Suunnistusta moraalikompassin varassa

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Teksti: ANTTI SORRI

Kenan Malik: Moraalin suuntaa etsimässä. Etiikan maailmanhistoria. niin & näin -kirjat 2016. 473 s.

Suomeksi kirjoitetun, tai kielellemme käännetyn, filosofian historian yleisesityksen julkaiseminen on harvan ilmestymistahtinsa vuoksi aina merkkitapaus. Kun kyseessä on etiikan maailmanhistoria, jota on verrattu Bertrand Russellin (1872 – 1970) Länsimaisen filosofian historiaan, muuttuu asetelma entisestään mielenkiintoisemmaksi. Sellainen teos on kuin omiaan tullakseen käsitellyksi myös bioetiikan kenttää käsittelevällä sivustolla.

Mistä eettiset ja moraaliset arvoasetelmamme oikein kumpuavat? Syntyvätkö ne jumalallisten voimien johdatuksesta vai pragmaattisen, inhimillisen järjen sopukoissa? Vai, ovatko ne kenties suoraan mieleemme koodattua, geneettistä, evolutiivista, alkuperää? Mikä moraaliajattelun pitkässä traditiossa on edelleen relevanttia, mikä kuuluisi suosiolla historian roskakoriin?

Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastauksia intialaissyntyinen, sittemmin brittiläistynyt kirjailija, luennoitsija ja tieteenhistoriaa tutkinut Kenan Malik (s. 1960), jonka Moraalin suuntaa etsimässä. Etiikan maailmanhistoria ilmestyi suomeksi niin & näin -kirjojen toimesta viime vuonna.

Vertaamisesta Russellin Länsimaisen filosofian historiaan ei kirjan kohdalla voi aivan varauksetta puhua. Edellisestä teoksesta tuli klassikko sen tekijän maineen ja toisaalta yhtä paljon mainetta pönkittäneen, suorastaan häikäilemättömän julkean, filosofian klassikkojen kritiikin vuoksi. Se sisälsi myös paikoitellen  kuvauksia yhteiskuntahistoriallisesta kehityksestä. Tällä tekijä varmisti, että lukija saattoi asettaa kunkin aikakauden ajattelijan omaan kontekstiinsa.

Malikin esitystapa on toisenlainen. Hän aloittaa oman lähestymisensä ilman minkäänlaista johdantoa antiikin Kreikasta ja länsimaisen kirjallisuuden perusteoksesta, Homeroksen (n. 700-luvulla eaa.) Iliaasta. Etiikan maailmanhistorian rajaus ulotetaan korkeakulttuureihin ja kirjoitettuihin tekstilähteisiin. Spekulaatiot varhaisimmista ajoista jätetään pois, mikä on luettavuuden kannalta hyvä päätös. Sivilisaatiohistorian johdannon puuttuessa yleisen historian sekä uskontotiedon ja filosofian perusteet on syytä palauttaa mieleen.

Kreikkalaisten jumaltarustojen ihmisen kohtalonyhteyttä korostavasta maailmankuvasta Malik siirtyy filosofian syntyyn, Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen (500-luku eaa.) muodostamaan kolmiyhteyteen, jossa eettiset ja moraaliset kysymykset ulotettiin ensimmäistä kertaa koskemaan ihmistä ja järkeä. Matka jatkuu pääsääntöisesti kronologisessa järjestyksessä. Monoteismin pohjalle rakennettujen maailmanuskontojen, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin, syntymien välillä piipahdetaan idän suurissa sivilisaatioissa, buddhalaisuuden ja kungfutselaisuuden ydinalueilla Intiassa ja Kiinassa.

Historiallinen matka jatkuu paluulla Eurooppaan, keskiajan teologian kautta modernin luonnontieteellisen ajattelun syntyyn. Jumala moraalin lähteenä siirretään lopullisesti pois, ajattelijoiden panos johtaa yhteiskunnallisiin kumouksiin ja yksilön vapautumiseen. Bioetiikasta kiinnostuneen kannalta mielenkiintoista kirjassa on etiikan piirissä viimeistään 1800-luvulta vaikuttaneiden luonnontieteiden panos ihmisen eettisen ja moraalisen toiminnan selvittämisessä. Kirjassa käsiteltävästä darwinismista ja evoluutioetiikasta on ajallisesti vain pieni harppaus nykyaikaiseen geenitutkimukseen ja sen herättämiin kysymyksiin. Malikin painava varoitus väitteille, että tieteellä olisi jonkinlainen objektiivinen moraalikoodisto hallussaan, on tärkeä kannanotto käytävään keskusteluun tieteen perimmäisistä tarkoitusperistä.

Kenan Malik Göteborgin kirjallisuusmessuilla 2010. Kuva: Wikimedia commons.

Yhteiskunnallinen ja tieteellinen murros sekä ”Jumalan kuolema” ei ole tapahtunut vailla ahdistusta. Moraalin kiinnittäminen johonkin alkupisteeseen on käynyt mahdottomaksi. Malik kuvaa kiehtovasti relevatismin ja nihilismin nousua 1800-luvun lopulta lähtien, eksistentialistista kriisiä, jonka parissa edelleen painimme. Kirjan viimeisissä luvuissa käsitellään länsimaiden harrastaman kolonialismin päättymisen sekä maailman pieneksi käymisen mukanaan tuomia kulttuurien välisiä voimakkaampia vuorovaikutussuhteita. Eettiset ja moraaliset kysymykset, niiden rinnakkaiselo ja syntyneet jännitteet globaalissa maailmassa saavat huomiota. Malik varoittaa kärjistämisellä propagoimisen ja konfliktien luomisen vaaroista.

Punaisena lankana etiikan maailmanhistorialleen Malik näkee yhteiskunnissa tapahtuvat voimakkaat muutokset. Kirjassa mainitut uskonnolliset, filosofiset tai tieteelliset ajatukset etiikan alkuperästä on johdateltavissa sivilisaatioissa tapahtuneisiin murroskausiin. Eettiset kysymykset ja niiden pohjalta rakennetut moraaliset koodistot eivät ole kivitauluihin kirjoitettuja. Kaiken keskiössä on ajatteleva ja toimiva ihminen, joka vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa muokkaa moraalisia arvostelmiaan parhaiten tilanteeseen sopivaksi: Osa kestää paremmin aikaa, osa painuu unohduksiin, osa palaa myöhemmin takaisin. Lainaaminen ei ole kiellettyä ja pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Malikille moraalihistoria esiintyy kompassin kaltaisena metaforana: Moraalietsinnässä käsitys ihmisestä mitä hän on, ja millainen hän voisi olla, on koko ajan muuttuva. Historialliset pyrkimykset sementoida eettiset kysymykset järkeen tai ulkoiseen auktoriteettiin ovat järjestään epäonnistuneet. Ihminen on tuomittu suunnistamaan moraalikompassillaan myös tulevaisuudessa. Emme ehkä pysty osoittamaan moraalille objektiivisia vastauksia, mutta voimme perustella niitä rationaalisesti, oman aikamme kontekstista käsin. Malik varoittaa vaarasta, mikäli unohdamme velvollisuutemme moraalikartan piirtämiseksi. Ratkaisu on omissa käsissämme.

Kun kyseessä on ihmisen moraalihistorian yleisesitys, käsiteltävien aikakausien eri ajattelijoiden panos etiikan kehitykselle on pyrittävä esittämään selkeästi. Vaikka Moraalin suuntaa etsimässä on pääsääntöisesti historian suurten ajattelijoiden kuka kukin on -katsaus, Malikin on onnistunut pitää konseptinsa koossa. Tälle on suotava ansionsa, sillä kirjasta olisi varsin helposti pystynyt tekemään tuplasti laajemman kokonaisuuden.  Lukijan kontolle jää tehtäväksi määrittää mielipiteensä siitä, milloin tekijän perehtyminen kulloiseenkin aiheeseen tai ajattelijaan on ollut riittävän syvä, milloin niitä olisi pitänyt käsitellä enemmän.

Malikin henkilökohtainen kiinnostus tulee näkyviin erityisesti modernin ajan syntyä ja sen ajattelijoiden panosta käsittelevien lukujen yhteydessä. Kirjailijan mieltymys valistuksen ihanteiden ja voimakkaan sekularisaation puolustamiseen käyvät hyvin ilmi. Vaikka Malik ei teoksessaan suoraan julistaudu ateistiksi, tuo hän useaan otteeseen esiin ilmoitukseen perustuvan moraalin paradoksaalisuuden: usko Jumalaan ei vapauta uskovia ajattelemasta, mikä on hyvää tai pahaa.

Teoksen sivuilta on aistittavissa myös kuivaa brittiläistä huumorintajua. Tekijä alleviivaa ajattelijaan tai ilmiöihin liittyviä merkityksiä älykkäillä sivalluksilla. Olisiko tämä Russellin perintöä? Pääasiallisesti Malik häivyttää itsensä taustalle, jo olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden taakse. Mielipiteet tulevat ilmi lähinnä käsiteltävien aihepiirien rivien välistä.

Tampereella ilmestyvän niin & näin-kirjojen päätoimittajana ja suomentajana jo pitkään ansioitunut Tapani Kilpeläinen (s. 1974) on tehnyt jälleen hyvää työtä. Kun kyseessä on etiikan maailmanhistorian yleisesitys, kääntäjä on joutunut painimaan erilaisen vieraskielisen termistön parissa. Eräät suomennetut käsitteet herättivät allekirjoittaneessa ihastusta omaperäisyydellään. Niin & näin -kirjat on jo pitkään tehnyt arvokasta kulttuurityötä tuomalla kotimaisen lukijakunnan saataville filosofian klassikkoja ja uutta kirjallisuutta. Malikin Moraalin suuntaa etsimässä on arvokas lisä tähän työhön.

Kaikkien edellä mainittujen seikkojen summana lukijan käsissä on teos, joka kestää kriittistä arviointia ja varmasti tyydyttää etiikan historiaan tutustuvan tarpeita päästä moraalin juurisyiden äärelle. Kenan Malikin Moraalin suuntaa etsimässä. Etiikan maailmanhistoriaa voi hyvin suositella filosofiasta ja etiikan kysymyksistä kiinnostuneiden kirjahyllyihin. Lähestyvien joulunpyhien lahja- ja lukuvinkkinä se on omaa, kiitettävää, luokkaansa.

Kirjoittaja on Bioetiikan instituutin hallituksen jäsen.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *