Artikkelit

Julkaistu

Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta näkökulmasta

Teksti: ALEKSI HUPLI

Päihdeäitien pakkohoidosta psykedeelitutkimusyhdistykseen ja päihdepolitiikka-aktivismiin. Oma matkani neurokemikaalien tutkimuksen maailmassa kymmenen vuoden aikana.

Aloitin sosiologian opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2007 ja valitsin vuonna 2009 kandidaatintutkielmani aiheeksi raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten mahdollisen tahdonvastaisen hoidon. Tarkastelin aihetta terveyskansalaisuuden (Helén & Jauho 2003) näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli kyseisenä vuonna julkaissut aiheesta ensimmäisen valtiollisen työryhmäraportin (STM 2009), jota analysoin tarkemmin myös ensimmäisessä pro gradu -tutkielmassani (Hupli 2013a). Yhtenä päätelmänäni oli, että vaikka kyseessä on varsin moraalisesti latautunut aihe, käyttivät tahdonvastaisen hoidon mahdollistavia lakimuutoksia ajavat kansanedustajat argumenteissaan tutkimustietoa päihteiden vaikutuksista sikiöön (kuitenkin valikoidusti).

Jatka lukemista ”Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta näkökulmasta”

Julkaistu

Rajaniemi & Saxén etiikan kuplassa uusi jakso julkaistu

Rajaniemi & Saxén etiikan kuplassa -sarjan uusi jakso on julkaistu. Teemana on oikeudenmukaisuus. Keskustelun kuluessa selviää muun muassa se, että oikeudenmukaisuus ja epäoikeudenmukaisuus eivät ole toistensa vastinpareja.

Lisäksi tällä kertaa keskustelijat ovat oikeasti siirtyneet ilmassa, tai pikemmin avaruudessa, leijailevaan kuplaan. Kiitos tästä muutoksesta kuuluu sarjan tuoreelle taiteelliselle johtajalle Jukka Lehtiniemelle.

Katso siis Janin ja Heikin keskustelu videolla YouTubesta täältä (44:07).

Kommentoi ja jaa eteenpäin!

Sarjan aiemmat jaksot löytyvät täältä.

Julkaistu

Karhun nimi ja uskomushoidot: Pohdintoja Lääkäriliiton uskomushoito-suosituksesta

Teksti ja kuva: PAULIINA AARVA

Muinaissuomalaisessa mytologiassa oli eläin, joka koettiin niin vaaralliseksi, ettei sen nimeä edes saanut lausua ääneen. Puhuttiin otsosta, kontiosta ja mesikämmenestä.

Uskomushoito, huuhaa ja puoskarointi ovat sanoja, joita media käyttää varoitellessaan sellaisten hoitojen vaaroista, jotka eivät nojaa lääketieteeseen (Myllykangas 2008, Manssila 2018, Räsänen 2018, Saavalainen 2018).

Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden termi täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, (Complementary and Alternative Medicine, CAM) tarkoittaa virallisten terveydenhuoltojärjestelmien ulkopuolisia hoitomenetelmiä, kuten akupunktiota, mindfulness-meditaatiota, luontaistuotteita tai jäsenkorjausta.

Lääkäreiden ammattiliitto on 14.12.2017 antanut jäsenistölleen uskomushoitoja koskevan suosituksen. Lääkäriliiton suositus ei mainitse CAM-hoidoista kansainvälisesti omaksuttua termiä, vaan puhuu yksinomaan uskomushoidoista määrittelemättä kuitenkaan, mitä nämä hoidot konkreettisesti ovat.

Suosituksen luettuani en voinut välttyä ajatukselta, että suosituksen laatijoille täydentävät hoidot edustavat metaforisesti muinaissuomalaisten Karhua. Sen nimeä ei saa lausua ääneen!

Jatka lukemista ”Karhun nimi ja uskomushoidot: Pohdintoja Lääkäriliiton uskomushoito-suosituksesta”