyyn tutkimustyöhön. Artikkeli aiheesta löytyy Harvardin yliopiston bioetiikkakeskuksen julkaisemana täältä.

Puolestaan artikkeliin liittyvästä taustatutkimuksesta voi lukea täältä.

Toivomme, että orgaanisen bioetiikan käsite voi viedä eteenpäin tärkeää teoreettista työtä bioetiikan alalla ja viime kädessä rikastaa entisestään bioetiikan antia moniäänisyyden ja -arvoisuuden vaalimiseksi. Otamme myös mielellämme aiheesta vastaan palautetta.

Joel Janhonen Bioetiikan instituuttiin

Lontoossa King’s College -yliopistossa parhaillaan bioetiikan maisterin tutkintoa suorittava Joel Janhonen tekee opintoihinsa liittyvän harjoittelun Bioetiikan instituutissa keväällä 2021. Janhonen on aiemmin valmistunut bio- ja kemiantekniikan insinööriksi ja työskennellyt lääketutkimusta tekevässä turkulaisessa Forendo Pharmassa. Harjoittelu toteutetaan yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun genomitietoon keskittyvän Profitu-hankkeen ja sen yliopettaja Arja Halkoahon kanssa. Lämpimästi tervetuloa mukaan joukkoon Joel!

Tarkempi kuvaus Joelista löytyy täältä.

Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeessä

Teksti: HEIKKI SAXÉN

Michael J. Sandel (2020). The Tyranny of Merit: What’s Become of the Common Good? Penguin Books. 272 s.

Amerikkalainen filosofi Michael J. Sandel on tullut viime vuosina tunnetuksi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin napakasti pureutuvista ja varsin lukijaystävällisistä kirjoistaan, joiden myötä hän tuntuu löytäneen kiinnostavan ja toimivan tasapainon akateemisen filosofian ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden välillä kuin Sokrates ikään. Harvardin yliopistossa toimiva filosofi on käsitellyt kuluneina vuosina kirjoissaan ja luennoillaan niin oikeudenmukaisuutta kuin markkinatalouden moraalisia ulottuvuuksiakin, ja nyt tälle listalle on jatkona hänen meritokratian tyranniasta varoittava uusi kirjansa, The Tyranny of Merit.

Lähtökohta kirjalle on yksinkertainen ja jo tutuksi tullut kysymys siitä, mikä voima ruokkii aikamme tunnusomaista oikeistopopulistista liikehdintää ja laajamittaista pettymystä perinteiseen politiikkaan ja sen vakiintuneisiin valtapuolueisiin. Vastauksen Sandel löytää kenties alkuun yllättävän kuuloisesta paikasta: meritokratiasta, joka on hiljalleen vallannut alaa demokratialta.

Sandel kiistää samalla perinteisemmät vallitsevan yhteiskunnallisen asetelman selitykset, kuten globaalin talouskilpailun ja sen myötä seuranneiden (hyvien) työpaikkojen menetysten aiheuttaman katkeruuden ja poliittisen liikehdinnän, tai toisaalta samankaltaisen selityksen monikulttuurillistumisesta ja muista vastaavista kulttuurillisista murroksista ja niiden aiheuttamista vastareaktioista.

Sandelille nämä selitykset voivat olla osa totuutta, mutta toisaalta ne ovat hänen mukaansa aivan liian yksipuolisia ja eivät itsessään riitä selittämään viime vuosien tapahtumia koko laajuudessaan ja voimassaan. Pikemmin selityksen vallitsevalle yhteiskunnalliselle tilanteelle hän löytääkin demokratian pinnan alla hiljalleen alaansa kasvattaneesta meritokratiasta. Mistä siis on kysymys?

Jatka lukemista ”Kirja-arvostelu: Demokratia meritokratian ikeessä”