Tag Archives: kansalaisraadit

Kutsu Bioetiikan instituutin kansalaisraatiin toukokuussa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Oletko kiinnostunut siitä, miten rutiiniterveydenhuollon yhteydessä kerättäviä biologisia näytteitä säilytetään ja mihin niitä voidaan hyödyntää? Entä millaisia mahdollisuuksia ja riskejä liittyy voimakkaasti kehittyneisiin geenimuokkausteknologioihin?

Bioetiikan instituutti järjestää toukokuussa 2019 kansalaisraadin, jossa geenitiedon- ja tutkimuksen eettisistä ja yhteiskunnallisista teemoista kiinnostuneilla ihmisillä on mahdollisuus keskustella toistensa kanssa asiantuntijoiden antamien alustusten pohjalta edellä mainituista kysymyksistä. Keskusteluissa punnitaan erityisesti eri aiheisiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä, hyviä ja huonoja puolia.

Raati kokoontuu kahdesti 7.5. ja 16.5. klo 15:00-18:00 Kumppanuustalo Arttelin Tohveli-salissa (2. krs, Salhojankatu 42, 33500 Tampere). Keskustelujen aluksi pidetään alustukset, joissa osallistujat pääsevät tutustumaan tapaamisissa käsiteltäviin aiheisiin asiaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden johdolla. Alustusten jälkeen osallistujat jakaantuvat pienryhmiin, joissa he keskustelevat etukäteen valituista aihepiireistä fasilitaattoreiden johdolla. Fasilitaattoreiden tehtävänä on ohjata keskusteluja monipuolisen ja moniäänisen argumentoinnin mahdollistamiseksi sekä kirjata ylös keskustelujen sisältöä.

Vaikuta suomalaisen geenitiedon ja -tutkimuksen tulevaisuuteen – osallistu Bioetiikan instituutin kansalaisraateihin keväällä 2019

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Johdatus geenitiedon ja -tutkimuksen tilanteeseen Suomessa

Suomessa luodaan parhaillaan merkittävää geenitiedon ja -tutkimuksen toimintaympäristöä niin käytännön tasolla kuin lainsäädännössäkin. Teemassa tänään tehtävät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen niin yksittäisten ihmisten, ihmisryhmien kuin myös yhteiskunnankin tasolla.

Esimerkiksi kansainvälisten lääkeyhtiöiden ja suomalaisten veronmaksajien yhteensä lähes 60 miljoonalla eurolla rahoittamassa FinnGen-hankkeessa on tavoitteena kerätä biologisia näytteitä puolelta miljoonalta suomalaiselta geenikartoitusta ja -tutkimusta varten vuoteen 2023 mennessä.

Suomeen on lisäksi viime vuosina perustettu iso joukko biopankkeja, jotka tukevat geenitiedon keruuta ja tähän liittyvää tutkimusta. Käytännössä biopankkeihin kerätään laajassa mitassa biologisia näytteitä potilailta ja kansalaisilta (erityisesti kudos- ja verinäytteitä). Näiden näytteiden pohjalta pyritään ennen kaikkea kartoittamaan geenitietoa luovuttajista. Geenitietoon yhdistetään samalla muuta terveystietoa, mikä tekee geenitiedosta entistä arvokkaampaa.

Biopankit välittävät tietoa eteenpäin lääketieteelliseen tutkimukseen ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös muuhun eri tahojen tekemään kehitystoimintaan. Geenitieto on merkittävää terveystietoa, joka paljastaa esimerkiksi riskejä sairastua vakaviin sairauksiin niin näytteen luovuttajilla kuin heidän sukulaisillaankin. ”Tieto on uusi öljy”-sanonta kuvaakin sitä, että tällainen terveystieto on erittäin arvokasta ja se kiinnostaa luonnollisesti monia eri tahoja lukuisista eri syistä alkaen kirjavasta joukosta tutkimus- ja kehitystoiminnan toimijoita aina vakuutusyhtiöihin ja työnantajiin.

Kansalaiskeskustelu terveydenhuollon kysymyksistä lisää luottamusta

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: MIKKO VÄRTTÖ 

Bioetiikan instituutti on toiminnassaan sitoutunut kansalaiskeskustelun eli deliberaation edistämiseen erilaisista lääke- ja terveystietoa koskevista kysymyksistä. Tässä kirjoituksessa on tarkoituksenani lyhyesti selvittää, mitä deliberaatiolla tarkoitetaan sekä millaisia menetelmiä sen edistämiseen on kehitetty ja hyödynnetty terveydenhuoltoa koskevissa kysymyksissä.

Deliberatiivisen demokratian toimintamallit ovat yleistyneet viime vuosien aikana erityisesti julkiseen päätöksentekoon liittyvissä aiheissa. Menetelmien monikäyttöisyys tekee niistä käyttökelpoisia hyvin erilaisten kysymysten ratkaisemisessa. Tunnetuimpina menetelminä ovat kansalaisraadit, asukasraadit sekä osallistuva budjetointi. Niiden tehtävänä on täydentää perinteisempiä poliittisia vaikutuskanavia ja tarjota kansalaisille mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon myös vaalivuosien välillä.

Raportti vanhojen ihmisten hoivarobotiikan kansalaisraadeista julkaistu

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Bioetiikan instituutin ja ROSE-hankkeen yhteistyönä järjestetyistä vanhojen ihmisten hoivarobotiikan kansalaisraadeista laadittu raportti on nyt julkaistu.

Raportin voi ladata täältä (3,19 Mt).

Antoisia lukuhetkiä!

Vanhojen ihmisten hoivarobotiikkaa käsitellyt kansalaisraati päättyi yhteiseen julkilausumaan

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ANTTI SORRI
Kuvat: KATARIINA TUOMINEN ja ANTTI SORRI

”Voisiko sen robotin kanssa mennä ravintolaan?” – Vanhojen ihmisten hoivarobotiikasta käydyt keskustelut saivat odottamattomiakin käänteitä. Teemaa pohtineessa bioeettisessä kansalaisraadissa oli  ennakko-odotuksiin nähden yllättävää osanottajien laaja myönteisyys ja halu harkita robottien käyttöönottoa monipuolisesti.

Historiallinen ensimmäinen bioeettinen kansalaisraati Suomessa saatiin päätökseen maanantaina 6.2.2017 Tampereen Kumppanuustalo Arttelissa. Paikalle oli kokoontunut reilut parikymmentä satunnaisesti mukaan ilmoittautunutta kansalaista, pääasiassa ikäihmisiä, pohtimaan vanhojen ihmisten hoivarobotiikan eettisiä kysymyksiä ja ennen kaikkea hyväksyttävyyttä.

Raati kokoontui kolmesti (19.1., 26.1. ja 6.2.2017), perehtyen aihepiiriin ja keskustellen siitä. Monipuolisten pohdintojen päätteeksi raatilaiset laativat viimeisellä kerralla yhteisen julkilausuman, liitettäväksi osaksi Suomen Akatemian Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -tutkimushanketta. Kyseessä  on Suomessa parhaillaan toteutettava monivuotinen kärkitutkimushanke, jossa robottien yhteiskunnallista roolia kartoitetaan tieteen ja yhteiskuntapolitiikan syventämiseksi. Raadit järjestettiin yhteistyössä ROSE-hankkeen kanssa. Järjestävinä tahoina toimivat Tampereen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä Bioetiikan instituutti.