MyBioethics päätöksentekoa valottamassa

Digital Society -tiedelehden artikkeli MyBioethics-sovelluksen kautta tehtävästä tutkimuksesta on nyt julkaistu!

Instituutin kanssa yhteistyössä kehitetty MyBioethics-opetus- ja tutkimussovellus tarjoaa mahdollisuuden äänestää eri vaihtoehtojen välillä moninaisissa eettisissä dilemmoissa. Kuten uudet käyttäjät pian huomaavat, yksimielisyyttä bioeettisissä kysymyksissä löytyy todella harvoin. Joissain tapauksissa annetut äänet jakautuvat jopa lähes täsmällisesti puoliksi. Nämä erimielisyydet voivat osittain johtua järkisyistä, jolloin erilaiset syyt johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Mutta entäpä jos kaikki jakaisivat kattavan ja yhtenäisen ymmärryksen asioiden tilasta, poistaisiko tämä erimielisyydet?

Nykyään moni moraalipsykologian tutkija vastaisi tähän kieltävästi. Äänten jakautuminen ei ehkä pääasiallisesti johdukaan järkiperäisistä erimielisyyksistä, vaan eriävistä eettisistä intuitioista. Tämän käsityksen mukaan ”analyyttinen mieli” lähinnä muodostaa uskottavan rationalisaation sille, minkä ”intuitiivinen mieli” on jo päättänyt. Mikäli tämä on totta, ymmärtääksemme paremmin bioeettisiä erimielisyyksiä tulee meidän pyrkiä tunnistamaan henkilökohtaisia tekijöitä vastausten taustalla. Nämä sijaitsevat ”järkeä syvemmällä”.

Jatka lukemista ”MyBioethics päätöksentekoa valottamassa”

Mitä on orgaaninen bioetiikka?

Bioetiikan alan keskeinen pyrkimys on tehdä eettisestä keskustelusta ja päätöksenteosta aiempaa moniäänisempää ja -arvoisempaa. Ymmärrettävästi tämän tavoitteen toteutuminen vaatii hyvin monipuolista lähestymistapaa etiikkaan. Käytännössä erityisen tärkeää on tavanomaisen eettisen ajattelun ohella osata ammentaa rikkaalla tavalla bioetiikan sosiaalisista ja kulttuurillisista taustatekijöistä. Toisin sanoen pelkästään perinteisten eettisen sisältöjen kuten käsitteiden pohtiminen ei ole tarpeeksi, vaan on keskeistä ymmärtää seikkoja kuten sitä, mikä saa eri ihmiset ylipäänsä osallistumaan eettiseen keskusteluun, tai vaihtoehtoisesti kokemaan tämän keskustelun itselleen vieraaksi.

Edellä mainittua lähestymistapaa ilmentää voimakkaasti orgaanisen bioetiikan katsantokanta, joka on uusi teoreettinen avaus bioetiikan alalla ja jonka ovat kehittäneet Bioetiikan instituutin jäsenet Heikki ja Salla Saxén. Orgaanisen bioetiikan tavoitteena on ottaa huomioon aiempaa selkeämmin edellä kuvatun kaltaisia sosiaalisia ja kulttuurillisia tekijöitä, joilla on keskeinen merkitys sille, miten bioeettinen keskustelu lopulta toteutuu. Viime kädessä tämän lähestymistavan tavoitteena on auttaa bioetiikkaa kehittymään luontevasti, ”orgaanisesti”, vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, siis esimerkiksi terveydenhuollossa ja lääketieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvien uusien kehityskulkujen rinnalla.

Aiheesta kiinnostuneet saavat parhaimman käsityksen orgaanisen bioetiikan katsantokannasta Heikki ja Salla Saxénin kirjoittamasta artikkelista, jossa he ovat tämän ajattelutavan kuvaamisen ohella hahmottaneet sen tarjoamia mahdollisuuksia soveltamalla sitä terveydenhuollon arjessa tehtyyn tutkimustyöhön. Artikkeli aiheesta löytyy Harvardin yliopiston bioetiikkakeskuksen julkaisemana täältä.

Puolestaan artikkeliin liittyvästä taustatutkimuksesta voi lukea täältä.

Toivomme, että orgaanisen bioetiikan käsite voi viedä eteenpäin tärkeää teoreettista työtä bioetiikan alalla ja viime kädessä rikastaa entisestään bioetiikan antia moniäänisyyden ja -arvoisuuden vaalimiseksi. Otamme myös mielellämme aiheesta vastaan palautetta.

Mitä on asiantuntijuus ”totuuden jälkeisessä ajassa”? Eettinen keskustelukulttuuri myllerryksessä

Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Henrik Rydenfelt on tutkinut erityisesti tieteen ja median eettisiä kysymyksiä, käytännössä esimerkiksi tiedon ja demokratian välisiä suhteita. Hän on lisäksi Viestinnän eettisen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja sekä Etiikka.fi-sivuston keskeinen taustavoima. Keskustelimme hänen kanssaan joulun alla bioetiikan alasta ja sen tilasta Suomessa. Haastattelussa tultiin pian monien ajankohtaisten yhteiskunnallisten teemojen polttopisteeseen.

 

Miten näet bioetiikan roolin Suomessa?

Suomessa bioetiikkaa on jonkin verran tutkittu, mutta laajemman julkisen keskustelun teemoiksi sen kysymykset tuntuvat jostakin syystä yhä usein vierailta, vaikka kysehän on usein ihan elämän ja kuoleman asioista. Esimerkiksi elämän loppumiseen liittyvistä valinnoista puhutaan oikeastaan yllättävän vähän. Ehkä nämä ovat sekä vaikeita että ikäviä kysymyksiä. Kukaan tuskin ilolla tekee hoitotahtoa tai testamenttia, vaikka jokainen toisaalta tietää, että jossakin vaiheessa ne olisivat tarpeen. Nyt kun sosiaali- ja terveysalan suuret muutokset ovat kovasti yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä, voisi kuvitella, että hoitoon liittyvät kysymykset tulevat paljon esille.

Jatka lukemista ”Mitä on asiantuntijuus ”totuuden jälkeisessä ajassa”? Eettinen keskustelukulttuuri myllerryksessä”