Artikkelit

Julkaistu

Lisää turhia lääkkeitä!

Teksti: HENRIK RYDENFELT

Jopa puolet lääketieteellisestä hoidosta on turhaa, totesi Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.9.2017).

Järvisen mukaan potilaan pitäisi saada vain tarpeellinen hoito. Jos potilaista tulee asiakkaita, lääkäristä tulee myös turhien ja tarpeettomien hoitojen ja lääkkeiden kauppiaita.

Järvinen on arvostettu tutkija. Hänen ryhmänsä tutkimuksessa polvikivuista kärsineet potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Yhden ryhmän potilaita hoidettiin leikkauksella, toista ryhmää lumeleikkauksella, jossa polvi ainoastaan tähystettiin. Vuoden seurantajakson jälkeen merkittäviä eroja tyytyväisyydessä hoidon lopputulokseen ei havaittu. (Sihvonen ym. 2013)

Tulos kertoo, että leikkaus on turhaa hoitoa – lumeleikkaukseen verrattuna. Mutta sitä tämä tutkimus ei kerro, millainen potilaiden vointi olisi, jos heitä ei olisi hoidettu lainkaan.

Jos hoito helpottaa potilaan oloa, onko se turhaa?

Jatka lukemista ”Lisää turhia lääkkeitä!”

Julkaistu

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään 19.10.

UNESCO:n maailman bioetiikkapäivää vietetään totuttuun tapaan 19.10. Päivän kunniaksi UNESCO Chair in Bioethics -verkoston maayksikkö järjestää avoimen seminaarin Turun yliopistolla. Päivän teema on tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus SOTE-uudistuksessa.

Aika: 19.10. 14:15–15:45

Paikka: Turun yliopisto, PUB4 (Publicum-rakennus 2 krs, Assistentinkatu 7)

Päivän ohjelma

14:15 Alkusanat: Helena Siipi (Turun yliopisto & UNESCO Chair in Bioethics): Avaussanat

14:20 Pääesitelmä: Johanna Ahola-Launonen (Aalto yliopisto & Helsingin yliopisto): Vastuun ja valinnan paradoksit terveydenhuollossa

14:55 Kommenttipuheenvuoro: Riitta Suhonen (Turun yliopisto): Valintojen ja vastuiden äärellä – esimerkkinä ikääntyneiden hoito- ja palveluketjut

15:15 Loppukeskustelu

Mikä on maailman bioetiikkapäivä?
Maailman bioetiikkapäivänä 19.10.2017 kaikissa UNESCO Chair in Bioethics -verkoston 130 maayksikössä on toimintaa teemalla Equality, Justice and Equity – Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus. Päivän tavoitteena on muistuttaa bioeettisten kysymysten tärkeydestä ja edistää niiden ratkaisemista hyödyntävää toimintaa.

Julkaistu

Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen – perinnöllisyyslääkärin mietteitä ennakoivasta geenitestauksesta

Teksti: TANJA SAARELA

Joskus erikoissairaanhoidossa vieraantuu ihmisten arjesta ja todellisuudesta. Alkaa elää kuplassa, niin kuin sanotaan. ”Uskookos tohtori niihin geeneihin? Onkos tohtori koskaan nähnyt niitä?” Perusteellisen keskustelun jälkeen nämä potilaan esittämät kysymykset palauttavat perinnöllisyyslääkärin maan pinnalle ja asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Ehkä tämä ei ole se potilas, jolle seuraavaksi maalailla geenitutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Tai kertoa, miten bakteereilta lainatuilla geenisaksilla ehkä vielä tullaan parantamaan potilaan lastenlasten perinnöllinen sairaus.

Suvussa esiintyvä vaikea perinnöllinen sairaus saattaa olla varjo, joka heiluu useamman sukupolven yllä. Tiedosta ei pääse eroon, mutta sen kanssa on opittava elämään jollakin tavoin. Toinen sukulaisista sulkee asian pois mielestään, toinen painiskelee syyllisyytensä kanssa koko elämänsä. Kolmas menee tuulta päin, selvittää kantaako itse geenivirhettä ja järjestää elämänsä sen mukaisesti.

Terveydenhuollossa työskennellessä huomaa jo lyhyen uran jälkeen, miten eri tavoin ihmiset käsittelevät sairauksia, niiden tuomaa epävarmuutta ja turvallisuudentunteen häviämistä. Tai millaisia selityksiä ja merkityksiä he antavat sairastumiselleen tai tekemilleen päätöksille.

Jatka lukemista ”Ennen kuin ihmisestä tulee kone ja koneesta ihminen – perinnöllisyyslääkärin mietteitä ennakoivasta geenitestauksesta”