Tag Archives: kannabis

Lääke, huume vai tulevaisuuden teknologia? Yhteiskuntatieteilijän vastine kipuprofessorin kolumniin kannabiksesta

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ALEKSI HUPLI

On vaikea kuvitella toista kasvia maapallolla, joka aiheuttaisi yhtä paljon kiistanalaista yhteiskunnallista keskustelua ja toimenpiteitä kuin Cannabis sativa L. Viime vuodet ovat olleet suurten muutosten aikaa (lääke)kannabikseen liittyvän lainsäädännön suhteen, kun useat maat ovat muuttaneet suhtautumistaan tähän humalakasvin sukulaiseen (molemmat kasvit kuuluvat Cannabaceae-sukuun). Useat osavaltiot Yhdysvalloissa sekä Uruguay ja Kanada ovat laillistaneet niin lääkekäytön kuin myös niin sanotun kannabiksen aikuiskäytönkin, minkä seurauksia kansainvälinen yhteisö seuraa nyt uteliaana.

Suomessa kannabis, ja varsinkin sen lääkekäyttö, nousi taannoin esille Suomen Kuvalehdessä julkaistussa artikkelissa. Kiinnostavasti jutussa haastateltu lääkäri totesi nimettömänä, että ”käytännössä tiedän, että monet lääkärit ovat tulkinneet asiaan liittyvää negatiivista keskustelua siten, etteivät määrää lainkaan kannabisvalmisteita”.

Lääkekäyttöön liittyvä keskustelu onkin pitkään ollut Suomessa lähinnä yhden asiantuntijan varassa. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Eija Kalso on ollut lähes ainoa suomalaisen lääkärikunnan edustaja, joka on kommentoinut alan kehitystä 2000-luvun alusta alkaen (Kalso 2001; ks. myös Kalso, Simojoki & Palva 2016; Kalso & Roivainen 2018). Kalso on ollut usein myös kuultavana lääkekannabikseen liittyvissä dokumenteissa ja muualla mediassa (esim. Hyvä/paha lääkekannabis, YLE/Akuutti), mikä on samalla aiheuttanut keskustelua ”asiantuntijuudesta”.

Kymmenen vuotta neurokemikaalien bioetiikkaa sosiologisesta näkökulmasta

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ALEKSI HUPLI

Päihdeäitien pakkohoidosta psykedeelitutkimusyhdistykseen ja päihdepolitiikka-aktivismiin. Oma matkani neurokemikaalien tutkimuksen maailmassa kymmenen vuoden aikana.

Aloitin sosiologian opintoni Helsingin yliopistossa vuonna 2007 ja valitsin vuonna 2009 kandidaatintutkielmani aiheeksi raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten mahdollisen tahdonvastaisen hoidon. Tarkastelin aihetta terveyskansalaisuuden (Helén & Jauho 2003) näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli kyseisenä vuonna julkaissut aiheesta ensimmäisen valtiollisen työryhmäraportin (STM 2009), jota analysoin tarkemmin myös ensimmäisessä pro gradu -tutkielmassani (Hupli 2013a). Yhtenä päätelmänäni oli, että vaikka kyseessä on varsin moraalisesti latautunut aihe, käyttivät tahdonvastaisen hoidon mahdollistavia lakimuutoksia ajavat kansanedustajat argumenteissaan tutkimustietoa päihteiden vaikutuksista sikiöön (kuitenkin valikoidusti).