Uudessa julkaisussaan instituutin tutkijat Irina ja Joel pohtivat Juuso Kähösen kanssa luontosuhteen roolia eettisessä päätöksenteossa ja moraalipsykologiassa. Kyseinen psykologian haara tutkii mielen prosesseja normatiivisen ajattelun taustalla sekä siihen keskeisesti liittyviä moraalitunteita, kuten empatiaa, kunnioitusta, häpeää ja inhoa. Artikkeli ehdottaa, että kokemus ’omasta itsestä’ osana luontoa – tai vastaavasti siitä irrallisena – saattaa ohjata, mihin nämä tunteet kohdistuvat, eli kenet otetaan intuitiivisesti huomioon.
Linkki artikkeliin: Nature Relatedness as an Orientation in Moral Psychology. Integrative Psychological and Behavioral Science 60, 39. 2026.
Hyödyntäen Jonathan Haidtin teoriaa moraali-intuitioiden psykologisista perustuksista sekä Peter Singerin tunnetuksi tekemää ajatusta moraalisen kehän tai huomioonoton laajenemisesta – työ tarkastelee sitä, miten yksilön suhde luontoon ja henkilökohtaiset luontokokemukset yhteenkuulumisesta mahdollisesti edistävät moraalitunteiden laajempaa aktivoitumista. Tämä tarkoittaisi, että tunteet, kuten empatian kokemus kärsivää kohtaan, auktoriteetin kunnioitus, uskollisuus sosiaalista sisäpiiriä kohtaan sekä halu suojella ’puhtautta’ voivat vaikuttaa myös sellaisissa tilanteissa ja valinnoissa, jotka eivät koske pelkästään ihmisiä. Myös sisäryhmän ulkoraja saattaa laajentua oman lajin ylitse.
Aiemman kirjallisuuden perusteella sekä MyBioethics-sovelluksen datan tuella kirjoittajat arvioivat, voisiko yhteenkuuluvuuden ja yhteyden kokemus luonnon kanssa voimistaa tahtoa huomioida muiden olentojen intressejä lajiin katsomatta. Sen sijaan että moraali nähtäisiin pohjimmiltaan ihmiskeskeisenä – yksilön tai ryhmän strategiana kilpailla muista ohi – intuitioiden laajeneminen puhuisi moraalin laajemman ekologisen roolin puolesta. Psykologinen taipumus ’biofiliaan’, eli kokonaisvaltaiseen luonnon ja elämän rakastamiseen, näyttää eroavan merkittävästi yksilöiden välillä, mahdollisesti selittäen eroja eettisissä asenteissa.
Moraalisen ulottuvuuden ohella vahvalla luontoyhteydellä on tutkitusti monia myönteisiä vaikutuksia sekä mielen että ruumiin terveyteen. Vaikka kyseessä onkin suhteellisen vakaa piirre, sitä on mahdollista vahvistaa tai ylläpitää esimerkiksi kasvatuksellisilla valinnoilla. Vaikka tutkijat eivät suoraan ota kantaa siihen, millainen luontosuhteen tulisi olla tai miten erilaiset olennot ja intressit tulisi ottaa huomioon – asenteiden ja päätöksenteon syvempi ymmärtäminen nähdään tärkeänä erityisesti ekologisten kriisien aikakaudella.
Jos aihe herätti kysymyksiä, ota yhteyttä Irina Salmeen.